#Uutinen
4. elokuuta 2026
Google antoi käyttäjille mahdollisuuden kirjoittaa tekstikehotteen Google Earthiin ja muuttaa todelliseen satelliitti-, ilmakuva- ja 3D-aineistoon perustuvan näkymän hetkessä kuvitteelliseksi katastrofialueeksi. Internet teki sen, minkä internet aina tekee: maailma muuttui lähes välittömästi omatoimiseksi katastrofielokuvastudioksi.
Eiffel-torni tuhottiin, Gizan pyramideja nielaisi vajoama, kaupunkeja upotettiin tulviin ja todellisten konfliktialueiden ympärille rakennettiin uusia, täysin kuvitteellisia tuhoja. Ominaisuus ehti olla käytössä vain noin vuorokauden ennen kuin Google painoi peruutusnappia.
Harva teknologiajulkaisu ehtii saada näin täydellisen juonen: torstaina esitellään tulevaisuus, perjantaina tulevaisuus suljetaan huoltotöiden ajaksi.
Koko planeetta kuvankäsittelyohjelmassa
Google Earthiin lisätty toiminto käytti Googlen Nano Banana 2 -kuvamallia. Käyttäjä pystyi valitsemaan paikan kartalta ja pyytämään tekoälyä tuottamaan siitä uuden fotorealistisen kuvan, jonka lähtökohtana oli palvelun oikea maantieteellinen aineisto.
Ajatus ei ollut lähtökohtaisesti järjetön. Google esitteli käyttökohteiksi esimerkiksi kiinteistöhankkeiden havainnollistamisen, tyhjien alueiden muuntamisen virtuaalisiksi puistoiksi sekä historiallisten paikkojen näyttämisen sellaisina kuin ne ovat ehkä joskus olleet. Pompeiji ennen Vesuviuksen purkausta on opetuksessa kiinnostava näky. Pompeiji uuden asteroidikraatterin ympärillä on jo enemmän internetin ominta aluetta.
Ongelma syntyi siitä, että sama työkalu ei erottanut viatonta visualisointia todelliseen paikkaan ankkuroidusta disinformaatiosta kovinkaan vakuuttavasti. Kun käyttäjä pystyi pyytämään puiston paikalle, hän pystyi pyytämään myös panssarivaunut, pakolaisleirin, pommikraatterin, metsäpalon tai tulvan.
Käyttötarkoitus kohtasi käyttäjän
Avoimen lähdekoodin tiedusteluun erikoistunut tutkija Henk van Ess kokeili työkalun rajoja ja kertoi pystyneensä luomaan muun muassa pakolaisia Meksikon rajalle, pommikraatterin Gazassa sijaitsevan sairaalan lähelle ja kuvitteellisen ydinlaitoksen Iraniin. PC Gamer puolestaan pyysi järjestelmää muuttamaan toimittajan kotiseudun sotatoimialueeksi.
Kaikki tulokset eivät olleet mestarillisia. Joissakin kuvissa panssarivaunut olivat rakennusten kokoisia ja katastrofit näyttivät halvan televisioelokuvan tehosteilta. Tällä ei kuitenkaan ole paljon merkitystä, koska kuvia pystyi tarkentamaan uusilla kehotteilla. Riittävän monen yrityksen jälkeen joukkoon syntyi myös materiaalia, joka näytti nopeasti vilkaistuna uskottavalta.
Erityisen vahingollinen yksityiskohta oli tuttu käyttöliittymä. Satunnainen tekoälykuva palavasta kaupungista herättää nykyään jo epäilyksiä. Sama kuva Google Earthin näköisessä ympäristössä lainaa uskottavuutta palvelulta, jota on totuttu käyttämään todellisen maailman tarkasteluun.
Vesileima ei pysäytä kuvakaappausta
Google korosti, etteivät luodut kuvat ilmestyneet muiden käyttäjien nähtäviksi Google Earthin tavalliseen näkymään. Niihin lisättiin myös SynthID-vesileima, jonka avulla Googlen omat työkalut saattoivat tunnistaa sisällön tekoälyn tuottamaksi.
