1) Ensimmäinen korjaus: lehti ei ole “Trends in Biology”
Breitbartin tekstissä mainitaan “Trends in Biology”. Se näyttää olevan virhe/epätarkkuus: varsinainen julkaisu on Trends in Biotechnology (Cell Press), ja se on “online ahead of print” päivämäärällä 19.11.2025. (Cell)
Tämä on oleellinen, koska “mikä lehti ja mikä paperi” määrittää heti, ollaanko tutkimuksessa vai mielikuvissa.
2) Mitä tutkimus tekee – ja mitä “FCPD” tarkoittaa
Tutkimus käsittelee Fusarium venenatum -sientä, jota on käytetty mykoproteiinina pitkään (Quorn on tunnetuin kaupallinen esimerkki). (Quorn)
Keskeinen tekninen väite: tutkijat poistivat kaksi geeniä (CRISPR:llä), jotka liittyvät paksuihin soluseiniin → tavoitteena helpompi sulavuus + parempi prosessitehokkuus. Breitbartin mukaan “vierasta DNA:ta” ei lisätty; sama linja näkyy myös tutkimusaiheisissa koosteissa. (Breitbart)
Tuloksena raportoidaan kanta nimeltä FCPD (Breitbartissa ja populaarikoosteissa kirjoitusasu vaihtelee, mutta viitataan samaan uuteen kantaan). (Breitbart)
3) Numerot: mitä paperi/uutisointi väittää (ja mitä ne käytännössä ovat)
Breitbart nostaa luvut näin (ja sama toistuu muissa tiivistyksissä):
- 44 % vähemmän sokeria (syötettä) tuotettua proteiinimäärää kohti
- 88 % nopeampi proteiinituotto (prosessin nopeus / tuottavuus)
- 60 % vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna alkuperäiseen kantaan (mallinnus/oletukset)
- 70 % vähemmän maankäyttöä kuin kanantuotannossa (vertailulaskelma)
- lisäksi joissain koosteissa mainitaan myös pienempi vesistökuormitus, mutta se ei ollut Breitbartin ydinkohta. (Breitbart)
Tärkeä täsmennys: nuo “päästö/maa”-luvut ovat käytännössä LCA-tyyppisiä laskennallisia arvioita (mallinnusta) tuotantoprosessin ja skaalauksen oletuksilla – eivät mittaustulos “maailmassa”. Paperi on silti relevantti, mutta “paperilla” on tässä ihan kirjaimellinen merkitys.
4) Miksi tämä on oikeasti kiinnostavaa: mykoproteiini ei ole “soluliha”
Tässä kohtaa poliittinen keskustelu sekoittaa usein kolme täysin eri kategoriaa:
- Kasviproteiinit (soija, herne, vehnägluteeni)
- Mikrobiproteiinit / mykoproteiini (fermentoitu sieni/hiiva/bakteeri)
- Soluviljelty liha (eläinsoluista kasvatettu “cultivated meat”)
FCPD kuuluu kohtaan 2. Se on iso juttu, koska monet “lab-grown meat” -ympäristökiistat viittaavat nimenomaan kohtaan 3, jossa tuotantomedian puhtaus ja prosessivaatimukset voivat tehdä hiilijalanjäljestä yllättävän raskaan nykytekniikalla. UC Davisin paljon siteerattu analyysi nimenomaan kritisoi soluviljellyn lihan (cultivated meat) skenaariota tietyillä oletuksilla. (ucdavis.edu)
Breitbartin jutussa tämä nostetaan esiin kontrastina: “useimmat korvaajaehdotukset” eivät tuo nettoparannuksia – ja sitten FCPD kehystetään poikkeukseksi. Se voi olla osin reilu kehystys, koska mikrobiproteiinilla on erilainen prosessitalous kuin eläinsolukasvatuksella, mutta tämä ei automaattisesti todista “kanan korvaamista”.
5) “Korvaa kanan” – väite, joka vaatii neljä ehtoa (joista paperi kattaa vain osan)
(A) Ravinto ja turvallisuus
Mykoproteiini voi olla ravitsemuksellisesti vahva, mutta “korvaaminen” tarkoittaa myös:
- aminohappoprofiilia,
- sulavuutta,
- mahdollisia allergeenisuuksia / siedettävyyttä,
- ja pitkän aikavälin kulutusta väestötasolla.
