Alankomaiden viranomaiset tukeutuvat jälleen kerran teknologiayrityksiin, jotta ne toimisivat puhevalvojina ennen kansallisia vaaleja. Maan kilpailuviranomainen, kuluttaja- ja markkinaviranomainen (ACM), on kutsunut 15. syyskuuta pidettävään kokoukseen kymmenkunta suurta digitaalista alustaa, kuten X, Facebook ja TikTok.
Tavoitteena on painostaa näitä yhtiöitä hillitsemään sitä, mitä viranomaiset määrittelevät “disinformaatioksi” tai “laittomaksi vihasisällöksi”, ennen kuin äänestäjät äänestävät 29. lokakuuta.
EU:n sääntelyviranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan ryhmät ovat läsnä istunnossa, mikä vahvistaa kasvavaa suuntausta, jossa valitsemattomat byrokraatit, aktivistijärjestöt ja yritysten portinvartijat pyrkivät yhdessä muokkaamaan julkista keskustelua verkossa.
Keskeinen tekijä on EU:n uusi verkkosensuurilaki, Digitaalipalvelulaki (DSA), joka antaa hallituksille laajat valtuudet vaatia sisällön poistamista epämääräisten ja vaihtuvien määritelmien, kuten “haitallinen” tai “laiton”, perusteella.
ACM, jonka tehtävänä on valvoa DSA:n noudattamista Alankomaissa, käyttää tätä lainsäädäntöä vaatiakseen alustoilta tiukempaa sisällön sensuuria äänestystä edeltävänä aikana.
ACM:n johtaja Manon Leijten sanoi, että erittäin suuriksi verkkoalustoiksi (VLOP) nimettyjen alustojen on “toteutettava tehokkaita toimenpiteitä laitonta sisältöä vastaan” ja toimittava “läpinäkyvien ja huolellisten toimintatapojen” mukaisesti. Byrokraattisen kielenkäytön takana on selkeä pyrkimys puhdistaa verkkokeskustelu ennen kuin yleisöllä on mahdollisuus punnita asioita itse.
ACM oli jo heinäkuussa ottanut yhteyttä näihin foorumeihin ja pyytänyt niitä hahmottelemaan strategioita, joilla ne varmistavat sen, mitä se kutsuu “vaalien rehellisyydeksi”.
Syyskuussa pidettävässä kokouksessa on tarkoitus tutkia, miten yritykset aikovat toteuttaa tämän tavoitteen, erityisesti käyttäjien tuottaman sisällön osalta kampanja-aikana. Se, mitä markkinoidaan turvana demokratian uhkia vastaan, on käytännössä rajojen tiukentamista sen suhteen, mitä ihmiset saavat sanoa.
Sääntelyviranomainen rohkaisee myös käyttäjiä ilmoittamaan suoraan, jos he uskovat, että alustat ovat käsitelleet väärin merkittyä sisältöä, mikä luo järjestelmän, jota voidaan helposti käyttää hyväksi toisinajattelun tukahduttamiseksi. Vaikka virkamiehet väittävät, että kyse on avoimuudesta, varsinainen ongelma on edelleen ratkaisematta. Kuka tarkalleen ottaen saa päättää, mikä on vaarallista tai harhaanjohtavaa?