Modernityn otsikko ei liioittele kauheasti. Griffithin yliopiston johtama meta-analyysi 71 tutkimuksesta ja 98 299 osallistujasta vahvistaa sen, mitä moni on epäillyt jo pitkään:
raskas short-form-videoiden (TikTok, Reels, Shorts) käyttö liittyy johdonmukaisesti heikompaan tarkkaavaisuuteen, estokykyyn ja mielenterveyteen.(PubMed)
Mutta jotta emme itse muutu moraalipaniikin zombeiksi, vedetään faktat auki: mitä tutkimus oikeasti sanoo, mitä se ei sano – ja miten tämä kaikki kytkeytyy sivistykseen, politiikkaan ja siihen, millainen äänestäjäkunta tulevaisuudessa meillä on.
Mitä tutkijat oikeasti tekivät – ja mitä he löysivät
Kyse ei ole yhdestä “TikTok on pahasta” -kyselykyselystä, vaan systemaattisesta katsauksesta ja meta-analyysistä psykologisesti vertaisarvioidussa Psychological Bulletin -lehdessä.(ResearchGate)
Lyhyt kooste löydöistä:
- Aineisto: 71 tutkimusta, yhteensä 98 299 osallistujaa eri maista
- Alustat: TikTok/Douyin, Instagram Reels, YouTube Shorts ym. SFV-syötteet
- Päätulokset:
- Enemmän SFV-käyttöä → heikompi kognitio (keskisuuri yhteys, r ≈ −0,34)
- Erityisen vahvasti kärsivät:
- tarkkaavaisuuden hallinta (r ≈ −0,38)
- estävät prosessit / inhibitory control (r ≈ −0,41)
- Enemmän SFV-käyttöä → heikompi mielenterveys (heikompi mutta selvä yhteys, r ≈ −0,21), etenkin
- stressi (r ≈ −0,34)
- ahdistus (r ≈ −0,33)(PubMed)
Yhteydet olivat saman suuntaisia sekä nuorilla että aikuisilla ja kaikilla tarkastelluilla alustoilla.(PubMed)
Toisin sanoen:
- mitä enemmän elämä pyörii loputtoman scrollattavan videofeedin ympärillä,
- sitä todennäköisemmin keskittyminen pätkii, itsesäätely sakkaa ja psyykkinen vointi rakoilee.
Tärkeä huomio: tutkijat korostavat, että kyse on korrelaatioista, ei suoraan todistetusta syy-seuraussuhteesta. Osa ihmisistä saattaa hakeutua SFV-sisältöön juuri siksi, että keskittyminen tai mieliala on jo valmiiksi heikko. Silti yhteys on niin yhdenmukainen ja vahva, että ohittaa sitä ei voi huiskauttamalla.(PubMed)
Mitä “aivot paistuvat” tarkoittaa kognitiivisesti?
“Zombie-aivokuolio” on hyvä kuva, koska se tarttuu, mutta puretaan se kognitiiviseen kieleen. Lyhytformaattivideot iskevät nimenomaan executive functions -alueelle:
- Tarkkaavaisuuden hallinta
– SFV-syötteet rakentuvat nopeiden kontekstivaihdosten, hyppivän informaation ja jatkuvien mikro-palkkioiden varaan.
– Useat kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että short video -addiktit suoriutuvat heikommin Stroop-tehtävistä, reaktioajasta ja häiriötekijöiden suodattamisesta.(ResearchGate) - Estokyky (inhibitory control)
– meta-analyysissa juuri estävä kontrolli kärsi eniten (r ≈ −0,41)(PubMed)
– toisin sanoen: “tiedän että tämän videon jälkeen pitäisi lopettaa, mutta käsi jatkaa silti swippaamista” - Prospektiivinen muisti (“muista tehdä X myöhemmin”)
– erillisessä laboratoriokokeessa havaittiin, että TikTok-tyyppinen feedi heikensi kykyä muistaa aiemmin asetetut tehtävät, kun taas Twitter/Youtube/ei mitään -ryhmissä vaikutusta ei löytynyt.(arXiv)
Tämä ei vielä tarkoita peruuttamatonta aivovauriota, mutta se tarkoittaa jotain muuta, melkein pahempaa:
arjen peruskyvykkyys – keskittyminen, päätösten pitäminen mielessä, impulssien jarruttaminen – nakertuu hiljaa taustalla.
“Zombisukupolvi” – hysteriaa vai realistinen riski?
