Kun jokaisesta sanasta tulee rekisterimerkintä
- lokakuuta 2025
Christina Maas / Reclaim the Net
Kun Yhdysvaltain senaattorit Josh Hawley ja Richard Blumenthal esittelivät uuden GUARD Act -lakialoitteen, sen nimi kuulosti viattomalta: “Guidelines for User Age-verification and Responsible Dialogue Act”.
Todellisuudessa kyse on paljon suuremmasta muutoksesta kuin lasten suojelemisesta tekoälyltä. Jos laki etenee, se voi tehdä anonymiteetistä verkossa historian.
“Näytä paperisi ennen kuin puhut koneelle”
Ehdotus velvoittaisi kaikki tekoäly-chatbottien kehittäjät tunnistamaan käyttäjän henkilöllisyyden ennen keskustelua.
Ajatus on yksinkertainen: lapsia ei saa päästää tekoälyjen “vaikutuspiiriin”.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että ennen kuin kysyt apua ChatGPT:ltä, Siri-avustajalta tai virtuaaliselta opettajalta, sinun pitäisi skannata ajokortti tai passi.
Koska tekoälyä sisällytetään yhä useampiin sovelluksiin ja verkkopalveluihin, seuraukset ulottuvat kaikkialle.
Kysymys ei ole vain “keskustelevista” järjestelmistä, vaan mistä tahansa interaktiivisesta AI-ratkaisusta – asiakaspalvelusta virtuaalikoulutukseen.
Turvallisuutta lapsille – vai valvontaa aikuisille?
Hawley kutsuu chatbotteja “uhaksi lapsille”, Blumenthal taas väittää, että “teknologiayritykset eivät voi säädellä itseään”.
Samaan aikaan laki loisi keskitetyn todentamisverkoston, jossa jokainen kirjautuminen, haku tai viesti voitaisiin liittää viralliseen henkilöllisyyteen.
Se tarkoittaa, että jokainen lause, haku ja kommentti voisi pian olla osa valtion hyväksymää arkistoa, joka seuraa käyttäjää läpi palveluiden.
NetChoice ja muut digivapausjärjestöt huomauttavat, että juuri tällaiset järjestelmät ovat vuotaneet tietoja kerta toisensa jälkeen – ja että riskit kasvavat eksponentiaalisesti, kun identiteetti sidotaan puheeseen.
“Vain vähän” tietojenkeruuta – käytännössä kaikkea
GUARD Act lupaa “minimoida datankeruun”.
Silti se pakottaa yritykset keräämään enemmän: syntymäajat, dokumenttien numerot, biometriset varmistukset ja niiden säilytyksen kolmansien osapuolten palvelimilla.
Yritykset voisivat ulkoistaa tarkistukset, mutta vastuu – ja seuraamukset – jäisivät niille.
Lakiluonnoksen mukaan oikeusministeriö saisi uudet valtuudet käyttää haasteita, sakkoja ja siviilikanteita valvontakeinona.
Sillä verukkeella, että “lapsia on suojeltava”.
Kuka valvoo valvojaa?
Sananvapauden kannalta GUARD Act asettaa vaarallisen ennakkotapauksen.
Kun henkilöllisyys on sidottu jokaisen lauseen taakse, ajatus yksityisestä puheesta verkossa katoaa.
Tämä ei enää ole pelkkää ikävalvontaa – se on puhesääntelyä henkilöllisyyden kautta.
Sama kehityssuunta näkyy myös muualla: Euroopan digitaalinen identiteetti, Kanadan “online-harm”-paketti, Australian verkkoalustalait.
Yhdessä ne muodostavat arkkitehtuurin, jossa kaikki käyttäjät ovat tunnistettuja, mutta kukaan ei enää turvassa.
Lopputulos
Jos GUARD Act toteutuu, verkon tulevaisuus on selvä:
- Ei keskustelua ilman henkilöllisyystodistusta.
- Ei hakuja ilman viranomaisjälkeä.
- Ei mielipiteitä ilman pelkoa siitä, kuka lukee.
Teknologia lupasi vapautta.
Mutta jos sen käyttö edellyttää henkilöllisyystodistusta, vapaus muuttuu käyttöluvaksi – jonka joku muu voi peruuttaa.
📚 Lähteet:
- Reclaim the Net – Lawmakers Want Proof of ID Before You Talk to AI
- U.S. Congress – GUARD Act of 2025 (Draft Text)
- NetChoice Statement on Age Verification Mandates