Eurooppa haluaa irrottautua riippuvuudesta amerikkalaisesta ohjelmistosta. Tätä varten EU:n komissio otti Brysselissä käyttöön ”itsenäisen” vaihtoehdon Microsoft Teamsille – ja yksi sen omista työntekijöistä kuvaili sitä sisäisesti ”täydelliseksi paskaksi”. Saksassa tämä kokeilu on jo toteutettu laajemmassa mittakaavassa: viranomaisten työympäristö Phoenix aiheutti julkisen sektorin IT-palveluntarjoajalle Dataportille noin 90 miljoonan euron tappiot. Poliittinen unelma digitaalisesta riippumattomuudesta törmää yhä useammin käytännön realiteetteihin.
Juuri Microsoft Teams osoittaa tällä hetkellä, kuinka vaikeaksi asia voi muodostua. EU:n komissio otti kesällä käyttöön Element Pron ”itsenäisenä varajärjestelmänä”. Ohjelmisto toimii omalla infrastruktuurillaan, ja sen on tarkoitus pitää viestintä käynnissä, jos Teams kaatuu tai amerikkalainen palvelu ei ole käytettävissä. Teams on kuitenkin edelleen pääjärjestelmä. Ja jotkut työntekijät näyttävät olevan haluttomia käyttämään vaihtoehtoa: yksi kysyi sisäisellä ilmoitustaululla sen lisäarvosta, toinen arvioi sen ”täydelliseksi paskaksi”. Kolmas pilkkasi, että Yhdysvallat voittaisi välittömästi, jos se sulkisi teknologiansa Euroopalta.
Element on yksi monista eurooppalaisista hankkeista, joiden tarkoituksena on vähentää riippuvuutta yhdysvaltalaisesta ohjelmistosta. EU:n komissio julisti tämän vuoden kesäkuussa niin sanotun ”teknologisen itsemääräämisoikeuden” suureksi poliittiseksi hankkeeksi. Uusi paketti kattaa puolijohteet, tekoälyn, pilvipalvelut ja oman avoimen lähdekoodin strategian. Tavoitteena on vähentää Euroopan riippuvuutta EU:n ulkopuolisista teknologioista ja palveluista. Julkishallinnon on tarkoitus panostaa entistä voimakkaammin avoimiin ja mahdollisuuksien mukaan myös eurooppalaisiin vaihtoehtoihin sekä saada enemmän hallintaa digitaaliseen infrastruktuuriinsa.
Halu ”riippumattomuuteen” Yhdysvaltain järjestelmistä on poliittinen tausta. Dataport itse jäljittää saksalaisen keskustelun digitaalisesta suvereniteetista vuoteen 2018 asti ja mainitsee nimenomaisesti ensimmäisen Trumpin hallinnon kriittisen suhtautumisen vapaakauppaan yhtenä laukaisijana. Vuonna 2019 aloitti toimintansa julkisoikeudellinen IT-palveluntarjoaja Phoenix. Olemassa olevat avoimen lähdekoodin komponentit oli tarkoitus yhdistää kattavaksi viranomaisten työasemaksi, joka sisältäisi tekstinkäsittelyn, sähköpostin, kalenterin, chatin ja muita toimintoja. Dataport myöntää nykyään omat strategiset ja prosessilliset virheensä. Projekti lopetettiin, ja yrityksen tietojen mukaan se aiheutti noin 90 miljoonan euron taloudellisen tappion.
Täydellinen epäonnistuminen Saksassa
Hampurin tilintarkastustuomioistuin osoittaa, kuinka pahasti Phoenix oli ajautunut taloudellisesti raiteiltaan. Kesäkuuhun 2024 mennessä kuluja oli kertynyt jo noin 140 miljoonaa euroa. Muutama viikko ennen ratkaisevaa kokousta johtokunta vakuutti hallitukselle vielä, että liiketoimintasuunnitelma olisi taloudellisesti kannattava. Sitten hankkeen rajoittamattoman jatkamisen kustannuksiksi arvioitiin yhtäkkiä vielä 100 miljoonaa euroa. Jopa vetäytyminen nykyisistä sitoumuksista tulisi maksamaan vähintään 32 miljoonaa euroa lisää. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että Dataport oli aliarvioinut kustannukset ja riskit vakavasti ja että realististen oletusten perusteella Phoenix-hanketta ei ollut suunniteltu taloudellisesti kannattavaksi alusta alkaen.
Myös sisäinen ohjaus joutui kritiikin kohteeksi. Dokumentointi ja riskienhallinta olivat puutteellisia, ja taloudellisia sekä teknisiä riskejä aliarvioitiin. Schleswig-Holstein oli vetäytynyt hankkeesta mahdollisena tilaajana muun muassa viivästysten ja puutteellisten turvallisuussuunnitelmien vuoksi. Dataport lisäsi henkilöstömäärää, ja Phoenix-hankkeen henkilöstökustannukset olivat vuonna 2024 noin 70 prosenttia edellisvuotta korkeammat. Johtokunta oli jo vuonna 2022 lykännyt sisäisen tarkastuksen. Se alkoi lopulta lokakuussa 2024 – kun taloudelliset vaikeudet olivat jo kauan olleet tiedossa. Ongelmista huolimatta Dataport solmi vielä maaliskuun lopussa 2024 kolme sopimusta digitaalisen työympäristön toteuttamisesta Baden-Württembergin kouluissa. Sopimusten arvo oli noin 14 miljoonaa euroa, ja suunniteltuja käyttäjiä oli noin 130 000. Muutama viikko myöhemmin Phoenix-järjestelmän kustannukset laskettiin uudelleen. Dataport ei myöhemmin kyennyt toimittamaan syyskuuksi sovittuja palveluita sopimuksen mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin vaatii mahdollisten huolellisuusvelvoitteiden laiminlyöntien ja vastuukysymysten selvittämistä.
”Vastaus Trumpille ja Muskille”
Tekninen työ ei ole kadonnut kokonaan. Phoenixin yhteisöversio siirtyi liittovaltion omistamalle digitaalisen suvereniteetin keskukselle, jossa sitä kehitetään edelleen nimellä openDesk. Tämä ei kuitenkaan muuta Dataportin taloudellista tilannetta: julkisoikeudelliselle IT-palveluntarjoajalle jäi noin 90 miljoonan euron taloudellinen tappio. Baijerin digiministeriö osoitti maaliskuussa 2025, kuinka avoimesti amerikkalaisesta teknologiasta nyt otetaan etäisyyttä. Lehdistötiedotteen otsikko oli ”Vastaus Trumpille ja Muskilta”. Digiministeri Fabian Mehring vaati siinä enemmän eurooppalaista digitaalista suvereniteettia ja varoitti riippuvuudesta amerikkalaisista tekoälytuotteista ja pilvipalveluista.
Mutta jos innovaatiohenkeä tukahdutetaan liiallisella sääntelyllä sekä yhä lisääntyvillä vaatimuksilla ja byrokratialla, ei kannata ihmetellä, jos todella merkittävät kehityssuunnat syntyvät merten takana. Eurooppalaiset ovat nyt jääneet jälkeen – eivätkä edes onnistu kyhäämään kasaan mitään käyttökelpoista avoimen lähdekoodin ratkaisujen ja omien kehityshankkeiden avulla.
