Kryptomarkkinoilta on pyyhkiytynyt pois noin biljoona dollaria markkina-arvoa muutamassa viikossa. Se ei ole enää “pieni korjausliike”, vaan järjestelmätesti:
mitä tapahtuu, kun ennätysvivutettu spekulatiivinen kupla osuu todelliseen talousheikkouteen?

Tämä ei ole vain tarina Bitcoinista.
Tämä on tarina likviditeetin loppumisesta – ja siitä, miten koko nykyinen velka- ja kuplatalous alkaa yskiä samaan aikaan.


1. Kuinka iso romahdus on oikeasti kyseessä?

Michael Snyder laski blogissaan, että pelkästään viiden suuren krypton (Bitcoin, Ethereum, XRP, Solana, Dogecoin) markkina-arvosta on kadonnut reilusti yli 1 000 miljardia dollaria parissa kuukaudessa.(theeconomiccollapseblog.com)

Luvut ovat karkeasti linjassa reaaliaikaisen datan kanssa:

  • Kokonaiskryptomarkkina oli lokakuun alussa reilusti yli 4 biljoonan dollarin tasolla.
  • Nyt markkina-arvo pyörii noin 3 biljoonassa dollarissa, josta Bitcoin yksin edustaa noin 1,7 biljoonaa.(CoinGecko)

Pelkkä Bitcoin:

    1. lokakuuta: markkina-arvo n. 2,48 biljoonaa dollaria
    1. marraskuuta: n. 1,7 biljoonaa dollaria
  • Pyyhitty pois: ~750 miljardia dollaria – yhdessä ainoassa omaisuusluokassa.(theeconomiccollapseblog.com)

Ja siihen päälle:

  • Ethereumista kadonnut yli 200 mrd
  • XRP:stä yli 80 mrd
  • Solanasta yli 60 mrd
  • Dogecoinista lähes 2/3 arvosta.(theeconomiccollapseblog.com)

Samaan aikaan useat analyysit ja uutiset puhuvat yli biljoonan dollarin häviämisestä kryptomarkkinoilta lokakuun alun huipuista tähän päivään mennessä.(Business Insider)

Tämä ei ole enää normi-volatiliteettia.
Tämä on massiivinen arvonsiirto – vivutetuilta spekulanteilta niille, jotka pystyvät ostamaan halvalla tai vetäytyvät käteiseksi.


2. Vivutus, pakkolikvidoinnit ja “ilmaisen rahan” jälkipyykki

Kryptomarkkina toimi nousun aikana kuin kasinopöytä, jossa:

  • halpa velkaraha
  • johdannaiset
  • perpetual-futuurit
  • ja “osta dippi velalla” -mentaliteetti

loivat ympäristön, jossa valtava osa kaupankäynnistä oli vivutettua.

Kun kurssi kääntyy nopeasti, tapahtuu aina sama ketju:

  1. Hinta putoaa → marginaalit täyttyvät
  2. Pörssit myyvät automaattisesti vakuuksia → lisää myyntipainetta
  3. Lisää marginaaleja rikkoutuu → uusi myyntiaalto

Viime päivinä on nähty useiden miljardien dollareiden pakkolikvidointeja tunneissa, kun Bitcoin on sukeltanut alle 85 000 dollarin ja muu kryptomarkkina on romahtanut vielä jyrkemmin.(Bitcoin News)

Tämä on käytännössä vivutuksen ketjureaktio – sama logiikka kuin 2008-asuntokuplassa, mutta nyt token-muodossa.


3. Miksi romahdus tapahtuu juuri nyt?

On tärkeää huomata yksi asia:
kryptoromahdus ei tapahdu tyhjiössä.

a) Riskinottohalu katoaa – samaan aikaan kaikkialla

Bitcoinin hinta on pudonnut noin kolmanneksen kuudessa viikossa, uutissivustojen arvioiden mukaan yli 40 000 dollaria huipuista.(Reuters)

Samaan aikaan:

  • Teknologiasektorin ja erityisesti AI-huuman ympärille pumpattujen yhtiöiden kurssit ovat alkaneet yskiä.(Investopedia)
  • Markkinoilla pelätään, että tekoälystä on tullut uusi “dotcom-kupla” – paljon hypeä, vähän kestävää liikevaihtoa.

