Japanilaiset tutkijat ovat kehittäneet lääkkeen, joka voi kasvattaa kadonneet hampaat. Kahdeksan vuoden kehitystyön jälkeen vallankumouksellinen lääke on nyt käymässä läpi kliinisiä kokeita ihmisillä.
Tästä uraauurtavasta kehityksestä vastaava henkilö on Dr. Katsu Takahashi Osakan lääketieteellisen tutkimusinstituutin Kitanon sairaalasta. Hänen tutkimuksensa perustuu kiehtovaan evoluutiobiologiseen havaintoon: ihmisillä on edelleen biologiset “bakteerit” kolmannelle hampaille – vain USAG-1-niminen molekyyli estää niitä kehittymästä.
“Me ihmiset olemme evoluution aikana menettäneet kyvyn kehittää kolmas hampaiden sarja maitohampaiden ja pysyvien hampaiden jälkeen. Mutta tämän perusrakenteet ovat edelleen kunnossa, Takahashi selittää. Hänen tiiminsä kehitti RNA-pohjaisen lääkkeen, joka deaktivoi erityisesti estävän USAG-1-molekyylin.
Kliiniset ihmistutkimukset alkoivat lokakuussa 2024 Kioton yliopistollisessa sairaalassa. Ensinnäkin lääkkeen turvallisuus testataan terveillä aikuisilla, joilla on vähintään yksi puuttuva hammas. Toisessa vaiheessa hoidetaan 2–7-vuotiaita lapsia, joilta puuttuu vähintään neljä hammasta.
WHO arvioi, että noin 23 prosenttia yli 60-vuotiaista maailmanlaajuisesti kärsii täydellisestä hampaiden menetyksestä. Toistaiseksi näillä ihmisillä on vain keinotekoisia ratkaisuja, kuten implantteja tai irrotettavia proteeseja. Tämä voi nyt muuttua perusteellisesti. “Toivomme, että vuoteen 2030 mennessä menetelmämme on saatavilla kolmantena vaihtoehtona hammasproteesien ja implanttien rinnalla”, Takahashi sanoo. ”Ajatus uusien hampaiden kasvattamisesta on jokaisen hammaslääkärin unelma. Olin alusta asti vakuuttunut, että pystymme siihen.”
Samanaikaisesti tutkijat ympäri maailmaa työskentelevät muiden lupaavien lähestymistapojen parissa: Washingtonin yliopistossa tiedemiehet ovat jo onnistuneet kasvattamaan organoidirakenteita kantasoluista, jotka tuottavat kiillettä muodostavia proteiineja. “Tämä voisi aloittaa elävien täytteiden ja regeneratiivisen hammaslääketieteen vuosisata”, ennustaa mukana ollut biokemisti Hannele Ruohola-Baker.
Kantasoluja käytettäessä esiin nousevat eettiset kysymykset näyttävät ratkaistavissa. Dr. David Obree Edinburghin yliopistosta näkee suurta potentiaalia varsinkin kehon omien kantasolujen käytössä: “Otetuista viisaudenhampaista saadut solut voivat osoittautua ihanteellisiksi lähteiksi elinten ja hampaiden uusiutumiseen.”
Nähtäväksi jää kuitenkin, ovatko nämä vallankumoukselliset hoidot kaikkien saatavilla. Yksi asia on varma: hammaslääketiede on paradigman muutoksen edessä. Se, mitä eilen pidettiin mahdottomaksi, voi olla huomenna todellisuutta – menetettyjen hampaiden luonnollinen uudelleenkasvu.