Miksi neljännen käänteen kriisistä saatetaan nousta asiantuntijoiden hallitsemaan yliyhteiskuntaan
Strauss–Howe-teorian mukaan historia kiertää neljässä “käänteessä”. Jos olemme edelleen kriisivaiheessa, millainen on seuraava kausi? Yhä useampi varoittaa: teknokratia, jossa koodi ja komiteat syrjäyttävät politiikan. (Wikipedia)
Tausta: neljä käännettä – ja talvi, jossa nyt elämme
Strauss–Howe-sykliteorian mukaan yhteiskunnat käyvät läpi noin 80–90 vuoden jaksoja (“saeculum”), joissa toistuvat neljä vaihetta: High, Awakening, Unraveling ja Crisis. Kriisivaihe – se “talvi” – romahduttaa ja rakentaa instituutioita uudelleen, ja sen jälkeen alkaa uusi First Turning eli “kevät”, jolloin syntyy laaja jälleenrakennusmieliala. Teorian sovelluksia on helppo nähdä 1930-luvusta toisen maailmansodan jälkeiseen modernisaatioon – ja väite on, että elämme taas myrskyä ennen kevättä. (Wikipedia)
Yatesin teesi: jos “kevät” koittaa, se voi olla teknokraattinen
Filosofi Steven Yates hahmottelee tuoreen esseensä ytimeksi provokatiivisen ajatuksen: seuraava First Turning ei välttämättä perustu perinteisiin demokraattisiin instituutioihin, vaan nousee teknokratiaksi – tieteeseen, dataan ja valvontateknologioihin nojaavaksi hallinnaksi, jossa “asiantuntijajärjestelmä” sanelee suunnan. Yates kiinnittää ilmiön historialliseen teknokratialiikkeeseen (1930-luku) ja tämän päivän globaalikehikoihin, kuten kestävän kehityksen ohjelmiin ja valtapiirejä kokoaviin verkostoihin. Hänen varoituksensa: kriisin väsyttämä yleisö voi hyväksyä “toimivan koneiston” – hinnalla millä hyvänsä. (News With Views)
“Täysi teknokratia voisi vapauttaa tuottavuuden ja tarjota yltäkylläisyyttä – mutta valinnanvapaus kutistuisi ja elämä muuttuisi hallituksi palveluksi,” Yates tiivistää. (News With Views)
Mikä teknokratia oikeasti on?
Teknokratia ei tarkoita “insinöörit ovat fiksuja” -yleisajatusta, vaan konkreettista hallintomallia: päätösvalta siirretään politiikalta asiantuntijaelinten ja mittareiden ohjaukseen. 1930-luvun Yhdysvalloissa Technocracy Inc. luonnosteli jopa “Technatea” – energiankulutukseen ja prosessitehokkuuteen perustuvaa järjestelmää, jossa tuotanto ja kulutus mitataan insinöörien laatimilla mittayksiköillä. Aate hiipui sodan ja talousnousun myötä, mutta sen henki on palannut digitalisaation ja tekoälyn aikakaudella. (WIRED)
Miksi teknokratia houkuttaa juuri nyt
- Kriisiväsymys: Kun instituutiot näyttävät toimimattomilta, “anna asiantuntijoille valta” kuulostaa rationaaliselta ratkaisulta. (Wikipedia)
- Teknologia-ylivalta: Tekoäly, automaatio ja datainfrastruktuurit mahdollistavat hallinnan, joka aiemmin oli mahdotonta (reaaliaikainen valvonta, kohdennettu sääntely). (News With Views)
- Verkostovalta: Ylikansalliset foorumit ja ajatusverkostot (esim. Trilateral Commission) luovat kehikoita, joissa politiikka yhdenmukaistuu “asiantuntijaratkaisuiksi”. (Komissio perustettu 1973, David Rockefeller.) (The Trilateral Commission)
Yatesin varoitus: pehmeä häkki
Yatesin skenaariossa teknokratia tuottaa näkyvää vakautta: perustarpeet turvataan, automaatio tekee rutiinityöt, viihde virtaa – mutta poliittinen ja taloudellinen toimijuus supistuu. Vapaus vaihtuu hallittuun yltäkylläisyyteen, jossa poikkeaminen algoritmisesta normista käy kalliiksi. Tämä on “pehmeä häkki”: mukava, mutta lukossa. (News With Views)
Vastalauseet – ja miksi niitä ei kannata ohittaa
Strauss–Howe-teoria on kiistelty; kriitikoiden mielestä se on jälkiviisasta kaavamaistamista. Silloinkin Yatesin esiin nostama kysymys pysyy relevanttina: jos kriisin jälkeinen jälleenrakennus tehdään “nopein keinoin”, ketkä kirjoittavat säännöt? Historiallisesti teknokratialiike oli marginaalissa, mutta sen ideat resonoivat aina, kun toimivuus asetetaan kansanvallan edelle. (WIRED)
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle ja Euroopalle?