On helppo sanoa, että “kaikki sukupolvet ovat olleet huolissaan nuorten aivoista”:
- sarjakuvista,
- tv:stä,
- videopeleistä,
- internetistä.
Erona on se, että TikTok-tyyppinen formaatti ei ole vain sisältöä, vaan kokonainen neurokemiallinen käyttöjärjestelmä:
- loputon feedi, ei luonnollista pysähdyskohtaa
- algoritmi optimoi juuri sille hetkelle maksimaalisen koukun
- välitön palaute (tykkäykset, kommentit, uudet klipit)
Tutkimusnäyttö alkaa pinoutua:
- meta-analyysi (71 tutkimusta) – isossa kuvassa heikompi tarkkaavaisuus ja mielenterveys(PubMed)
- useat yksittäiset tutkimukset – SFV-addiktit suoriutuvat heikommin tarkkaavuustehtävissä ja raportoivat enemmän keskittymisen ongelmia, stressiä ja prokrastinaatiota(PMC)
Modernity (ja moni muu kommentaattori) tekee tästä yhden askeleen pidemmän johtopäätöksen:
katkelmallinen, dopamiinisyötteeseen kytketty mieli on helpommin hallittava mieli.
Kun ihmiset oppivat kuluttamaan todellisuutta 15 sekunnin pätkissä, on paljon helpompaa:
- myydä heille yksinkertaistettuja narratiiveja
- myydä heille tuotteita
- myydä heille politiikkaa, joka ei kestä kahta kappaletta syvempää tarkastelua
Onko se “sivilisaation rappeutuminen”? Riippuu keneltä kysyy – mutta suunta ei näytä erityisen lupaavalta.
Onko toivoa? Lyhyet videot eivät ole lähtökohtaisesti paha medium
On tärkeä huomata, että itse formaatti ei ole automaattisesti tuhoisa.
Esimerkiksi tuore tutkimus ReelsEd-järjestelmästä osoitti, että lyhytformaattiset, hyvin suunnitellut opetussisällöt paransivat opiskelijoiden koesuorituksia ja tehokkuutta ilman lisättyä kognitiivista kuormaa verrattuna perinteisiin pitkään luentovideoon.(arXiv)
Ero on tässä:
- viihde- ja mainosvetoiset feedit → optimoituja koukkuja, ei oppimista varten
- pedagogisesti suunnitellut lyhytvideot → rajattu sisältö, selkeä tavoite, ei tarkoituksellista loputonta koukuttamista
Toisin sanoen:
TikTokin peruslogiikka on “pidä ihminen ruudulla mahdollisimman kauan”.
Oppimisen logiikka olisi “itä asialle riittävästi huomiota ja päästä sitten ihminen jatkamaan elämäänsä”.
Tällä hetkellä ensimmäinen voittaa rahoituksen, toisen puolesta saarnaavat lähinnä opettajat, tutkijat – ja satunnaiset hullut, jotka vielä jaksavat lukea kirjoja.
Miten tämä kytkeytyy politiikkaan ja demokratiaan?
Tässä kohtaa “zombie äänestäjäkunta” ei enää ole vain heitto. Jos:
- syvällinen lukeminen vaikeutuu
- monimutkaisten ongelmien läpikäynti tuntuu ylivoimaiselta
- huomio pirstoutuu äänettömästi 15–30 sekunnin konteksteihin
…se näkyy väistämättä myös:
- kyvyssä ymmärtää talous- ja energiapolitiikkaa
- halukkuudessa paneutua sopimusteksteihin, direktiiveihin, lakiluonnoksiin
- tavassa, jolla media ja poliitikot paketoivat viestinsä
Kun yleisö on totutettu tunnepohjaisiin, visuaalisesti ylikuumennettuihin mikroklippeihin, rationaalinen argumentti jää helposti häviölle. Silloin voittaa se, joka tarjoaa:
- yksinkertaisimman viholliskuvan
- näyttävimmän leikkauksen
- parhaan meemittävyyden
Tutkimus ei tietenkään sano, että “TikTok tuhoaa demokratian”. Se sanoo, että kun keskittyminen ja estokyky heikkenevät laajassa mittakaavassa, koko yhteiskunnan kognitiivinen peruskallio alkaa murentua.(PubMed)
Mitä yksilö voi tehdä – ilman että muuttaa luolaan
Jos olet tähän asti lukenut, olet jo tilastollisesti harvinaisuus – onneksi olkoon.
Mutta mitä tällä tiedolla tehdään?
