Report24:n kärjistetty väite on selvä: nykyinen asylipolitiikka ruokkii “asyliteollisuutta” ja rapauttaa Euroopan turvallisuutta ja yhtenäisyyttä. Alla olennaiset väitteet oikaistuina ja vahvistettuina: mitä lait oikeasti sanovat, missä on poliittinen tulkinta, ja mitä luvut kertovat. (Report24)


1) Mitä kansainväliset sopimukset oikeasti sanovat?

  • Geneven pakolaissopimus (1951/1967) määrittelee pakolaisen ja oikeudet, joista keskeisin on non-refoulement: ketään ei saa palauttaa paikkaan, jossa henki tai vapaus on vakavassa vaarassa. Sopimus ei sisällä yksiselitteistä “ensimmäinen turvallinen maa” –sääntöä, vaikka käytännössä alueelliset järjestelmät (kuten EU) sen logiikkaa käyttävät. (UNHCR)
  • Dublin III -asetus (EU) määrittää, mikä jäsenmaa on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Pääsääntö on, että vastuu on ensimmäisellä EU-maalla, johon hakija tulee / jossa hänet rekisteröidään. Tämä on hallinnollinen vastuusääntö, ei arvio hakemuksen sisällöstä. Järjestelmää ollaan korvaamassa AMMR-uudistuksella (2024→). (Migration and Home Affairs)
  • ECHR / Euroopan ihmisoikeussopimus suojaa kaikkia EU-jurisdiktiossa, myös laittomasti maassa olevia: esim. artikla 3 (kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kielto) rajoittaa palautuksia, ja artikla 5 sallii tietyin ehdoin säilöönoton laittoman maahantulon estämiseksi. Strasbourg on viime vuosina antanut ratkaisuja mm. pushback-menettelyistä. (ECHR-KS)

Johtopäätös: Report24 osuu oikeaan siinä, että Dublin-vastuusääntöjä on rikottu/venytetty käytännössä – mutta on virheellistä väittää, että ECHR “edellyttäisi” laillista oleskelua ennen turvapaikkaprosessia tai ettei suojat koskisi laittomasti tulleita. Suojat koskevat jurisdiktiossa olevia, piste. (ECHR-KS)


2) Kuka hyötyy? “Asyliteollisuus” vai järjestelmä itse?

Raportit majoitusyhtiöiden, juristien ja NGO:iden merkittävästä liiketoiminnasta ovat todellisia poliittisia kiistakysymyksiä (kustannusläpinäkyvyys, kannustimet). Report24:n väite “asylimafian” agendasta on mielipide, ei todennettu juridinen fakta. Kriittinen huomio on silti perusteltu: kustannuksia ja sopimuksia on avattava, jotta kannustinvääristymät saadaan näkyviin. (Report24)


3) Turvallisuus ja rikostilastot – mitä data sanoo?

Saksan BKA:n virallinen tilasto on kylmää luettavaa: rikosten määrä kasvoi 2023; keskusteluissa on nostettu esiin ulkomaalaistaustaisten osuuden kasvu tietyissä rikoskategorioissa. 2024–25 uutisissa on raportoitu mm. väkivaltarikosten ulkomaalaisten osuuksista ja vaatimuksista eriyttää tilastointia tarkemmin. Tätä taustaa vasten vaatimukset “tiukennuksista” ovat poliittisesti ymmärrettäviä – mutta toimenpiteiden on perustuttava avoimeen dataan, ei heittoihin. (bka.de)

LUE MYÖS:  WEF suunnittelee: Meidän pitäisi vuokrata matkapuhelimet ja pesukoneet itse

4) Missä kohdassa järjestelmä vuotaa?

  • Dublin-siirrot: käytännön pullonkaulat (rekisteröinti, todisteet, vastaanottavan maan kapasiteetti) tekevät siirroista hitaita ja osin tehottomia. Tuloksena “forum shopping” ja institutionaalinen turhautuminen. (EUR-Lex)
  • Rajamenettelyt ja pushbackit: valtiot tasapainoilevat rajaturvallisuuden ja ECHR-velvoitteiden välillä; Strasbourg on jo langettanut tuomioita, mikä pakottaa korjaamaan prosesseja. (The Guardian)
  • Poliittiset kannustimet: sisäpolitiikka vs. EU-tasoinen vastuunjako – jäsenmaat kokevat, että taakka ei jakaudu reilusti. AMMR pyrkii paikkaamaan tätä, mutta toimeenpano ratkaisee. (law.stanford.edu)

5) Mitä pitäisi tehdä (Publication-X, käytäntö edellä)?

  1. Palauta sääntöjen uskottavuus: Dublin-vastuu ja rajamenettelyt on pantava täytäntöön tosiasiallisesti, ei paperilla. Siirrot toimimaan, biometria (Eurodac) käyttöön johdonmukaisesti. (EUR-Lex)
  2. Läpinäkyvyys rahavirroista: majoitus- ja palvelusopimukset julkisiksi; kilpailutus ja tuloskriteerit (esim. kotoutuminen, työmarkkinaintegraatio) näkyviksi.
  3. Nopeat, oikeusturvaa kunnioittavat prosessit: selkeä jako ilmeisen perusteettomiin vs. suojeluperusteisiin hakemuksiin; valituspolku, mutta ilman vuosien limboja.
  4. Yhteys turvallisuuteen: rikoksista tuomitut → tehostetut palautukset silloin, kun non-refoulement ei estä; toistuva häiriökäyttäytyminen → hallinnolliset toimet. (ECHR asettaa reunaehdot, ei tee kuria mahdottomaksi.) (ECHR-KS)
  5. AMMR todeksi: jos uusi EU-kehikko jää kauniiksi sanoiksi, paine kasvaa kohti yksipuolisia rajatoimia – ja Euroopan sisäinen luottamus rapautuu. (law.stanford.edu)

Yhteenveto

Report24:n ydin sytyttää kipinän, mutta juridiikka ja data on luettava tarkasti. Geneven sopimus suojaa, Dublin jakaa vastuuta, ECHR valvoo reunaehtoja. Kun näitä venytetään, syntyy kokemus “kaaoksesta” – ja tilaa kovalle politiikalle. Tie ulos ei ole sloganeissa, vaan toimeenpanossa, läpinäkyvyydessä ja nopeissa prosesseissa. Muuten keskustelu pyörii ikuisesti mustavalkoisen akselin varassa, samalla kun järjestelmä vuotaa.

Lähde

Avatar photo

By Pressi Editor

Jos lainaat tekstiä, laitathan lainatun tekstin yhteyteen paluulinkin!