Maailman terveysjärjestö WHO esittelee sen kielen pehmeänä. Digitaalisena murroksena. Universaalina hoivana. Tulevaisuuden väistämättömyytenä.
Mutta uusimman Global strategy on digital health 2020–2027 -päivityksen alta paljastuu jotain paljon raskaampaa: suunnitelma, jossa jokaisen ihmisen kehosta tulee jatkuva datalähde, algoritmien tulkittavaksi ja globaalien standardien alaiseksi.
Kyse ei ole enää sovelluksista tai etävastaanotoista. Kyse on infrastruktuurista.
Konteksti: Digiterveys ei ole enää valinta
WHO:n mukaan digiterveys kattaa kaiken älypuhelinsovelluksista tekoälyyn, biometrisiin sensoreihin, big data -analytiikkaan ja “älykkäisiin puettaviin laitteisiin”.
Uudessa strategiassa viesti on selvä: tätä kehitystä ei ole tarkoitettu vapaaehtoiseksi kokeiluksi, vaan kansalliseksi normiksi.
WHO käyttää tuttua sanastoa:
”Kaikille ihmisille pääsy laadukkaisiin terveyspalveluihin, ajasta ja paikasta riippumatta, ilman taloudellista rasitetta.”
Sanavalinnat ovat huolellisia. Ne ovat aina olleet.
Mutta samalla WHO raportoi, että:
- 129 maata on jo ottanut käyttöön kansallisen digiterveysstrategian
- 1 600 virkamiestä on koulutettu digitaaliseen terveyshallintoon ja tekoälyjärjestelmiin
Perusta on valettu. Nyt rakennetaan yläkerroksia.
Todisteet: Mitä strategia oikeasti sisältää?
WHO ei piilota teknistä ydintä. Strategia listaa avoimesti järjestelmän osat:
- Puettavat sensorit ja etävalvontateknologiat
- Tekoälyavusteinen diagnostiikka ja päätöksenteko
- Väestötason terveystietoja keräävät big data -järjestelmät
- Kansainvälisesti yhteentoimivat tietopohjat
Yhdessä nämä muodostavat globaalin terveysjärjestelmän, joka nojaa jatkuvaan datankeruuseen, algoritmiseen tulkintaan ja keskitettyihin sääntöihin, joita laativat tahot, joita kukaan ei ole äänestänyt.
WHO ei puhu yksittäisistä laitteista. Se puhuu governancesta.
Analyysi: Neljä pilaria, yksi suunta
WHO rakentaa strategiansa neljän peruspilarin varaan. Paperilla ne kuulostavat harmittomilta. Käytännössä ne muuttavat valtioiden terveysjärjestelmien luonteen.
1. Yhteistyö ja tiedon jakaminen
WHO haluaa globaalin tiedonvaihtoverkoston, jossa terveysdataa, seurantamenetelmiä ja digitaalisia standardeja jaetaan valtioiden ja yksityisten toimijoiden välillä.
Kriitikoiden huoli on yksinkertainen:
kun data liikkuu yli rajojen, vastuu katoaa.
2. Kansalliset digiterveysstrategiat
Jokaisen maan odotetaan rakentavan oman digiterveyshallintonsa WHO:n linjausten mukaisesti: johto, rahoitus, koulutus, tekninen infrastruktuuri.
Tämä ei ole suositus. Tämä on painetta.
3. Globaali terveyshallinto
WHO vaatii pysyviä rakenteita säätelemään yksityisyyttä, turvallisuutta, yhteentoimivuutta ja tekoälyetiikkaa.
Kun tällaiset järjestelmät syntyvät, niitä ei pureta.
Niitä laajennetaan.
4. “Ihmiskeskeinen” järjestelmä
Termi kuulostaa kauniilta. Käytännössä se tarkoittaa digilukutaitoa, kansalaisten totuttamista puettaviin laitteisiin, jatkuvaan mittaamiseen ja algoritmiseen terveysarviointiin.
Normaalistamista.
Vaikutukset: Hoitoa vai käyttäytymisen seurantaa?
WHO korostaa teknologian hyötyjä: parempaa diagnostiikkaa, etähoitoa, itsehallintaa, kliinisiä tutkimuksia.
Kaikki tämä on totta.
Mutta samat työkalut mahdollistavat myös:
- Käyttäytymisen seurannan
- Liikkumisen monitoroinnin
- Ennakoivan analytiikan populaatioista
- Sosiaalisen “noudattamisen” arvioinnin
- Digitaalisen identiteetin kytkemisen terveyteen
Erityisesti silloin, kun puettavat laitteet keräävät reaaliaikaista fysiologista dataa.
Tämä ei tapahdu tyhjiössä. WHO ajaa samaan aikaan pandemiasopimusta ja laajennettuja valvontavaltuuksia, jotka siirtäisivät terveyspoliittista päätösvaltaa ylikansalliselle tasolle.
Tuomio: Missä kulkee raja?
WHO vakuuttaa rakentavansa universaalia hoivaa, pandemiavalmistautumista ja ilmastonkestäviä järjestelmiä.
Mutta jokainen näistä teemoista on jo aiemmin toiminut perusteluna vallan keskittämiselle ja yksilön autonomian kaventamiselle.
Kysymys ei ole siitä, onko digiterveydestä hyötyä.
Kysymys on siitä, kuka hallitsee järjestelmää, joka tuntee kehosi paremmin kuin sinä itse.
Kun globaali organisaatio voi painostaa valtiot ottamaan käyttöön seurattavia laitteita, tekoälypohjaista terveysprofilointia ja yhteentoimivia tietokantoja ilman suoraa demokraattista vastuuta, raja hoidon ja valvonnan välillä muuttuu hälyttävän ohueksi.
Ja se raja ylitetään harvoin kerralla.
Se ylitetään askel askeleelta.
Strategia strategialta.
📚 Lähteet
- World Health Organization: Global strategy on digital health 2020–2027 (päivitetty versio)
- WHO: Digital Health & AI -ohjelmadokumentaatio
- Julkiset WHO-raportit kansallisista digiterveysstrategioista