EU:n chat-valvontahanke ei ole kuollut – se on vain opetellut käyttämään naamioita. Samaan aikaan, kun Yhdysvallat tarjoaa miljardiluokan tullialennuksia, jos EU höllentää digisääntöjään, Bryssel yrittää ujuttaa läpi “vapaaehtoista” massaskannausta ja ikävarmennuksia, jotka käytännössä murtavat yksityisyyden ja päästä päähän -salauksen. Tässä analyysissä katsotaan kylmästi, mitä pöydällä oikeasti on – ja miksi peliä pelataan yhtä aikaa sekä kauppapolitiikan että perusoikeuksien tasolla.
Chat control, joka ei suostu kuolemaan
EU:n niin sanottu CSA-asetus (Child Sexual Abuse Regulation) on pyörinyt vuodesta 2022 lähtien, ja sitä on alusta asti kritisoitu koko Euroopan laajimpana yksityisyyden uhkana: idea on pakottaa palvelut skannaamaan yksityistä viestintää lasten hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin löytämiseksi – myös päästä päähän salatuissa sovelluksissa, käytännössä asiakaspuolen skannauksella (client-side scanning).(European Digital Rights (EDRi))
Laajamittainen vastarinta – tutkijat, kansalaisjärjestöt, tietosuojaviranomaiset – on jo kertaalleen pysäyttänyt pakollisen skannauksen suoran version. Uusin luonnos myydään nyt “kompromissina”: pakolliset skannausmääräykset on poistettu, mutta tilalle tulee velvoite “riskien vähentämistoimenpiteisiin” ja pysyvästi sallittu “vapaaehtoinen” skannaus, jota komissio voi myöhemmin kiristää tiukemmaksi.(Patrick Breyer)
Lisäksi luonnos sisältää ikävarmennuksia sovelluskauppojen ja viestipalvelujen käytölle – käytännössä biometrisiä tai käyttäytymiseen perustuvia tunnisteita, jotka tuhoavat anonymiteetin ja avaavat uuden kerroksen seuranta-infraa.
Suljetut ovet ja poliittinen harhautustemppu
MEP Martin Sonneborn varoittaa, että uusin luonnos viedään EU-suurlähettiläiden kokoukseen ja on tarkoitus hyväksyä “ilman keskustelua”.(Reddit) Tämä on klassinen temppu: kun vastustus on kovaa, päätös yritetään lukita hiljaisesti neuvoston tasolla ja tuoda parlamentille myöhemmin “valmiina pakettina”.
Patrick Breyer (entinen Piraattipuolueen MEP) on toistuvasti korostanut, että asiakaspuolen skannaus kiertää salauksen, avaa uusia tietoturva-aukkoja ja merkitsee käytännössä turvallisen viestinnän loppua.(Patrick Breyer) Hän kuvaa nykyistä linjaa poliittiseksi harhautukseksi: pakollinen skannaus poistetaan paperilla, mutta tilalle tuodaan “vapaaehtoisuutta”, jonka päälle voi tulevaisuudessa rakentaa pakollisia velvoitteita – ja kaikki tämä samaan aikaan, kun ikävarmennukset ja anonymiteetin hävittäminen jäävät luonnokseen.