- Nosta kulutus tietoisuuteen
- poista automaattinen pääsy: ei pikkukuvaketta etusivulle
- laita käyttö rajattuihin “slot-teihin” (esim. 10–15 min 1–2 kertaa päivässä)
- Käytä SFV:tä tarkoituksella, ei taustakohinana
- seuraa opetus-, analyysi- ja deep-dive-sisältöjä
- vältä loputonta “kaikki käy” -feedin selaamista
- Treenaa vastavoimia
- pitkä lukeminen (kirjat, pitkät artikkelit)
- tehtävät, jotka vaativat tuntien uppoutumista (ohjelmointi, maalaus, kirjoittaminen, käsityöt)
- Kytke pois – ihan oikeasti
- ruuduton päivä silloin tällöin tekee enemmän kuin mikään mindfulness-sovellus
Kyse ei ole siitä, että TikTok olisi “syntiä”, vaan siitä, että SFV-feedit ovat rakentuneet suoraan niitä aivojen osia vastaan, joita tarvitsemme eniten säilyäksemme ihmisinä emmekä algoritmien jatkeina.
📊 Mitä luvut oikeasti tarkoittavat?
Meta-analyysin r ≈ −0,34 kognitiolle ei kuulosta ensi vilkaisulla murskaavalta, mutta:(PubMed)
- kun sen neliöi (r² ≈ 0,12), se tarkoittaa, että noin 12 % kognitiivisen suorituskyvyn vaihtelusta selittyy SFV-käytöllä niissä tutkimuksissa.
- tämä on psykologisessa tutkimuksessa kohtalaisen iso efekti, etenkin kun puhutaan yhdestä käyttäytymismuodosta monien muiden joukossa.
Mielenterveyden r ≈ −0,21 antaa r² ≈ 0,04 – noin 4 % vaihtelua. Se on pienempi, mutta kun kyse on miljoonista ihmisistä, pienikin keskimääräinen siirtymä huonompaan suuntaan tarkoittaa valtavaa määrää lisäahdistusta, stressiä ja masennusta väestötasolla.(madinamerica.com)
Lisäksi:
- tämä on vasta alkupiste – suurin osa tutkimuksista käsitteli vain tarkkaavuutta ja estokykyä
- muisti, päättely ja muut korkeamman tason toiminnot ovat vasta tulossa tutkan alle
Toisin sanoen: kun otsikko huutaa “TikTok paistaa aivot”, taustalla oleva tiede ei ole pelkkää klikkiotsikkoa. Se ei ehkä todista zombiapokalypsia – mutta se näyttää tilastollisesti selkeän, toistuvan ja huolestuttavan suunnan.
📚 Lähteet
- Nguyen, L. ym. (2025): Feeds, Feelings, and Focus: A Systematic Review and Meta-Analysis Examining the Cognitive and Mental Health Correlates of Short-Form Video Use – Psychological Bulletin / PsycNet & PubMed
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41231585/ (PubMed) - Arouch, S. ym. (2025): The Impact of Short-Form Video Use on Cognitive and Mental Health – medRxiv preprint
https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2025.08.27.25334540v2 (medrxiv.org) - Mad in America: Short-Form Video Linked to Worse Cognitive and Mental Health
https://www.madinamerica.com/2025/11/short-form-video-linked-to-worse-cognitive-and-mental-health/ (madinamerica.com) - Chen, Y. ym. (2022): The effect of short-form video addiction on users’ attention – Behaviour & Information Technology
https://doi.org/10.1080/0144929X.2022.2151512 (ResearchGate) - Yan, T. ym. (2024): Mobile phone short video use negatively impacts attention and executive control – Frontiers in Psychology / PMC
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11236742/ (PMC) - Chiencharoenthanakij, R. ym. (2025): Short-Form Video Media Use Is Associated With Greater Inattentive Behaviors – Journal of Attention Disorders / PMC
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC12230358/ (PMC) - Xie, J. ym. (2023): The effect of short-form video addiction on undergraduates’ academic procrastination – BMC Psychology / PMC
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10756502/ (PMC) - Chiossi, F. ym. (2023): Short-Form Videos Degrade Our Capacity to Retain Intentions: Effect of Context Switching On Prospective Memory – arXiv
https://arxiv.org/abs/2302.03714 (arXiv) - Stavrinou, L. ym. (2025): The Reel Deal: Designing and Evaluating LLM-Generated Short-Form Educational Videos – arXiv (ReelsEd-järjestelmä)
https://arxiv.org/abs/2509.05962 (arXiv)