Report24:n kärjistetty väite on selvä: nykyinen asylipolitiikka ruokkii “asyliteollisuutta” ja rapauttaa Euroopan turvallisuutta ja yhtenäisyyttä. Alla olennaiset väitteet oikaistuina ja vahvistettuina: mitä lait oikeasti sanovat, missä on poliittinen tulkinta, ja mitä luvut kertovat. (Report24)
1) Mitä kansainväliset sopimukset oikeasti sanovat?
- Geneven pakolaissopimus (1951/1967) määrittelee pakolaisen ja oikeudet, joista keskeisin on non-refoulement: ketään ei saa palauttaa paikkaan, jossa henki tai vapaus on vakavassa vaarassa. Sopimus ei sisällä yksiselitteistä “ensimmäinen turvallinen maa” –sääntöä, vaikka käytännössä alueelliset järjestelmät (kuten EU) sen logiikkaa käyttävät. (UNHCR)
- Dublin III -asetus (EU) määrittää, mikä jäsenmaa on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Pääsääntö on, että vastuu on ensimmäisellä EU-maalla, johon hakija tulee / jossa hänet rekisteröidään. Tämä on hallinnollinen vastuusääntö, ei arvio hakemuksen sisällöstä. Järjestelmää ollaan korvaamassa AMMR-uudistuksella (2024→). (Migration and Home Affairs)
- ECHR / Euroopan ihmisoikeussopimus suojaa kaikkia EU-jurisdiktiossa, myös laittomasti maassa olevia: esim. artikla 3 (kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kielto) rajoittaa palautuksia, ja artikla 5 sallii tietyin ehdoin säilöönoton laittoman maahantulon estämiseksi. Strasbourg on viime vuosina antanut ratkaisuja mm. pushback-menettelyistä. (ECHR-KS)
Johtopäätös: Report24 osuu oikeaan siinä, että Dublin-vastuusääntöjä on rikottu/venytetty käytännössä – mutta on virheellistä väittää, että ECHR “edellyttäisi” laillista oleskelua ennen turvapaikkaprosessia tai ettei suojat koskisi laittomasti tulleita. Suojat koskevat jurisdiktiossa olevia, piste. (ECHR-KS)
2) Kuka hyötyy? “Asyliteollisuus” vai järjestelmä itse?
Raportit majoitusyhtiöiden, juristien ja NGO:iden merkittävästä liiketoiminnasta ovat todellisia poliittisia kiistakysymyksiä (kustannusläpinäkyvyys, kannustimet). Report24:n väite “asylimafian” agendasta on mielipide, ei todennettu juridinen fakta. Kriittinen huomio on silti perusteltu: kustannuksia ja sopimuksia on avattava, jotta kannustinvääristymät saadaan näkyviin. (Report24)
3) Turvallisuus ja rikostilastot – mitä data sanoo?
Saksan BKA:n virallinen tilasto on kylmää luettavaa: rikosten määrä kasvoi 2023; keskusteluissa on nostettu esiin ulkomaalaistaustaisten osuuden kasvu tietyissä rikoskategorioissa. 2024–25 uutisissa on raportoitu mm. väkivaltarikosten ulkomaalaisten osuuksista ja vaatimuksista eriyttää tilastointia tarkemmin. Tätä taustaa vasten vaatimukset “tiukennuksista” ovat poliittisesti ymmärrettäviä – mutta toimenpiteiden on perustuttava avoimeen dataan, ei heittoihin. (bka.de)
4) Missä kohdassa järjestelmä vuotaa?
- Dublin-siirrot: käytännön pullonkaulat (rekisteröinti, todisteet, vastaanottavan maan kapasiteetti) tekevät siirroista hitaita ja osin tehottomia. Tuloksena “forum shopping” ja institutionaalinen turhautuminen. (EUR-Lex)
- Rajamenettelyt ja pushbackit: valtiot tasapainoilevat rajaturvallisuuden ja ECHR-velvoitteiden välillä; Strasbourg on jo langettanut tuomioita, mikä pakottaa korjaamaan prosesseja. (The Guardian)
- Poliittiset kannustimet: sisäpolitiikka vs. EU-tasoinen vastuunjako – jäsenmaat kokevat, että taakka ei jakaudu reilusti. AMMR pyrkii paikkaamaan tätä, mutta toimeenpano ratkaisee. (law.stanford.edu)
5) Mitä pitäisi tehdä (Publication-X, käytäntö edellä)?
- Palauta sääntöjen uskottavuus: Dublin-vastuu ja rajamenettelyt on pantava täytäntöön tosiasiallisesti, ei paperilla. Siirrot toimimaan, biometria (Eurodac) käyttöön johdonmukaisesti. (EUR-Lex)
- Läpinäkyvyys rahavirroista: majoitus- ja palvelusopimukset julkisiksi; kilpailutus ja tuloskriteerit (esim. kotoutuminen, työmarkkinaintegraatio) näkyviksi.
- Nopeat, oikeusturvaa kunnioittavat prosessit: selkeä jako ilmeisen perusteettomiin vs. suojeluperusteisiin hakemuksiin; valituspolku, mutta ilman vuosien limboja.
- Yhteys turvallisuuteen: rikoksista tuomitut → tehostetut palautukset silloin, kun non-refoulement ei estä; toistuva häiriökäyttäytyminen → hallinnolliset toimet. (ECHR asettaa reunaehdot, ei tee kuria mahdottomaksi.) (ECHR-KS)
- AMMR todeksi: jos uusi EU-kehikko jää kauniiksi sanoiksi, paine kasvaa kohti yksipuolisia rajatoimia – ja Euroopan sisäinen luottamus rapautuu. (law.stanford.edu)
Yhteenveto
Report24:n ydin sytyttää kipinän, mutta juridiikka ja data on luettava tarkasti. Geneven sopimus suojaa, Dublin jakaa vastuuta, ECHR valvoo reunaehtoja. Kun näitä venytetään, syntyy kokemus “kaaoksesta” – ja tilaa kovalle politiikalle. Tie ulos ei ole sloganeissa, vaan toimeenpanossa, läpinäkyvyydessä ja nopeissa prosesseissa. Muuten keskustelu pyörii ikuisesti mustavalkoisen akselin varassa, samalla kun järjestelmä vuotaa.