Taustalla on myös jäsenmaiden jakautuminen: Saksa, Alankomaat ja Puola ovat kyseenalaistaneet laajamittaisen chat-valvonnan perustuslaillisuuden, kun taas Tanska, Ranska ja Espanja painavat hanketta eteenpäin “lasten suojelun” nimissä.(European Digital Rights (EDRi)) Saksassa liittopäivien tieteellinen palvelu on jo todennut, että alkuperäinen ehdotus ei ole EU:n perusoikeuskirjan mukainen – ja kritiikki kohdistuu nyt myös muokattuun versioon.(Patrick Breyer)
Tutkijat ja tietoturva-asiantuntijat: massaskannaus ei toimi edes omilla ehdoillaan
Useat avoimet kirjeet – mm. ETH Zürichin, KU Leuvenin, EPFL:n ja Max Planck -instituutin tutkijoiden allekirjoittamat – ovat käyneet yksityiskohtaisesti läpi, miksi asiakaspuolen skannausteknologiat ovat teknisesti epäluotettavia ja vaarallisia: tunnistus tuottaa valtavasti vääriä hälytyksiä, on helppo kiertää ja murtaa päätelaitteiden turvallisuuden.(csa-scientist-open-letter.org)
Tutkijoiden ydinsanoma on brutaalin selkeä:
- skannauksen laajentaminen tekstiin, puheeseen ja metatietoihin ei takaa lasten parempaa suojaa
- se sen sijaan avaa oven yhä suuremman osan viestinnästä valvontaan
- ja hukuttaa viranomaiset väärien hälytysten tulvaan, mikä heikentää kykyä puuttua todellisiin tapauksiin.(csa-scientist-open-letter.org)
Kun tähän lisätään tietosuojaviranomaisten ja IT-oikeuden asiantuntijoiden huomiot perusoikeuksien loukkauksista, paketti näyttää enemmän digitaaliselta noitavainolta kuin rationaaliselta lapsensuojelupolitiikalta.(Patrick Breyer)
USA:n paine: terästullit, LNG-diilit ja digisääntelyn “pehmentäminen”
Samaan aikaan toisella pöydällä käydään kovaa kauppaa. Yhdysvaltain kauppaministeri Howard Lutnick ja kauppaneuvos Jamieson Greer ovat tehneet selväksi, että EU:n toivomat tullinalennukset – jopa 50 %:n leikkaukset teräs- ja alumiinitulleihin – sekä mahdollinen jopa biljoonan dollarin investointiaalto riippuvat siitä, miten EU soveltaa digitaalisia sääntöjään.(Financial Times)
Washingtonin narratiivi on yksinkertainen:
- EU:n DMA ja DSA ovat de facto suunnattu Yhdysvaltojen teknologiajättejä vastaan
- jos Bryssel höllentää linjaa ja luo “tasapuoliset toimintaedellytykset”, vastineeksi voidaan keventää tulleja ja avata ovia uusiin investointeihin
Taustalla on jo solmittu sopimus: EU on luvannut lisätä Yhdysvalloista ostettavan LNG:n, öljyn ja ydinvoimatuotteiden määrää satojen miljardien dollarien edestä, ja samaan aikaan keskustellaan puolijohteiden, tekoälypiirien ja kriittisten mineraalien toimitusketjuista.(Guardian)
Ironia on ilmeinen: EU asettaa oman digitaalisen sääntelynsä näkyväksi “suvereniteettiprojektiksi”, mutta samaan aikaan on valmis sekä uhraamaan kansalaisten yksityisyyttä chat-valvonnalla että sitomaan energiapolitiikkaansa pitkiksi ajoiksi Yhdysvaltoihin – vielä tilanteessa, jossa USA käyttää tulleja avoimesti painostusvälineenä.
Talous vs. valvonta: minkä hinnan EU on valmis maksamaan?
Jos luonnos menee läpi nykyisellään, seuraukset ovat kerrokselliset:
- Perusoikeudet
- Anonymiteetti murenee ikävarmennusten ja kasvoskannausten kautta.
- Päästä päähän -salauksen arvo laskee, kun päätelaitteet muutetaan skannaavaksi poliisiksi.
- Ilmiantajat, toimittajat, aktivistit ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset menettävät yhden tärkeimmistä turvamekanismeistaan.(Patrick Breyer)
- Turvallisuusteatteri
- Valtava määrä väärähälytyksiä kuormittaa tutkijoita ja syyttäjiä.
- Todelliset hyväksikäyttötapaukset hukkuvat massadataan.
- Oikeat, kohdennetut poliisitutkinnat jäävät sivurooliin, koska poliitikot voivat osoittaa “me teimme jotain” -lakia.(csa-scientist-open-letter.org)
- Geopoliittinen ja taloudellinen hinta
- EU käyttää poliittista pääomaansa puolustaakseen sääntelyään suhteessa Yhdysvaltoihin – mutta samaan aikaan murentaa omaa uskottavuuttaan perusoikeusblokina chat-valvonnalla.
