“Väistämätön” orjuutus vai myyty narratiivi?
Ajatus globalistisesta teknokratiasta myydään meille kuin luonnonlakina:
tekoäly ottaa ohjat, robotit tekevät työt, omistaminen ja yksityisyys katoavat – ja meidän väitetään olevan siitä vielä kiitollisia.
Brandon Smith muistuttaa kuitenkin yhdestä yksinkertaisesta, epämukavasta totuudesta:
teknologista orjuutta ei voi toteuttaa ilman orjien vapaaehtoista osallistumista. Ihmisten täytyy omaksua teknokratia osaksi arkeaan, uskoa, että ilman sitä ei voi elää – muuten koko rakennelma kaatuu. (Alt-Market.us)
Kysymys ei siis ole vain siitä, mihin eliitit pyrkivät, vaan siitä, suostummeko me pelaamaan mukana.
Konteksti: Mistä “maailmanlaajuisessa teknokratiassa” puhutaan?
Smithin analyysi lähtee arjesta: älypuhelimesta. Ensimmäisen maailman kansalainen kantaa vapaaehtoisesti mukanaan laitetta, joka:
- seuraa sijaintia GPS:n, tukiasemien ja wifi-reitittimien avulla
- tallentaa rutiineja, kontakteja, liikkumismalleja
- voi sovellusten takaporttien kautta tarjota pääsyn mikrofoniin ja kameraan myös silloin, kun käyttäjä luulee laitteen olevan “pois päältä” (Alt-Market.us)
Älypuhelin on Smithin termein täydellinen teknokraattinen laite: vapaaehtoisesti kannettava pelipaikka, jossa valvonta normalisoidaan “yhteytenä maailmaan”.
Tämän päälle rakennetaan kerros kerrokselta:
- digitaalinen identiteetti
- keskuspankkivetoiset digivaluutat
- massadatan profilointi
- tekoäly, joka toimii “objektiivisena” auktoriteettina
Teknokratia ei siis ole vain poliittinen hanke – se on arkipäiväistetty infrastruktuuri, joka piilotetaan helppouden, turvallisuuden ja mukavuuden taakse.
Todisteet: Miten eliitit itse kuvaavat tulevaa?
1. “Yksityisyys luksukseksi”
Davosissa 2017 pidetyssä istunnossa otsikolla “What If: Privacy Becomes a Luxury Good?” Centene Corporationin toimitusjohtaja Michael F. Neidorff tiivisti eliittiajattelun näin:
“Määritelmän mukaan luovut yksityisyydestäsi, kun osallistut johonkin. Big datasta voi olla valtavasti hyötyä, mutta ongelma tulee siitä, ettei sitä ole anonymisoitu…” (Dataetisk Tænkehandletank)
Logiikka on selvä: jos osallistut digitaaliseen talouteen, yksityisyys on neuvottelukysymys – ei oikeus.
2. “En omista mitään, minulla ei ole yksityisyyttä…”
Tanskalaistutkija ja poliitikko Ida Auken maalaili WEF:lle kirjoittamassaan esseessä tulevaisuuden, jossa:
“Vuonna 2030 en omista mitään, minulla ei ole yksityisyyttä, ja elämä ei ole koskaan ollut parempaa.” (Medium)
Kuva on tyypillinen teknokraattinen lupaus:
luovut omistamisesta ja yksityisyydestä – saat tilalle mukavuutta, “yhteisiä resursseja” ja jatkuvan palvelun.
3. Työ katoaa, raha menettää merkityksensä?
Elon Musk on viime viikkoina toistanut visionaan, että tekoäly ja robotit tekevät työstä “valinnaista” ja voivat tehdä rahasta pitkälti merkityksetöntä 10–20 vuoden aikajänteellä. Hän maalaa kuvaa maailmasta, jossa:
- työtä tehdään “harrastuksena”, lähinnä huvin vuoksi
- robotiikka ja tekoäly poistavat niukkuuden
- kaikille voitaisiin jakaa jonkinlainen universaali, korkea “tulo” (People.com)
Kuulostaa tutulta: sama ydinviesti kuin Aukenilla – luovu kontrollista, saat vastineeksi helvetin mukavan elämän.
Analyysi: Onko teknokratia teknisesti ja sosiaalisesti toteuttamiskelpoinen?