Kun sijoittajat alkavat kysyä: “onko tämä sittenkään kestävää?”
→ riskipitoiset omaisuusluokat ovat ensimmäiset, joista paetaan:
krypto, spekulatiiviset kasvuosakkeet, AI-tarinayhtiöt, meemirahat.

LUE MYÖS:  Seitsemän Peruspilaria: Globaalin CBDC-järjestelmän Rakennuspalikat

b) Epävarma korkoympäristö

Yhdysvalloissa keskuspankin (Fed) viestintä on ristiriitaista:

  • Talousdata on sekavaa: työllisyysluvut heiluvat, inflaatio ei kunnolla kuole, kuluttaja on velkaantunut.
  • Sijoittajat eivät tiedä, tuleeko lisää kiristyksiä vai helpotuksia, ja milloin.(Investopedia)

Epävarmuus on kryptolle myrkkyä.
Krypto elää “halvan ja runsaasti saatavilla olevan rahan” maailmassa – ja juuri se maailma on nyt murtumassa.


4. “Rakenteellinen tavarataantuma” – reaalitalous jäähtyy

Snyder nostaa esiin yhden tärkeän datapisteen, jota valtamedia mielellään vähättelee: logistiikka.

DAT Truckload Volume Index -data ja siihen perustuvat analyysit kertovat, että:

  • kuljetusvolyymit ovat laskeneet useita kuukausia putkeen
  • lokakuussa paketti- ja rahtiliikenteen hinnat ja volyymit olivat sekä kuukausi- että vuositasolla laskussa
  • analyytikot puhuvat jo suoraan “rakenteellisesta tavarataantumasta” – eli fyysisen tavaratalouden supistumisesta, ei pelkästä syklisestä notkahduksesta.(The Times of India)

Toisin sanoen:

  • vähemmän tavaraa liikkuu
  • yritykset purkavat varastoja
  • joulusesongin huippu näyttää “lähes olemattomalta”

Kun reaalitalous alkaa viiletä, spekulatiiviset kuplat ovat ensimmäisiä, jotka puhkeavat.


5. Konkurssiaalto ja irtisanomiset – taustalla oikea kipu

Samaan aikaan kulisseissa tapahtuu paljon synkempää kuin Bitcoinin punainen kynttilä graafissa:

  • 655 yhdysvaltalaista yritystä on ajautunut konkurssiin tammi–lokakuun aikana – eniten 15 vuoteen ja lähes yhtä paljon kuin koko vuoden 2024 aikana yhteensä (687 konkurssia).(Reuters)
  • Iso osa näistä on teollisuus- ja kulutussektorin yrityksiä, joita painavat korkeat kustannukset, korkea velkataso ja heikko kysyntä.

Kun suuri yritys kaatuu, se ei ole pelkkä tilasto:
se tarkoittaa tuhansia irtisanottuja, menetettyjä toimitusketjuja ja lisää pankkiriskiä.

Esimerkki tästä on Verizon, joka ilmoitti juuri leikkaavansa yli 13 000 työpaikkaa – noin 13 % henkilöstöstään – osana kustannusten karsintaa ja “uudelleensuuntausta”.(Reuters)

Virallinen selitys: “kustannusrakenne estää investoinnit asiakasarvoon”.
Epävirallinen tulkinta:
kilpailu kiristyy, velka painaa, ja sijoittajat vaativat parempia marginaaleja – tavalla tai toisella.

Nämä signaalit yhdessä kryptoromahduksen kanssa kertovat:

  • yritysten taseissa ei ole enää puskuria
  • kuluttaja on velkaantunut ja väsynyt
  • riskinottoa ei enää rahoiteta loputtomalla uudella velalla

6. Krypto “kanarialintuna hiilikaivoksessa”

On houkuttelevaa ajatella, että kryptoromahdus on vain “kryptojengin oma ongelma”.
Se olisi mukava ajatus – mutta väärä.

