Keinotekoinen kupla: tekoälysijoitusten kehä alkaa muistuttaa dot-com-aikaa

Kun rahat kiertävät kehää – ja todelliset voitot jäävät varjoon

Yhdysvaltain teknologiasektori elää jälleen huumaa, joka muistuttaa 2000-luvun alun internet-kuplaa.
Tällä kertaa kyse ei ole verkkokaupoista ja startupeista, vaan tekoälyn investointirakenteista, joissa samat rahat kiertävät yhtiöltä toiselle – ja takaisin.

Talousanalyytikko Mike “Mish” Shedlock kuvaa ilmiötä osuvasti:

“Osta minun tuotteeni, niin käytän rahat ostamaan sinun tuotteitasi.”

🚀 Kehämäinen rahavirta

Syyskuussa ilmoitettu Nvidian ja OpenAI:n strateginen kumppanuus on tämän uuden aikakauden symboli.
Nvidia aikoo sijoittaa jopa 100 miljardia dollaria OpenAI:hin, ja samaan aikaan OpenAI suunnittelee ostavansa miljoonien Nvidian erikoissirujen toimituksia.

Kuvio tihenee:

• OpenAI on tehnyt 300 miljardin dollarin pilvipalvelusopimuksen Oraclen kanssa – vaikka sen ei tiedetä vielä edes hallitsevan vastaavaa kassavirtaa.
• AMD puolestaan houkutteli OpenAI:n asiakkaakseen tarjoamalla tälle mahdollisuuden ostaa 10 % AMD:n osakkeista yhden sentin kappalehintaan – käytännössä maksamalla asiakkaalle siitä, että tämä ostaa heidän tuotteitaan.
• CoreWeave, tekoälypilvi-infrastruktuurin tarjoaja, toimii risteyspisteenä: Nvidia omistaa yhtiöstä 5 %, myy sille siruja ja lupaa ostaa käyttämättä jääneen kapasiteetin vuoteen 2032 saakka – siis asiakkaan riskien vakuutena.
• CoreWeaven suurin asiakas on Microsoft, joka on samalla OpenAI:n sijoittaja ja tulonjakokumppani, ja käyttää Nvidian sekä AMD:n laitteistoa.
• OpenAI on puolestaan CoreWeaven osakkeenomistaja, tehtyään siihen 350 miljoonan dollarin sijoituksen ennen sen pörssilistautumista.

Tuloksena on täydellinen suljettu kehä: yritykset sijoittavat toisiinsa, ostavat toisiltaan ja rahoittavat toistensa liiketoimintaa — ilman että ulkopuolinen raha tai todellinen voitto selvästi syntyy.

🌀 Kaikuja dot-com-kuplasta

Shedlock vertaa tilannetta 2000-luvun alun telekommunikaatiokuplaan, jossa Lucent lainasi miljardeja uusille operaattoreille vain siksi, että nämä ostaisivat Lucentin laitteita.
Kun rahoitus loppui, koko järjestelmä romahti.

Tällä kertaa ilmiö ei ole velkarahoitteinen, vaan osake- ja kumppanuusvetoista, mutta rakenne on sama:
yritykset luovat kasvua toisilleen paperilla, eivät markkinoilla.

💸 Nvidian jättidiili: enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Reuters nostaa esiin useita ongelmakohtia Nvidian ja OpenAI:n 100 miljardin dollarin sopimuksesta:

1. Mistä loput rahat tulevat?
   OpenAI tarvitsee jopa 400 miljardia lisäpääomaa suunnitellakseen 10 gigawatin datakeskuskapasiteetin.
   Kukaan ei tiedä, kuka sen rahoittaa.
2. Miten tämä vaikuttaa OpenAI:n yhtiörakenteeseen?
   OpenAI on yhä voittoa tavoittelematon organisaatio, mutta pyrkii muuttumaan osakeyhtiöksi.
   Nvidian osuus on rahallinen, mutta ilman äänivaltaa.
3. Mikä on todellinen arvostus?
   OpenAI:n arvo on jo 500 miljardia dollaria, mutta tulevien investointien aikataulu ja hinnoittelu ovat täysin auki.
4. Mitä tämä tekee kilpailulle?
   Nvidia sitoo suuren osan tuotannostaan yhteen asiakkaaseen, johon se itse on sijoittanut.
   Tämä voi heikentää kilpailijoiden, kuten Anthropicin ja Microsoftin, mahdollisuuksia saada samoja siruja.
5. Entä Oracle?
   Oracle on julistanut satojen miljardien sopimuksia tekoälyasiakkaiden kanssa, mutta kukaan ei tiedä, onko OpenAI:lla varaa maksaa niistä.

📈 “Se on erilaista tällä kertaa” — vai onko?

Shedlock tiivistää tilanteen sarkastisesti:

“Tällä kertaa se on erilaista. Tämä on kupla. Satoja miljardeja dollareita kiertää kehää — mutta kuka osaa sanoa, missä ja milloin syntyy oikeaa voittoa?”

Samaan aikaan nämä sijoitukset nostavat Yhdysvaltain BKT-lukuja ja lykkäävät taantumaa, vaikka todellinen tuotto voi osoittautua illuusioksi.
Goldman Sachs arvioi, että tekoäly-investoinnit nostivat Yhdysvaltain vuoden 2025 toisen neljänneksen BKT:tä jopa 1,1 prosenttiyksikköä – mutta ilman pysyvää pohjaa.

🔍 Lopuksi

Tekoäly on talouden uusi uskonkappale, mutta sen ympärille on rakentumassa monimutkainen finanssi-ekosysteemi, joka ruokkii itseään.
Rahat kiertävät, arvostukset paisuvat, ja analyytikot taputtavat – kunnes joku kysyy:
missä on se tuote, joka todella maksaa nämä laskut?

Jos historia toistaa itseään, vastaus tulee vasta, kun musiikki lakkaa soimasta.

📚 Lähteet:

• MishTalk – Circular Investment Deals in AI Look Similar to the Dot-Com Bubble
• The Wall Street Journal – Is the Flurry of Circular AI Deals a Win-Win or a Bubble?
• Reuters – More Questions Than Answers in Nvidia’s $100 Billion OpenAI Deal
• Goldman Sachs – AI Investment and GDP Growth Outlook 2025