“AI on objektiivinen” – vai ohjelmoitu?
Smith huomauttaa, että tekoäly on yhä pitkälti:
- laajennettu hakukone
- riippuvainen massiivisesta ihmistyöstä, datasta ja sääntöjen määrittelystä
- altis virheille, propagandalle ja puolueellisille lähtöaineistoille (Alt-Market.us)
Ongelma ei ole vain tekninen, vaan psykologinen:
kun ihmiset alkavat siteerata tekoälyä auktoriteettina ilman lähde- ja bias-tarkistusta, tekoälystä tulee käytännössä uusi “orwellilainen sanakirja” – yksi totuus, yksi näkökulma.
Tämä on eliittien kannalta täydellinen järjestelmä:
vastaukset ohjelmoidaan kerran, ja ne skaalautuvat koko planeetalle.
Energia ja infrastruktuuri: kova seinä utopian edessä
Teknokraattinen unelma vaatisi:
- valtavan määrän laskentaa (tekoäly, data, valvonta, robotit)
- globaalin, vakaasti toimivan sähköverkon
- kriittisen infrastruktuurin, joka ei romahda kyberhyökkäyksissä tai konflikteissa
Maailman nimellinen BKT oli vuonna 2024 noin 111 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria. (Trading Economics) Smithin siteeraamien arvioiden mukaan pelkästään tekoälyn ja robotti-infrastruktuurin vaatima energiantuotannon lisäys olisi 50–100 % – joidenkin skenaarioiden mukaan jopa enemmän. (Axios)
Toisin sanoen: “AI-renessanssi”, joka automatisoisi kaiken ja poistaisi niukkuuden, imisi resursseja luokkaa useita koko nykymaailman BKT:n verran vuosikymmenten aikana. Tämä ei ole mikään pieni sivuprojekti – se olisi koko sivilisaation pääprojekti.
Inhimillinen tekijä: motivaatio, kipu ja kapina
Teknokratiavisioissa on yksi systemaattinen sokea piste: ihminen.
- Niissä oletetaan, että ihmiset tyytyvät passiiviseen kuluttajuuteen, kunhan saavat mukavuutta.
- Niissä aliarvioidaan kipu, jota valvonta, kontrolli, mielivaltainen rangaistus ja taloudellinen epävarmuus tuottavat.
Smithin johtopäätös on synkkä mutta realistinen:
teknokratiaa yritetään – mutta järjestelmä todennäköisesti romahtaa, ennen kuin se saavuttaa lupauksensa. Kun kipu ylittää mukavuuden, laiskuus ei enää toimi huumeena, vaan muuttuu raivoksi. (Alt-Market.us)
📊 Mitä luvut oikeasti tarkoittavat?
Kun puhutaan “sadoista biljoonista dollareista” teknokraattisen energiajärjestelmän rakentamiseen, ollaan mittakaavassa, jossa luvut helposti turtuvat.
- Maailman BKT 2024: n. 111 biljoonaa USD (Trading Economics)
- “Satoja biljoonia” tarkoittaa vähintään 2–3 kertaa koko nykymaailman vuosituotantoa.
Käytännössä tämä merkitsisi:
- vuosikymmenten investointiaaltoa, joka jättäisi vähän tilaa muille prioriteeteille
- valtioiden ja yritysten velkaantumisen uusille tasoille
- kovaa poliittista ja sosiaalista kitkaa, kun resurssit ohjataan “AI-utopian” rakentamiseen samalla kun perusinfrastruktuuri ja julkiset palvelut jo nyt natisevat liitoksistaan
Kun seuraavan kerran joku myy tarinaa “teknologiasta, joka poistaa työn ja niukkuuden”, kannattaa kysyä:
mistä rahat, energia ja poliittinen legitimiteetti tähän oikeasti tulevat – ja kenen kustannuksella?
Seuraukset: Mitä jos annamme teknokratiaprojektin jatkua?
