Peittämällä pakottamisen suostumukseksi EU:n suunnitelma saa teknologiayritykset mukaan vapaaehtoisiksi toimijoiksi digitaalisen valvonnan hiljaisessa laajentamisessa.

Euroopan hallitukset ovat ottaneet uuden askeleen kohti EU:n kiistanalaisen Chat Control -agendan elvyttämistä hyväksymällä uuden neuvottelumandaatin lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta asetuksesta Euroopan unionin neuvoston suljetussa istunnossa 26. marraskuuta.

Lasten suojelun välineenä esitetty toimenpide on jälleen kerran herättänyt voimakasta kritiikkiä sen valvontavaikutusten ja sen vuoksi, miten se muuttaa yksityistä digitaalista viestintää Euroopassa.

Aikaisemmista luonnoksista poiketen tässä versiossa luovutaan yritysten velvollisuudesta skannata kaikki yksityiset viestit, mutta otetaan hiljaisesti käyttöön järjestelmä, jota vastustajat kuvailevat epäsuoraksi painostuskeinoksi.

Se palkitsee tai rankaisee verkkopalveluja sen mukaan, suostuvatko ne suorittamaan ”vapaaehtoisen” skannauksen, jolloin tunkeilevasta seurannasta tulee pikemminkin liiketoiminnallinen odotus kuin lakisääteinen vaatimus.

Entinen Euroopan parlamentin jäsen Patrick Breyer, pitkäaikainen digitaalisen vapauden puolustaja ja yksi suunnitelman äänekkäimmistä vastustajista, sanoi, että sopimus ”avaa tien pysyvälle massavalvonnan infrastruktuurille”.

Hänen mukaansa neuvoston teksti korvaa oikeudellisen pakon taloudellisilla ja sääntelyyn liittyvillä kannustimilla, jotka ajavat suuret yhdysvaltalaiset teknologiayritykset tekemään mielivaltaista skannausta.

Hän varoitti, että puite tuo mukanaan myös ”nimettömyyden rikkovia ikätarkastuksia”, jotka muuttavat tavallisen verkkokäytön henkilöllisyyden todentamiseksi.

Uusi ehdotus, joka on suurelta osin syntynyt Tanskan välityksellä, tulee kuukausia sen jälkeen, kun alkuperäinen ”Chat Control 1.0” -sääntö näytti jääneen hyllylle laajan vastustuksen vuoksi.

Se palauttaa monia samoja periaatteita, jotka velvoittavat palveluntarjoajat arvioimaan lapsipornografisen sisällön potentiaalisen riskin ja soveltamaan viranomaisten hyväksymiä lieventäviä toimenpiteitä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa painostusta asentaa skannausvälineitä, jotka tutkivat sekä salattuja että salaamattomia viestejä.

Tšekkiläinen Euroopan parlamentin jäsen Markéta Gregorová kutsui neuvoston kantaa ”pettymykseksi… Chat Control… avaa tien viestiemme laajamittaiselle skannaukselle.”

Dark-mode screenshot of a verified Twitter/X post warning that the EU Council approved “Chat Control,” allowing blanket scanning of messages, while saying the European Parliament opposes it; an embedded Czech headline reads “EU states agreed on a proposal against child pornography, Czechia voted against”; timestamp Nov 26, 2025, 5:04 AM and 88.9K views are shown.

Samanlaisia vastalauseita esitettiin ympäri Eurooppaa.

Alankomaissa parlamentin jäsenet pakottivat hallituksensa äänestämään suunnitelmaa vastaan ja varoittivat, että se yhdistää ”pakollisen ikätarkistuksen” ja ”vapaaehtoisen velvoitteen” järjestelmän, joka voisi rangaista yrityksiä, jotka kieltäytyvät ottamasta käyttöön invasiivisia valvontamenetelmiä. Myös Puola ja Tšekki äänestivät vastaan, ja Italia pidättyi äänestämästä.

LUE MYÖS:  Yleinen perustulo - tai miten orjuudesta tehdään jälleen suurta?

Entinen hollantilainen Euroopan parlamentin jäsen Rob Roos syytti Brysseliä ”suljettujen ovien takana” toimimisesta ja varoitti, että ”Eurooppa on vaarassa ajautua digitaaliseen autoritarismiin”.

