Kun Wikipedia avattiin vuonna 2001, se vaikutti vallankumoukselta. Internetin varhaiset visionäärit näkivät siinä uuden aikakauden symbolin: yhteisön rakentaman tietovaraston, joka korvaisi portinvartijat ja antaisi kaikille äänen. “Tieto kuuluu kaikille” ei ollut enää pelkkä iskulause — se oli ohjelma.
Parikymmentä vuotta myöhemmin samasta alustasta on tullut varoittava esimerkki siitä, miten ideaalit voivat murentua, kun ne törmäävät todellisuuteen.
Vallankumouksen alku
2000-luvun alussa internet pursui optimismia. Hajautus, crowdsourcing ja digitaalinen spontaanius lupasivat uudenlaista tasa-arvoa: kuka tahansa voisi kirjoittaa, julkaista ja oikaista virheitä. Wikipedia kiteytti tämän unelman täydellisesti.
Toisin kuin Encyclopaedia Britannica tai World Book, joilla oli maksulliset toimittajat ja toimitusneuvostot, Wikipedia perustui vapaaehtoisten työhön. Ensimmäiset vuodet olivat kaoottisia, mutta juuri tuo kaaos loi pohjan sen menestykselle. Tietoa kertyi nopeasti, yhteisö kehitti omat sääntönsä ja algoritmit nostivat Wikipedian hakutulosten kärkeen.
Yllättäen kävi ilmi, että ihmiset todella pystyivät yhteisvoimin kokoamaan maailman kattavimman tietosanakirjan.
Portinvartijoiden paluu
Mutta utopia ei kestänyt. Kun sivuston vaikutusvalta kasvoi, myös valta keskittyi.
Artikkelien muokkaaminen ei enää ollut vapaata — vaan edellytti sisäpiirin hyväksyntää. Uudet käyttäjät törmäsivät automaattisiin kumoamisiin, ja keskustelusivuista tuli mikrobyrokratioita, joissa säännöt hallitsivat sisältöä.
Entinen perustaja Larry Sanger on toistuvasti huomauttanut, että Wikipedia menetti alkuperäisen tasapainonsa jo varhaisessa vaiheessa. Hän kuvasi kehitystä “epistemologiseksi kaappaukseksi”: tietyt lähteet saivat etuoikeutetun aseman, toiset suljettiin pois.
Käytännössä syntyi uusi tietooligarkia. Wikipedian “anti-autoritaarinen” idea muuttui järjestelmäksi, jossa 85 % vaikutusvaltaisimmista muokkaajista toimii nimettöminä. Tuo anonymiteetti on tehnyt mahdottomaksi arvioida, ketkä todellisuudessa hallitsevat alustaa — yksityiset yritykset, valtiolliset toimijat vai ideologiset ryhmät.
Pandemian käänne
Käännekohta oli pandemia. Covid-19-artikkelien kohdalla Wikipedia seurasi lähes täydellisesti viranomaisten ja suurten mediatalojen linjaa. Artikkelit toistivat CDC:n ja WHO:n lausunnot lähes sanasta sanaan, ja vastakkaisia näkemyksiä poistettiin minuuteissa.
Monet tutkijat ja toimittajat huomauttivat, että tästä oli tullut “reaaliaikainen sensuurikoneisto”, jossa virallista linjaa kyseenalaistava tieto katosi nopeasti.
Wikipedia, jota oli mainostettu avoimen tiedon majakkana, alkoi muistuttaa Orwellilaista arkistoa, jossa eilinen historia korvataan uusilla totuuksilla.
Digitaalinen pettymys
Wikipedia ei ole ainoa esimerkki tästä kehityksestä. Facebook, Google, Microsoft ja monet muut alustat ovat vuosien kuluessa siirtyneet kohti yhä keskitetympää kontrollia. Jokainen alun perin vapautta korostanut innovaatio näyttää ennemmin tai myöhemmin joutuvan valvonnan ja kaupallisen ohjauksen välineeksi.
Wikipedian tarina tiivistää tämän paradoksin: mitä enemmän uskottavuutta alusta kerää, sitä suuremmaksi kasvaa houkutus käyttää sitä vallankäytön välineenä.
Jälkipeli ja uusi alku
Yhä useampi on luopunut yrityksistä “pelastaa Wikipedia itseltään”.
Muokkaaminen on monille mahdotonta, ja luottamus yhteisöllisyyteen on rapautunut. Silti idea, joka synnytti Wikipedian, elää edelleen.
Tekoäly-pohjaiset tietokannat, kuten xAI:n Grokipedia, yrittävät nyt korjata sen, minkä ihmisten hallinnoima kollektiivi menetti: tasapainon, läpinäkyvyyden ja monipuolisuuden. On vielä liian aikaista sanoa, onnistuuko tämä uusi aalto — mutta yksi asia on varmaa: Wikipedia ei enää yksin hallitse digitaalista muistia.
Tervetuloa post-Wikipedia-aikakauteen.
📚 Lähteet:
- Jeffrey A. Tucker – Brownstone Institute (2025)
- Wikimedia Commons – EWilson (CC BY-SA 4.0)
- Larry Sanger – Blog & Substack archives 2020–2025
- The Atlantic – “Wikipedia’s Neutrality Has Been Compromised” (2024)