Jos teknokratia normalisoituu “väistämättömänä”, suunta on selvä:
- Yksityisyys muuttuu ylellisyystuotteeksi
Neidorffin kuvaama todellisuus – yksityisyys vain niille, joilla on varaa ostaa irti valvonnasta – alkaa konkretisoitua ensin terveydenhuollossa, sitten finanssijärjestelmässä, lopulta kaikkialla. (Dataetisk Tænkehandletank) - Omistaminen korvataan ehdollisella pääsyllä
Aukenin “en omista mitään” ei ole runollinen visio jakamistaloudesta, vaan malli, jossa kaikki on lisensoitu:
jos et noudata ehtoja, pääsy katkaistaan. (Medium) - Tekoäly normittaa todellisuuden
Jos suurin osa ihmisistä alkaa käyttää tekoälyä “totuuslähteenä” tarkistamatta taustaa, se mitä AI sanoo, on todellisuus – riippumatta siitä, onko se totta. Smith tiivistää tämän: kun kaikki saavat samat vastaukset samoista ohjelmoiduista malleista, globalistit voittavat. (Alt-Market.us) - Kansalaisten liikkumavara kaventuu hiljaa
Digitaalinen identiteetti, ohjelmoitava raha, automaattinen profilointi ja “riskipisteytys” sulautuvat toisiinsa. Yksittäinen kansalainen nähdään yhä vähemmän oikeussubjektina ja yhä enemmän datapaketin ja riskiprofiilin yhdistelmänä.
Tuomio: Väistämättömyys on ase, ei fakta
Onko maailmanlaajuinen teknokratia väistämätön?
Ei.
Onko se vaarallinen harhakuvitelma?
Kyllä – mutta ei harmiton.
Vaarallista ei ole pelkkä tekninen suunnitelma, vaan narratiivi “väistämättömyydestä”, jolla yritetään passivoida vastarinta.
Smithin ydinväite on yksinkertainen ja vaikea kiistää:
- teknokratia edellyttää meidän vapaaehtoista osallistumistamme
- älypuhelin taskussa, digitaalinen henkilökortti, algoritminen “luottoluokitus” ja tekoälypappi, jolta kysymme mielipidettä – kaikki nämä ovat valintoja, ei fysiikan lakeja (Alt-Market.us)
Emme voi ehkä pysäyttää kaikkia teknokraattisia hankkeita, mutta voimme:
- minimoida oman digitaalisen jalanjälkemme
- rakentaa rinnakkaisia, vähemmän valvottuja taloudellisia ja sosiaalisia verkkoja
- torjua poliittisesti pakolliset digitaaliset identiteetit ja ohjelmoitavan rahan
- kieltäytyä kohtelemasta tekoälyä “erehtymättömänä oraakkelina”
Teknologia on väline, ei jumala.
Jos jokin teknologia ei tee elämästä vapaampaa vaan kahlitumpaa, se on perusteltua hylätä – riippumatta siitä, kuinka kiihkeästi globalistit vakuuttavat, että “näin vain täytyy mennä”.
📚 Lähteet (klikattavat)
- Brandon Smith: Is Global Technocracy Inevitable Or Dangerously Delusional?
Alt-Market.us – https://alt-market.us/is-global-technocracy-inevitable-or-dangerously-delusional (Alt-Market.us) - ZeroHedge (uudelleenjulkaisu): Is Global Technocracy Inevitable Or Dangerously Delusional?
https://www.zerohedge.com/technology/global-technocracy-inevitable-or-dangerously-delusional (ZeroHedge) - Ida Auken / World Economic Forum: Welcome to 2030. I own nothing, have no privacy, and life has never been better
https://medium.com/world-economic-forum/welcome-to-2030-i-own-nothing-have-no-privacy-and-life-has-never-been-better-ee2eed62f710 (Medium) - DataEthics.eu: Blockchain was hot in Davos – raportti istunnosta “What If: Privacy Becomes a Luxury Good?”
https://dataethics.eu/blockchain-hot-davos (Dataetisk Tænkehandletank) - Elon Musk – kommentit tekoälystä, työstä ja rahasta U.S.–Saudi Investment Forumissa (marraskuu 2025)
TechRadar – https://www.techradar.com/ai-platforms-assistants/elon-musk-on-the-future-of-jobs-and-ai-my-prediction-is-that-work-will-be-optional (TechRadar)
Business Insider – https://www.businessinsider.com/elon-musk-robotics-money-irrelevant-currency-universal-basic-income-2025-11 (Business Insider) - Maailman BKT (nimellinen, 2024)
TradingEconomics / World Bank – https://tradingeconomics.com/world/gdp (Trading Economics)