- marraskuuta 2025
Konrad K & Dominus Vox / Publication-X
On olemassa sääntö, jonka pitäisi olla kaiverrettuna jokaisen valtiovarainministerin työpöydän kanteen: älä koskaan tee kolmen kirjaimen rahoitusjärjestelyä.
Jos se kuulostaa fiksulta lyhenteeltä, se on todennäköisesti ansa.
Nyt Bryssel on kuitenkin keksinyt uuden version – SPV, Special Purpose Vehicle – eli “erityistarkoitukseen luotu rahoitusväline”, jolla aiotaan myöntää 150 miljardin euron laina Ukrainalle.
Erona on vain se, että tällä kertaa huijattavana ei ole sijoittaja, vaan äänestäjä.
Kun Euroopasta tuli pankki
EU:n rahoitusmalli Ukrainan tukemiseksi on niin monimutkainen, että sitä voisi luulla vitsiksi, ellei se olisi totta.
Kaava menee näin:
- EU perustaa SPV:n, joka “lainaa” rahaa Ukrainalle.
- Tämä raha on käytännössä lainattu jäsenmailta, joiden hallitukset takaavat sen.
- Lainan vakuutena ovat Venäjän jäädytetyt varat, jotka sijaitsevat belgialaisessa Euroclearissa.
- Ukraina maksaisi lainan takaisin Venäjältä saatavilla sotakorvauksilla – joita ei tule.
Tämä ei ole talouspolitiikkaa. Tämä on toiveajattelua Excelissä.
Jokainen tietää, ettei Ukraina pysty maksamaan lainaa takaisin.
Kuten subprime-asuntolainoissa aikoinaan, myös nyt kaikki osapuolet tietävät sen, mutta hymyilevät silti ja allekirjoittavat paperit.
Subprime-muistot Brysselin tapaan
Wolfgang Münchaun vertasi tätä asetelmaa The Big Short -elokuvan kohtaukseen, jossa Selena Gomez selittää CDO-huijausta blackjack-pöydän äärellä.
Pieni veto kasvaa sivuvetojen kautta jättimäiseksi pyramidiksi, jossa jokainen pelaaja on vakuuttunut siitä, ettei riski koske juuri häntä.
Tällä kertaa peliä pelataan eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla.
Kun EU-laina epäonnistuu – kuten kaikki tietävät, että se lopulta epäonnistuu – tappio ei kaadu pankeille vaan jäsenmaille, jotka takasivat sen.
Ja kun ne joutuvat maksamaan, Bryssel esittää jälleen yllättynyttä: “Kuka olisi arvannut?”
Riskin piilottaminen ei poista sitä
Belgian pääministeri Bart De Wever oli ainoa, joka luki pienellä präntätyn tekstin.
Hän huomasi, että Belgia – Euroclearin isäntämaa – olisi altistunut kaikkein suurimmalle riskille.
Kun hän pyysi muiden jakavan vastuuta, nämä kieltäytyivät.
Niinpä hän sanoi sen sanan, jota Bryssel vihaa eniten: ei.
Tämä herätti paniikin, koska EU:n rahoitusmallit perustuvat yhteen asiaan: oletukseen, että kukaan ei uskalla sanoa ei.
Jos joku kuitenkin tekee sen, koko “innovatiivinen” rakenne alkaa muistuttaa subprime-kuplaa, jossa kaikki riskit on naamioitu monimutkaiseksi rahoitustaiteeksi.
Ukraina tarvitsee rahaa – mutta millä hinnalla?
On selvää, että Ukraina tarvitsee tukea.
Mutta jos apu rakennetaan näin, tulos on velka ilman velallista ja riski ilman vastuunkantajaa.
Kukaan ei uskalla sanoa ääneen, että Euroopan tuki on muuttunut omaksi varjopankkijärjestelmäkseen, jossa poliitikot pelaavat sijoittajia.
Münchaun kirjoitti aivan oikein: jos yksityinen pankki toimisi näin, sen johtajat saisivat rikossyytteet.
Kun valtiot tekevät saman, sitä kutsutaan “solidaarisuudeksi”.
Blackjackin viimeinen kierros
Ukrainan laina on kuin vedonlyönti tulevaisuudesta, jossa Venäjä on hävinnyt sodan, tuomittu maksamaan sotakorvauksia ja vieläpä maksaa ne juuri niille tahoille, jotka jäädyttivät sen varat.
Tämä on juridisesti, poliittisesti ja taloudellisesti niin epätodennäköinen tapahtumaketju, että sen varaan rakentaminen on sama kuin panostaa blackjackissa kaikki merkit “ehkä-korttiin”.
Ja kun peli päättyy, jakaja kerää merkit – ja Bryssel selittää, että kyse oli “välttämättömästä riskinottamisesta”.
Lopputulema
Euroopan laina Ukrainalle ei ole solidaarisuutta, vaan subprime 2.0 – tällä kertaa valtion muotoon puettuna.
Kun lasku lopulta erääntyy, kukaan ei voi teeskennellä yllättyneensä.
SPV:t, CDO:t ja muut kolmen kirjaimen taikatemput päättyvät aina samalla tavalla: ne kaatuvat niiden niskaan, jotka eivät olleet pöydässä, mutta maksoivat sisäänpääsymaksun.
📚 Lähteet
- Financial Times – Wolfgang Münchau: Europe’s €150bn Ukraine loan is a subprime-style mistake
- European Council – Press statements on Ukraine Recovery Financing Facility (SPV proposal)
- Euroclear – Statement on frozen Russian assets (2024–2025)
- Kiel Institute – Ukraine Support Tracker, October 2025