- Mahdolliset investoinnit ja tullialennukset sidotaan siihen, kuinka “pehmeästi” EU kohtelee suuria teknologiayhtiöitä – ei siihen, kuinka hyvin se suojelee kansalaisiaan.(Reuters)
Yksinkertaistaen: EU on tilanteessa, jossa se voi valita, mihin se polttaa poliittisen uskottavuutensa. Tällä hetkellä se näyttää uhraavan perusoikeudet sekä sisäisen että ulkoisen paineen ristitulessa.
Johtopäätös: Gulag ei ole “sivuvaikutus”, se on ominaisuus
Kun lasten suojelu valjastetaan poliittiseksi savuverhoksi, jolla ajetaan läpi massavalvontaa ja anonymiteetin tuhoamista, kyse ei ole enää tasapainosta turvallisuuden ja yksityisyyden välillä. Kyse on järjestelmästä, jossa:
- yksityinen viestintä oletetaan lähtökohtaisesti epäilyttäväksi
- teknologiaa käytetään ennaltaehkäisevään profilointiin
- ja talouspolitiikka kytketään siihen, miten kuuliaasti Eurooppa hyväksyy oman digitaaliset rautakalterinsa
Jos EU todella haluaa olla “arvoyhteisö”, se ei voi samaan aikaan rakentaa infrastruktuuria, joka muistuttaa enemmän algoritmien pyörittämää gulagia kuin liberaalia demokratiaa.
Todellinen vaihtoehto on olemassa, ja se on esitetty jo moneen kertaan:
- panostus kohdennettuun rikostutkintaan ja resurssit oikeille yksiköille
- turvallisuus suunnittelun kautta (security by design), ei jälkikäteen liimattuna valvontateippinä
- vahva päästä päähän -salaus ja aidosti vapaaehtoiset, turvalliset raportointikanavat lapsille ja aikuisille(Patrick Breyer)
Lopulta kysymys on yksinkertainen: puolustaako EU kansalaisiaan – vai järjestelmää, joka kohtelee jokaista viestiä, kuvaa ja ajatusta potentiaalisena rikoksena?
📊 Mitä luvut oikeasti tarkoittavat?
Artikkelissa pyörivät luvut ovat niin suuria, että ne menevät helposti “taustahälyyn”. Puretaan ne auki:
- “Jopa biljoona dollaria” investointeja
- 1 000 000 000 000 $ on enemmän kuin Suomen BKT usean vuoden ajalta yhteensä.
- Käytännössä puhutaan teoreettisesta ylärajasta, ei mistään allekirjoitetusta sopimuksesta.
- 750 miljardia $ energiaostoja vuoteen 2028 mennessä
- Se tarkoittaa keskimäärin noin 150 miljardia $ vuodessa.
- Vertailun vuoksi: koko EU:n vuotuinen maataloustuki on karkeasti samaa kokoluokkaa.
- 200 miljardia $ energiaostoja “yhtenä vuonna”(Guardian)
- Tämä on reilusti yli 300 € jokaiselle EU-kansalaiselle vuodessa, pelkästään yhdestä energiavirasta.
- 600 miljardia $ EU-yritysten suunniteltuja investointeja USA:han
- Tämä vastaa suunnilleen Saksan liittovaltion vuosibudjettia.
Kun tällaisiin lukuihin kytketään ehtoja digisääntelyn “pehmentämisestä”, panokset eivät ole enää vain periaatteellisia – ne ovat konkreettisesti sitä, kuka omistaa tulevaisuuden infrastruktuurin, datavirrat ja turvamekanismit.
📚 Lähteet
- Patrick Breyer – EU “Chat Control” proposal still poses high risks despite removal of mandatory scanning (Patrick Breyer)
- EDRi – Chat Control: What is actually going on? (European Digital Rights (EDRi))
- CSA-tutkijoiden avoin kirje – Open letter on the EU’s proposed Child Sexual Abuse Regulation (csa-scientist-open-letter.org)
- Reclaim The Net / koalitio – Chat Control Fall 2025 letter (docs.reclaimthenet.org)
- Reuters, FT, Euronews, Euractiv – raportointi Lutnickin ja Greerin vierailuista Brysselissä ja tullipaineesta(Financial Times)