Paperi ja siitä tehdyt tiivistykset painottavat soluseinän ohentamista → helpompi sulavuus on uskottava tavoite. (Food & Wine)
Mutta “kansanterveystaso” ei ratkea yhdellä tehokkuuskertoimella.
(B) Prosessin skaalautuvuus ja kustannus
Fermentointi voi skaalautua, mutta:
- syöte (sokeri/hiilihydraatti) ja energia ratkaisevat,
- sekä laitokset, logistiikka, laatu, kontaminaationhallinta.
“44 % vähemmän sokeria” on tässä oikeasti iso juttu, koska se osuu suoraan kustannus- ja ympäristöakseliin. (Food & Wine)
(C) Sääntely ja merkintä
“Ei vierasta DNA:ta” -väite on poliittisesti latautunut, koska se vaikuttaa siihen, mihin lokeroon tuote sääntelyssä ja kuluttajamielessä putoaa. Tulos voi silti olla “geenieditoitu” ja vaatia oman hyväksyntäpolkunsa – ja se polku vaihtelee alueittain.
(D) Kuluttajahyväksyntä (ja tämä on usein ratkaisevin)
“Maistuu lihalta” on markkinointikriittinen. Jopa jos se olisi totta, kuluttaja voi silti torjua tuotteen mielikuvasyistä. Tässä kohtaa Breitbart osuu vahingossa oikeaan: “olettaen, että kuluttajat ovat valmiita syömään sitä.” (Breitbart)
6) Quorn ja “päästöt 95 % pienemmät” – mitä siitä kannattaa ymmärtää
Quorn viestii, että mykoproteiinin hiilijalanjälki voi olla merkittävästi pienempi kuin tietyissä lihavertailuissa; he viittaavat Carbon Trust -sertifiointeihin ja vertailuihin (esim. “farm-to-factory gate” -rajauksella). (Quorn)
Kaksi huomautusta, jotka pitävät tämän rehellisenä:
- Vertailut riippuvat rajauksesta (gate-to-gate vs full life cycle), ja
- Vertailu riippuu mihin lihaan verrataan (nauta vs kana) sekä tuotantotavasta.
Silti: mykoproteiinissa on aidosti potentiaalia, eikä se ole pelkkää “somehypeä”.
7) Johtopäätös: mitä tästä oikeasti kannattaa viedä mukaan
FCPD-kannan tarina on kiinnostava nimenomaan siksi, että se ei yritä taikoa ruokaa tyhjästä, vaan tekee prosessiin kirurgisen parannuksen: parempi tuottavuus, vähemmän syötettä, mahdollisesti parempi sulavuus. Se on juuri sitä “tylsää” biotekniikkaa, joka muuttaa maailmaa – jos se skaalautuu ja menee läpi sääntelystä ja markkinasta.
Mutta “korvaa kanan” on vielä otsikkotason lause: se voi tarkoittaa kaikkea proteiinikilpailusta kuluttajan arkeen. Paperi antaa perusteen optimismille, ei valmista tuomiota.
📚 Lähteet
- Breitbart (8.12.2025): Chinese Genetics Lab Modifies Fungus Protein to Replace Chicken (John Hayward). (Breitbart)
- Wu et al., Trends in Biotechnology (online 19.11.2025): Dual enhancement of mycoprotein nutrition and sustainability via CRISPR-mediated metabolic engineering of Fusarium venenatum (DOI: 10.1016/j.tibtech.2025.09.016). (Cell)
- UC Davis (22.5.2023): cultivated meat -tuotannon mahdollisesti korkea ilmastokuorma tietyillä tuotanto-oletuksilla (taustaksi “lab-grown meat” -väitteisiin). (ucdavis.edu)
- Quorn / Carbon Trust -materiaalit: mykoproteiinin vertailuja ja rajauksia (esim. “farm-to-factory gate”, sertifioinnit, vertailuraportti). (Quorn)