Ydin: tuore rekisterianalyysi Ruotsista ja Norjasta väittää, että lasten ja nuorten muistioireet ovat moninkertaistuneet samaan aikaan, kun langattoman tekniikan käyttö on kasvanut. Samaan aikaan laajat viranomaisselvitykset ja WHO:n linjaa tukevat katsaukset sanovat, ettei väestötason haitasta nykyaltistuksilla ole vakuuttavaa näyttöä. Totuus on tällä hetkellä epämukava: yksittäisiä signaaleja on, mutta kokonaiskuva on ristiriitainen – ja selittäviä tekijöitä on useita.


Mitä uusi skandinaavinen tutkimus väittää?

  • Nilsson & Hardell (2025) analysoivat rekisterisarjoja: Norjassa 5–19-vuotiaiden muistihäiriöihin liittyvät käynnit kasvoivat 179,5 → 1 522,4 / 100 000 (2006–2024); Ruotsissa R41.8/MCI-diagnoosit 0,86 → 51,5 / 100 000 (2010–2024) – kirjoittajat ehdottavat yhteyttä kasvaneeseen RF-altistukseen (mobiili/Wi-Fi). Tutkimus on ekologinen korrelaatio: yksilötason altistusta ei mitata, joten kausaalipäätelmä on rajallinen. cdn.fortunejournals.com+1

Huomio julkaisufoorumista: artikkeli ilmestyi Archives of Clinical and Biomedical Research -lehdessä (Fortune Journals), jossa käsittelyajat olivat hyvin nopeat (vastaanotosta julkaisuun ~2 viikkoa). Laadunarviointia on siksi syytä lukea tavallista kriittisemmin. fortunejournals.com


Entä aiempi näyttö muistista ja RF-altistuksesta nuorilla?

On olemassa joitakin kohortti- ja poikkileikkauslöydöksiä, joissa tietyntyyppinen altistus (erityisesti puheluiden aiheuttama “aivoannos”) liittyy pieniin, tehtäväkohtaisiin muutoksiin muistin osa-alueissa:

  • HERMES / Swiss TPH (2015, replikaatio 2018): suurempi kumulatiivinen RF-annos aivoon ↔ heikompi figuraalinen muisti nuorilla; lateraalisuusvaikutus (oikeanpuoleinen käyttö → vahvempi assosiaatio). Efektit pieniä. ehp.niehs.nih.gov+2Swiss TPH+2
  • MoRPhEUS (Australia): nuorilla havaittiin muutoksia vaativammissa tehtävissä; osa muutoksista saattoi liittyä käytön käyttäytymismalleihin, ei pelkkään RF-altistukseen. PubMed+2PubMed+2
  • Cabré-Riera ym. (2021): korkeampi arvioitu aivo-RF-annos ↔ matalampi ei-verbaalinen älykkyys; ei johdonmukaisesti muihin kognitiivisiin mittareihin. Poikkileikkaus, efektit pieniä. PubMed+1

Tulkinta: näissä on signaaleja, mutta vaikutukset ovat pieniä ja spesifejä. Replikaatiota ja parempaa altistusmittausta tarvitaan ennen väestötason johtopäätöksiä.


Mitä sanovat viranomaiset ja laajat katsaukset?

  • ICNIRP 2020: ajantasaiset raja-arvot (100 kHz–300 GHz) on asetettu suojaamaan tunnetuilta haitoilta; koskee myös 5G:tä/Wi-Fiä. icnirp.org+1
  • UKHSA (2025): laajat kenttämittaukset 5G-mastojen ympärillä – altistustasot selvästi ICNIRP-rajojen alapuolella; johtopäätös: ei syytä muuttaa ohjeistusta. gov.uk
  • Ofcom/UKHSA viitepaketti (2025): sama johtopäätös; julkisen altistuksen tulisi pysyä ICNIRP-rajoissa. www.ofcom.org.uk+1
  • Ruotsin SSM vuosiraportit (2024, 2025): tuore kirjallisuuskatsaus ei tuo “game-changer”-näyttöä RF-terveyshaitasta; jatkotutkimusta suositellaan. Strålsäkerhetsmyndigheten+1
  • WHO-linjaa tukeva kokonaisuus (2024–2025): WHO-komission iso katsaus ei löytänyt yhteyttä mobiileihin ja aivokasvaimiin (eri terveysvaikutusten yleiskuva); samansuuntaisia johtopäätöksiä raportoitu uutisoinneissa. (Huom: yksittäinen tutkijakommentti kritisoi joitain SR-osioita niukasta aineistosta.) Reuters+2The Guardian+2
LUE MYÖS:  Itsesensuuri muuttaa ajatuksia ja vahingoittaa terveyttä

Yhteensä: viranomaistahoilla ja suurilla katsauksilla linja on varovaisen kielteinen väestötason haitalle nykyaltistuksilla, mutta ne korostavat tarvetta paremmalle annosmittaukselle ja pitkittäistutkimuksille.


Voisiko rekistereissä näkyvät muistioireet johtua muusta?