Tämä rajaus on tärkeä: Google Earthin varsinainen kartta ei täyttynyt tekaistuista katastrofeista. Käyttäjät loivat erillisiä kuvia, jotka näyttivät perustuvan palvelun aineistoon.
Sosiaalisen median kannalta ero on silti lohdullinen lähinnä teknisessä mielessä. Kuvakaappaus tai näyttötallenne irrottaa materiaalin nopeasti alkuperäisestä yhteydestään. Van Ess osoitti myös, että tekoälysisällön tunnistamiseen tarkoitettu Hive-järjestelmä arvioi hänen Google Earthissa tekemänsä videon lähes varmasti aidoksi. Tallenne oli toki aito tallenne selaimen käytöstä – mutta sen esittämä maantieteellinen tapahtuma oli täysin keksitty.
Google löysi peruutusnapin nopeasti
Google ilmoitti 31. heinäkuuta vetävänsä ominaisuuden väliaikaisesti pois. Yhtiön mukaan geospatiaalisen alan ammattilaiset olivat käyttäneet toimintoa hyödyllisiin tarkoituksiin, mutta verkossa jaettiin myös kuvakaappauksia, jotka näyttivät rikkovan palvelun sääntöjä. Ominaisuus voidaan palauttaa myöhemmin vahvempien suojakaiteiden kanssa.
Reagointinopeus ansaitsee tunnustuksen. Teknologiajättien tavallinen toimintamalli on usein puolustaa ongelmallista ominaisuutta viikkoja, julkaista kolme epäselvää lausuntoa ja nimetä lopulta sama toiminto uudelleen. Tässä tapauksessa Google ehti yhden vuorokauden aikana julkaista työkalun, seurata internetin muuttavan maailman palavaksi ja todeta, että ehkä tämä vaatii vielä hieman tuotekehitystä.
Samalla tapaus herättää väistämättömän kysymyksen: tuliko kenellekään ennen julkaisua mieleen kirjoittaa kehotteeksi ”lisää tähän sotilasjoukkoja ja valtava pommikraatteri”?
Katastrofigeneraattori oli huvittava – seuraus ei aivan
Tarinassa on kaikki klassisen teknologiafarssin ainekset. Hyödylliseksi tarkoitettu tekoälyominaisuus päästetään verkkoon, käyttäjät löytävät sen todellisen viihdearvon muutamassa minuutissa ja tuote vedetään pois ennen kuin markkinointiosasto ehtii tehdä toista esittelyvideota.
Taustalla on silti todellinen ongelma. Satelliittikuvat, kartat ja geospatiaalinen aineisto ovat olleet tärkeitä todisteita sodissa, luonnonkatastrofeissa ja ihmisoikeusrikkomusten selvittämisessä. Kun niiden näköistä materiaalia voi tuottaa tekstillä muutamassa sekunnissa, aitouden todistamisesta tulee vaikeampaa ja ensimmäisenä leviävä kuva saa etumatkan myöhempään oikaisuun nähden.
Google Earthin vuorokauden mittainen katastrofistudio ei siis rikkonut itse karttaa. Se muistutti, kuinka helposti kartan auktoriteetti voidaan lainata valheelliselle kuvalle.
Opetus lienee yksinkertainen: kun koko planeettaan lisätään ”luo kuva” -painike, internet ei rakenna ensimmäisenä yhteisöpuutarhaa. Se kokeilee, miltä Eiffel-torni näyttäisi tulipallossa.
Lähteet
- Dexerto: Google Earth withdraws AI tool after users fake natural disasters, 2.8.2026
- Reuters: Alphabet rolls back AI image generation in Google Earth over policy violations, 31.7.2026
- The Verge: Google Earth’s AI deepfake tool only lasted one day, 31.7.2026
- PC Gamer: Google Earth let me turn my hometown into a warzone with AI prompts, 31.7.2026
Kuva: Dexerto.
