Kun Internet Archive juhli lokakuussa Wayback Machinen saavuttamaa rajapyykkiä — biljoonaa arkistoitua verkkosivua — tilaisuus vaikutti voitonriemuiselta. San Franciscon kaupunki julisti jopa 22. lokakuuta Internet Archive Dayksi. Mutta kulissien takana tunnelma oli toinen: voiton takana piilee valtava menetys.
“We survived, but it wiped out the library,” totesi perustaja Brewster Kahle Ars Technicalle.
Kahle tarkoitti tällä sitä, että vuosien mittaiset tekijänoikeuskiistat tuhosivat Open Library -hankkeen ytimen — yli puoli miljoonaa e-kirjaa poistettiin ja koko digitaalisen kirjaston tulevaisuus asetettiin vaakalaudalle.
Digitaalinen Aleksandrian kirjasto
Kahle on vuodesta 1996 lähtien pyrkinyt rakentamaan Internet Archivesta modernin Aleksandrian kirjaston, jossa maailman digitaalinen muisti säilyy sukupolvelta toiselle.
Wayback Machinen perustaminen vuonna 2001 oli osa tätä visiota: tallentaa internetin jokainen hetki, ennen kuin se katoaa.
Kahle ei kuitenkaan osannut aavistaa, että kirjaston suurin uhka ei tulisi viruksista, vaan oikeussaleista. Jo varhain juristi ja tekijänoikeusaktivisti Lawrence Lessig ennusti, että Archive joutuisi ennen pitkää kohtaamaan suuryritysten vastarinnan.
Hän oli oikeassa.
Open Library ja “kielletty lainaaminen”
Internet Archive alkoi vuonna 2011 tarjota e-kirjoja lainattavaksi “Controlled Digital Lending” -mallilla: yksi fyysinen kirja = yksi digitaalinen lainaaja. Tämä toimi yli vuosikymmenen ilman ongelmia — kunnes COVID-pandemia sulki kirjastot.
Kahle päätti avata kokoelman kaikille, luoden “National Emergency Libraryn” miljoonine teoksineen. Kirjankustantajat vastasivat välittömästi oikeushaasteella.
Vuonna 2024 IA hävisi lopullisen valituksensa. Kustantajat vaativat yli 400 miljoonan dollarin korvauksia, mutta osapuolet päätyivät lopulta salassa sovittuun rahamäärään, joka pelasti Archive-projektin konkurssilta. Pian sen jälkeen musiikkikustantajat nostivat uuden kanteen Great 78 Projectista, joka digitoi vanhoja 78 kierroksen levyjä — tällä kertaa vaatimukset nousivat jopa 700 miljoonaan dollariin.
Molemmat tapaukset ratkesivat sovintoon, mutta jättivät jälkeensä palaneen maan.
“Massiiviset mediayhtiöt eivät halua pelkkää tekijänoikeutta – ne haluavat hallinnan”
Kahle on toistuvasti painottanut, ettei Internet Archive ole toiminut tekijöitä vastaan, vaan pyrkinyt turvaamaan tutkimuksen ja sivistyksen perusperiaatteet.
“We’re just trying to be a library,” hän sanoo. “A library in a traditional sense. And it’s getting hard.”
Kahle uskoo, että tekijänoikeusjärjestelmää käytetään nyt tiedonhallinnan välineenä, ei luovan työn suojelemiseen.
Kustantajien mukaan Open Library heikensi e-kirjamarkkinoita, mutta IA:n tavoitteena oli mahdollistaa lähdeviittaukset Wikipediaan ja tutkimuskäyttöön — ei kilpailla kaupallisten palveluiden kanssa.
Kahle ja tekijänoikeusjuristi Kyle Courtney pelkäävät, että kirjastot ovat menettämässä kykynsä tehdä sitä, mitä varten ne on perustettu: säilyttää kulttuuria ja tarjota tasa-arvoista pääsyä tietoon.
“We don’t want libraries to become Hulu or Netflix,” Courtney sanoo.
Oikeusjärjestelmä ei ole kirjaston puolella
Yhdysvalloissa tekijänoikeuslaki mahdollistaa “lakisääteiset vahingonkorvaukset” ilman, että oikeudenhaltijan tarvitsee todistaa todellista taloudellista haittaa.
Lakimies Brandon Butler (Re:Create Coalition) huomauttaa, että tämä tekee tilanteesta vaarallisen erityisesti pienille kirjastoille:
“You can just elect a massive payout based purely on the fact that you hold a copyright.”
Toisin sanoen, pelkkä skannaus ilman lupaa voi johtaa miljoonaluokan sakkoihin — vaikka kukaan ei todellisuudessa menettäisi mitään.
“Democracy’s Library” ja uusi alku
Vaikka tappiot ovat raskaita, Kahle ei aio luovuttaa. Internet Archive on jo käynnistänyt uuden hankkeen nimeltä Democracy’s Library — avoimen digitaalisen arkiston hallitusten tuottamasta tutkimusmateriaalista ja julkisista julkaisuista ympäri maailmaa.
Tavoitteena on tehdä näistä aineistoista vapaasti linkitettäviä Wikipediaan ja muihin tietokantoihin, jotta tutkijat ja opiskelijat voivat hyödyntää niitä ilman maksumuureja.
Samaan aikaan IA kerää ja säilyttää myös fyysisiä kokoelmia — vastalauseena ajalle, jolloin kirjastot kutistuvat ja kaupalliset alustat määrittelevät, mitä tietoa ylipäätään on saatavilla.
Kahle pelkää, että jos kehitys jatkuu, kirjastot muuttuvat markkinapaikoiksi ja kansalaiset asiakkaiksi.
“Societies that are growing are the ones that educate people,” hän sanoo. “When societies go down, libraries get destroyed by the powerful — it used to be kings and churches, now it’s corporations and governments.”
Kirjastojen tulevaisuus tekoälyn varjossa
Samaan aikaan, kun tekoäly-yhtiöt käyvät omia tekijänoikeustaisteluitaan, kirjastot kamppailevat pysyäkseen hengissä.
Kahle ei pidä tekoälyä pelkästään uhkana — hän näkee siinä mahdollisuuden vahvistaa kirjastojen palveluita. Mutta vain, jos lait säilyttävät oikeuden jakaa tietoa reilun käytön puitteissa.
Hänen visionsa on yksinkertainen, mutta radikaali:
“We want everyone to be a reader — and that means lots of publishers, lots of vendors, lots of libraries.”
📚 Lähteet:
- Ashley Belanger – Ars Technica (3. marraskuuta 2025)
- Internet Archive – Official site
- Re:Create Coalition – Balanced Copyright Reports
- Public Knowledge – Library Policy Resources