1) Uni & ruutuaika (vahva, riippumaton näyttö):
Lyhyt ja heikkolaatuinen uni on järjestelmällisesti yhteydessä heikompaan koulumenestykseen, muistiprosesseihin ja kognitioon nuorilla. Ruutuaika – erityisesti iltaisin – heikentää unta ja vireystilaa. PubMed+2PubMed+2

2) Post-/Long-COVID (kognitiivinen “sumu”):
Nuorilla ja nuorilla aikuisilla on raportoitu pitkittyneitä tarkkaavuus-/muistipuutoksia kuukausista vuosiin; NEJM/iso väestöaineisto löysi mitattavia kognitiivisia alenemia. The Guardian+2PMC+2

3) Diagnostiikka & koodauskäytännöt:
R41.8 on oirekoodi (“Other symptoms and signs involving cognitive functions and awareness”); sen käytön lisääntyminen voi heijastaa tietoisuuden/kirjaamiskäytäntöjen muutoksia – ei välttämättä etiologista hyppyä. icd10data.com+1


Mitä tästä seuraa – linja Publication-X:n lukijoille

  1. Tutkimussignaali on todellinen, mutta se ei vielä riitä kausaaliseen tuomioon “5G/WLAN → lasten muistiongelmat”. Tarvitaan parempi yksilötason annosmittaus, pitkittäisasetelmat ja kontrolli sekoittaville (uni, ruutu, infektiohistoria, diagnoosikäytännöt).
  2. Viranomaislinja on tällä hetkellä johdonmukainen: altistustasot ovat tyypillisesti hyvin raja-arvojen alapuolella, eikä väestötason haitasta ole vakuuttavaa näyttöä. Tämä ei kiellä mahdollisia pieniä, tehtäväkohtaisia efektejä tietyissä olosuhteissa. icnirp.org+1
  3. Riskinhallinta arjessa on järkevää, etenkin lapsilla:
    • Käytä kaiutinta / kuulokkeita pitkiä puheluja varten; vältä pitkiä “puhelu-poskea vasten” -sessioita.
    • Pidä puhelin poissa tyynyn alta/viereltä; älä jätä Wi-Fi-reititintä lasten makuuhuoneeseen.
    • Kellonaikarajat ja sinivalo: rauhoita ilta, jotta uni korjaa muistin konsolidaatiota. (Hyödyt ovat kiistattomat riippumatta RF-keskustelusta.) PubMed
  4. Kouluympäristöissä: läpinäkyvät altistusmittaukset (vertaa UKHSA/Ofcom-malliin) ja unihygienian sekä laitteiden käyttörytmin ohjeistus tuottaa todennäköisesti enemmän hyötyä heti kuin mastopaniikki. gov.uk+1

📚 Lähteet (klikkattavat)

  • Nilsson M., Hardell L. (2025). Increasing Numbers of Children Aged 5-19 Years with Memory Problems in Sweden and Norway. Archives of Clinical and Biomedical Research (pdf). cdn.fortunejournals.com
  • Swiss TPH / HERMES – prospektiivinen kohortti (EHP artikkeli & tiedote). ehp.niehs.nih.gov+1
  • MoRPhEUS – mobiilikäyttö & nuorten kognitio (PubMed / BEM tiivistelmä). PubMed+1
  • Cabré-Riera A. ym. (2021): RF-annos & ei-verbaalinen älykkyys (pdf). research-portal.uu.nl
  • ICNIRP (2020): RF-ohjeet 100 kHz–300 GHz (pdf + sivu). icnirp.org+1
  • UKHSA (2025): 5G-mittaukset ja terveys – altistukset selvästi rajojen alla. gov.uk
  • Ofcom/UKHSA (2025): EMF-linjaukset ja viitteet. www.ofcom.org.uk+1
  • SSM (2024 & 2025): vuosiraportit EMF & terveys (kirjallisuuskatsaukset). Strålsäkerhetsmyndigheten+1
  • WHO-linjaa tukevat katsaukset, uutisointi (2024): ei yhteyttä mobiileihin ja aivokasvaimiin (Arpansa-johtoinen SR, Reuters/The Guardian). Reuters+1
  • Uni & kognitio: meta-analyysi lapsilla/nuorilla; systemaattinen katsaus. PubMed+1
  • Long-COVID & kognitio: NEJM/iso väestöaineisto; tuoreet tutkimukset nuorilla/nuorilla aikuisilla. The Guardian+2PMC+2
  • ICD-10-CM R41.8 (oirekoodi): kuvaus ja luokitus. icd10data.com+1
LUE MYÖS:  Australian senaattori haastaa WHO:n: "Emme usko mitään, mitä sanotte apinarokosta"

TL;DR

  • Rekistereissä näkyvä muistioireiden nousu on merkittävä havainto, mutta kausaalista linkkiä RF-altistukseen ei voi nykydatalla lyödä lukkoon.
  • Aiemmissa nuorisotutkimuksissa on pieniä, tehtäväkohtaisia assosiaatioita RF-annoksen ja muistin välillä, mutta kokonaisnäyttö on epäyhtenäinen.
  • Viranomaislinja: altistustasot ovat selvästi raja-arvojen alla; jatkotutkimusta tarvitaan.
  • Arjen hyötyliike: panosta uneen, käyttörytmiin ja hands-free-käytäntöihin – ne parantavat kognitiota riippumatta RF-keskustelusta.
Avatar photo

By Pressi Editor

Jos lainaat tekstiä, laitathan lainatun tekstin yhteyteen paluulinkin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *