Holoseenin lämpötilamaksimin aikana 11 700-8 200 vuotta sitten arktinen alue oli noin yhdeksän astetta nykyistä lämpimämpi. Tämä siitä huolimatta, että hiilidioksidipitoisuus oli tuolloin vain 260 ppm. Sen jälkeen alue on edelleen viilentynyt. Lisäksi esimerkiksi Huippuvuorten jäätiköt eivät tuolloin sulaneet kokonaan.
Ilmastoapokalyptikot eivät ole jo useiden vuosien ajan kyllästyneet varoittamaan arktisen alueen jäänpoistosta. Nouseva hiilidioksidipitoisuus nostaisi lämpötiloja niin paljon, että arktisesta jäästä ei jäisi paljon jäljelle. Pelottelun ja yleisen ilmastopelottelun lisäksi ei ollut mitään.
Nothing to see here. Just Al Gore and John Kerry predicting the first ice-free Arctic summer by 2014. 🤡 pic.twitter.com/vmHcVVRK5O
— Wide Awake Media (@wideawake_media) October 18, 2024
Lisäksi Huippuvuorilta saadut tiedot osoittavat, että arktinen alue oli keskimäärin (kesällä) noin yhdeksän celsiusastetta nykyistä lämpimämpi holoseenin lämpötilamaksimin aikana. Tuolloin, noin 11 700-8 200 vuotta sitten, pohjoisella pallonpuoliskolla oli lämpimämpää kuin nykyään, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli huomattavasti alhaisempi. Tuolloin hiilidioksidipitoisuus oli noin 260 ppm – nykyään se on noin 427 ppm.
New study:
— Kenneth Richard (@Kenneth72712993) July 8, 2025
Early Holocene (11.7 – 8.2k) Arctic (Svalbard) temps "were up to 9°C higher than today." CO2 was 260 ppm.
Svalbard cooled as CO2 rose for the next 8000 years.
Model assumptions ironically have rising CO2 (RC 8.5) warming Svalbard 8°C by 2100.https://t.co/ji2IWxydYo pic.twitter.com/CSLbf9gH2V
Tämä käy ilmi uusista tutkimustiedoista, jotka on julkaistu Nature-lehdessä otsikolla “Hydroclimate intensification likely aided glacier survival on Svalbard in the Early Holocene“. Tutkijat analysoivat kaksi 14 000 vuotta vanhaa sedimenttisydäntä jäätikköjärvistä, jotka kuljettivat sulamisvesiä Åsgardfonnasta. Åsgardfonnan jäätikkö säilyi hengissä holoseenin alkupuolella vallinneista lämpimämmistä ilmasto-olosuhteista huolimatta, mikä johtui suuremmista sademääristä ja erityisesti tuolloin runsaammista lumisateista.
Tutkijat olettavat, että samanlainen skenaario voi kehittyä myös tulevaisuudessa. Enemmän kosteutta ja lunta talvella saa jäätiköt kasvamaan, kun taas kesällä ne sulavat taas hieman korkeammissa lämpötiloissa – menettämättä kuitenkaan vakavasti ainesta. Jälleen kerran käy selväksi, että maailmanlaajuinen ilmasto on paljon monimutkaisempi kuin ilmastoapokalyptikot haluavat meidän uskovan.