- Sääntely- ja standardikierteen kiihtyminen: EU-tasoiset digisäädökset (AI, data, kyberturva) voivat vahvistaa asiantuntijakeskeistä ohjausta – hyvässä ja pahassa. (Yatesin logiikkaa soveltaen.) (News With Views)
- Demokratian käyttöliittymä ohenee: Kansalaisosallistuminen siirtyy kuulemisista KPI-mittareihin – “mitä algoritmi sanoo?”.
- Valta siirtyy arkkitehtuuriin: Se, joka suunnittelee mittarit, rajapinnat ja mallipainot, määrittää todellisuuden reunaehdot.
Kolme varoitusmerkkiä (tunnista ajoissa)
- “Tiede on päättänyt” -retoriikka: Tiede tuottaa tietoa, ei poliittista legitimiteettiä. Kun lausuma muuttuu lyömäaseeksi, valta piiloutuu. (News With Views)
- Läpinäkymättömät riskimallit: Jos riskipisteytykset ohjaavat resursseja, mutta mallit ovat suljettuja, kyse on vallasta ilman vastuuta.
- Mukavuus käskynä: “Kaikki toimii – miksi kapinoit?” on pehmeän häkin perusviesti. (News With Views)
Miten välttää teknokraattinen umpikuja
- Avoimuus oletukseksi: Mallit, datavirrat ja mittarit julkisiksi – muuten “tiede” on vain auktoriteettipuhetta.
- Ihmisvastuu algoritmien yläpuolelle: Päätöksistä vastaa ihminen, ei malli. Allekirjoitus, perustelut, valitusreitti.
- Monikeskinen hallinta: Paikalliset kokeilut, kilpailevat instituutiot ja avoin standardointi luovat vastavoiman yhdenmukaiselle koneistolle.
- Kansalaislukutaito 2.0: Datalukutaito, mallikritiikki ja institutional design -ajattelu kouluista alkaen.
TL;DR (Publication-X)
- Strauss–Howe-teorian mukaan kriisin jälkeen alkaa “kevät” (First Turning).
- Yates varoittaa, että tällä kertaa “kevät” voi olla teknokratia: toimiva, tehokas – ja valvottu. (News With Views)
- Historia tuntee teknokratialiikkeen – 1930-luvulla se halusi insinöörit politiikan tilalle. Ajatus palaa aina, kun järjestys houkuttaa vapautta enemmän. (WIRED)
- Antidoti: läpinäkyvyys, ihmisvastuu, avoin standardointi ja datalukutaito.
Lähteet / jatkolukeminen
- Steven Yates: Will the Next First Turning Be to Technocracy?, News With Views (12.9.2025). (News With Views)
- Strauss–Howe-generaatiosykli ja “Fourth Turning” – yleiskuva. (Wikipedia)
- Technocracy Inc. ja 1930-luvun teknokratialiike. (WIRED)
- Trilateral Commission – tausta ja perustaminen (1973, David Rockefeller). (The Trilateral Commission)