Parlamentaarikkojen lisäksi myös riippumattomat tahot, kuten Daniel Vávra, David Heinemeier Hansson ja yksityisyyttä korostava yritys Mullvad, ovat ottaneet kantaa neuvoston kannan vastaisesti ja kutsuneet sitä suoraksi uhaksi yksityiselle viestinnälle verkossa.

Vaikka sana ”pakollinen” on poistettu, uuden sopimuksen rakenne näyttää säilyttävän massaskannauksen käytännössä.

Breyer kuvaili sitä ”Troijan hevoseksi” ja väitti, että kutsumalla prosessia ”vapaaehtoiseksi” EU:n hallitukset ovat siirtäneet valvonnan taakan teknologiayrityksille itselleen.

Neuvoston toimeksianto tuo mukanaan kolme keskeistä vaaraa, joita ei ole juurikaan tunnustettu julkisessa keskustelussa.

Ensinnäkin niin sanottu ”vapaaehtoinen skannaus” muuttaa joukkovalvonnan vakiintuneeksi toimintatavaksi. Ehdotus laajentaa aiempaa väliaikaista sääntelyä, joka antoi palveluntarjoajille oikeuden skannata käyttäjien viestejä ja kuvia ilman lupaa.

Saksan liittovaltion rikospoliisin kaltaiset viranomaiset ovat raportoineet, että noin puolet tällaisista järjestelmistä tulevista hälytyksistä on perusteettomia ja liittyy usein täysin lailliseen sisältöön, joka on merkitty virheellisten algoritmien avulla. Breyerin mukaan nämä järjestelmät vuotavat vuosittain lainvalvontaviranomaisille kymmeniä tuhansia täysin laillisia yksityisiä keskusteluja.

Toiseksi suunnitelma poistaa käytännössä nimettömän viestinnän. Jotta uusi vaatimus ”alaikäisten luotettavasta tunnistamisesta” täyttyy, palveluntarjoajien on otettava käyttöön yleiset ikätarkastukset. Tämä tarkoittaa todennäköisesti henkilöllisyyden todentamista tai kasvojen skannausta ennen kuin edes peruspalveluita, kuten sähköpostia tai viestisovelluksia, voi käyttää.

Toimittajille, aktivisteille ja kaikille, jotka ovat riippuvaisia nimettömyydestä suojansa vuoksi, tämä järjestelmä voisi tehdä yksityisen keskustelun käytännössä mahdottomaksi.

Tekniset asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet, että ikäarviointia ”ei voida suorittaa yksityisyyttä kunnioittaen” ja että siihen liittyy ”suhteettoman suuri riski vakavasta yksityisyyden loukkaamisesta ja syrjinnästä”.

Kolmanneksi se uhkaa eristää nuoret digitaalisesti. Neuvoston puitteissa alle 17-vuotiaat käyttäjät voitaisiin estää monilta alustoilta, elleivät he läpäise tiukkaa henkilöllisyyden todentamista, mukaan lukien chat-ominaisuudella varustetut pelit ja viestipalvelut. Breyer kutsui tätä ajatusta ”pedagogiseksi hölynpölyksi” ja väitti, että se sulkee nuoret ulkopuolelle sen sijaan, että auttaisi heitä kehittämään turvallisia verkkotottumuksia.

LUE MYÖS:  Vuosi Trumpin voitosta – ja suomalaisen peppukipuilun kulta-aika

Jäsenvaltiot ovat edelleen erimielisiä: Alankomaat, Puola ja Tšekki hylkäsivät tekstin, kun taas Italia pidättyi äänestämästä. Euroopan parlamentin ja neuvoston välisten neuvottelujen odotetaan alkavan pian, ja tavoitteena on saada lopullinen versio valmiiksi ennen huhtikuuta 2026.

Breyer varoitti, että näennäinen kompromissi ei ole todellinen luopuminen valvonnasta. ”Otsikot ovat harhaanjohtavia: Chat Control ei ole kuollut, se on vain yksityistetty”, hän sanoi. ”Meitä odottaa tulevaisuus, jossa tarvitset henkilötodistuksen lähettääksesi viestin ja jossa ulkomainen musta laatikko -tekoäly päättää, ovatko yksityiset valokuvasi epäilyttäviä. Tämä ei ole voitto yksityisyydelle, vaan katastrofi, joka odottaa tapahtumistaan.”

Avatar photo

By Pressi Editor

Jos lainaat tekstiä, laitathan lainatun tekstin yhteyteen paluulinkin!