Kryptomarkkina on 2020-luvulla muuttunut riskisentimentin äärimittariksi:

  • Kun rahaa on liikaa ja korot matalia → krypto räjähtää ylös.
  • Kun likviditeetti kiristyy ja pelko kasvaa → krypto romahtaa ensimmäisenä ja rajummin kuin mikään muu.(CoinGecko)

Siksi nykyinen romahdus on tärkeä varoitussignaali:

  1. Vivutus puretaan – ei vain kryptossa, vaan kaikkialla
  2. Spekulatiiviset AI-kuplat alkavat vuotaa
  3. Reaalitalous (logistiikka, kulutus, teollisuus) on jo taantumatilassa
  4. Konkurssiaalto ja massairtisanomiset kertovat, että yrityssektorilla ei enää ole varaa leikkiä
LUE MYÖS:  Voitto! EU pudottaa nettovaatimukset maanviljelijöiden mielenosoitusten jälkeen

Kun nämä neljä trendiä kohtaavat, tuloksena ei ole pelkkä “volamarkkina”.
Tuloksena voi olla laajempi rahoituskriisi, jossa:

  • velkavivutetut sijoittajat pakkomyyvät mitä vain
  • turvasatamat (kulta, käteinen, valtionvelka) vetävät rahaa puoleensa
  • keskuspankit ajautuvat pakkotilanteeseen: pelastetaanko markkinat vai taistellaanko inflaatiota vastaan?

7. Mitä tästä pitäisi oppia – käytännön tasolla?

Muutama kylmä johtopäätös:

  1. Krypto ei ole “riskitön turvasatama”.
    Se käyttäytyy edelleen kuin ultra-volatiili kasvuteknologiasektori, ei kuin digitaalinen kulta.
  2. Vivutettu spekulointi kuplan huipulla on resepti tuhoon.
    Jos tuotot näyttävät liian hyviltä ollakseen totta, ne on todennäköisesti tehty velkavivulla, joka toimii vain nousumarkkinassa.
  3. Seuraa reaalitaloutta, älä pelkkää kurssikäyrää.
    Kun rahtivolyymit laskevat, konkurssit yleistyvät ja isot firmat irtisanovat tuhansia, koko järjestelmän kantavuus on koetuksella – ei vain krypto.
  4. “Tämä kerta on erilainen” on aina vaarallisin lause markkinoilla.
    Se sanottiin dotcom-kuplassa, asuntokuplassa ja nyt AI–krypto–QE-syklissä. Jokainen kupla päättyy samaan asiaan:
    kassavirran ja todellisen tuotannon rajat tulevat vastaan.

📊 Mitä luvut oikeasti tarkoittavat?

Puhutaan hetki mittakaavasta.

  • 1 biljoona dollaria ≈ 1 000 000 000 000 $
  • Suomen BKT (2024) on noin 300 miljardia dollaria.(World Bank Open Data)
    → Kryptomarkkinoilta kadonnut arvo vastaa siis noin 3,3-kertaista Suomen koko vuosittaista taloutta.
  • EU:n BKT on noin 21 biljoonaa dollaria.(Wikipedia)
    → Biljoonan dollarin sulaminen on noin 4,7 % EU:n koko vuosittaisesta tuotannosta.
  • Jos 1 biljoona dollaria jaettaisiin koko EU:n väestölle (n. 450 miljoonaa ihmistä)(Wikipedia)
    → se olisi keskimäärin noin 2 200 dollaria per henkilö – enemmän kuin monen eurooppalaisen vuokra kahdessa kuukaudessa.

On syytä muistaa, että markkina-arvo ei ole sama asia kuin pankkitilillä oleva käteinen.
Mutta se kertoo yhdestä asiasta kristallinkirkkaasti:
riskikupla on ollut valtava – ja sen purkautuminen ei voi tapahtua ilman jälkivärähtelyjä reaalitaloudessa.


📚 Lähteet

Avatar photo

By Pressi Editor

Jos lainaat tekstiä, laitathan lainatun tekstin yhteyteen paluulinkin!