Iso-Britannian hallinto on hiljaisesti muuttanut viestintävirkamiehensä – ne samat, jotka ennen kirjoittivat iskulauseita ja kampanjoita – uuteen rooliin: selaamaan Facebook-ryhmiä, kyliensä WhatsApp-keskusteluja ja paikallisten vanhempainyhdistysten kommentteja etsiäkseen “korkean riskin narratiiveja”.

Viranomaisten mukaan kyse ei ole valvonnasta.
Vaan “sosiaalisen koheesion ylläpitämisestä”.
Käytännössä: hallintoa arvosteleva puhe siirretään samaan lokeroon kuin disinformaatio.


Julkishallinnon PR-osasto 2.0 – nyt varustettuna valvontavaltakirjalla

GCS (Government Communications Service) on perinteisesti ollut brittibyrokratian viaton “slogan-kone”:

  • Stay Alert
  • Get Boosted Now
  • Hands, Face, Space

Mutta “Resist”-ohjelman päivitys on tehnyt virkamiehistä eräänlaisen pehmeän puheenvalvonnan etujoukon, joka toimii kuin MI5:n ja Reddit-moderaattorin risteytys: some-feedien pläräämistä, riskipisteytystä ja väärinajattelun kartoittamista.

The Telegraphin mukaan ohjelman uusi painotus kohdistuu “korkean riskin narratiiveihin”, joita ei määritellä terrorismiksi, väkivallaksi tai rikoksiksi, vaan:

  • epäilyt maahanmuuttopolitiikasta
  • epäluulo lähellä olevasta hotellista, jossa majoitetaan turvapaikanhakijoita
  • kommentit prioriteettiasumisesta
  • keskustelut paikallisista päätöksistä, joita ihmiset pitävät epäoikeudenmukaisina

Siis täysin normaalia arkipuhetta.


Miten tähän päädyttiin? Konkreettinen tapaus – ja väärä johtopäätös

Resist-ohjeistuksen päivitys julkaistiin samaan aikaan, kun julkisuuteen nousi tapaus, jossa 14-vuotias brittiläistyttö joutui seksuaalirikoksen uhriksi turvapaikanhakijaa majoittavassa hotellissa.

Reaktio kansalaisilta oli voimakas: mielenosoituksia, kysymyksiä ja kritiikkiä.

Hallinnon reaktio?

Ei sen tutkiminen, miten tragedia pääsi tapahtumaan.
Vaan kansalaisten reaktion valvonta.

Uusi ohjeistus käskee paikallisviranomaisia:

  • “seuraamaan verkon keskustelua”
  • tunnistamaan “jakolinjoja voimistavat narratiivit”
  • varautumaan “prebunking-toimiin”

Prebunking = hylätä narratiivi ennen kuin kukaan on edes kuullut sitä.


“Korkean riskin narratiivi” – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Resist-paketin mukaan varoitusmerkkejä ovat esimerkiksi:

  • “miksi turvapaikanhakijoille annetaan hotelli, kun paikalliset jonottavat asuntoa?”
  • “kaupungintalon päätökset näyttävät suosivan tiettyjä ryhmiä”
  • “miksei poliisi tiedottanut tapauksesta ajoissa?”
  • vanhempainyhdistysten huoli kouluturvallisuudesta

Käsitteet ovat tarkoituksella epämääräisiä: “syventää yhteisön jakolinjoja”, “lisätä jännitteitä”, “luoda epäluottamusta”.

Kun mitään ei määritellä tarkasti, kaikki voidaan tulkita riskiksi.

Yksi Resist-case study listasi jopa:

“400 ihmisen suosionosoitukset kunnanvaltuustossa henkilölle, jota yleisö ei tuntenut.”

Siis taputtaminen kirjattiin varoitussignaaliksi.


Paikallishallinnot vedetty mukaan – yhteisöfoorumit valvontakoneen osaksi

Britanniassa paikallisneuvostot (councils) on värvätty Resist-ohjelmaan.

LUE MYÖS:  YK:n ihmisoikeuksien vastainen koneisto

Niille annetaan seuraavat tehtävät:

  • monitoroida paikallisia some-ryhmiä (Facebook, Nextdoor, WhatsApp)
  • raportoida “kasvavista narratiiveista” sisäministeriölle
  • perustaa “cohesion forums” – yhteisöfoorumeita, joiden tehtävä on ohjata keskustelua “vakautta tukevaan suuntaan”
  • kouluttaa virkamiehiä “prebunking”-strategioihin

Eli: kansalaiskeskusteluun puututaan ennen kuin se on edes tapahtunut.


Valvontaa vai viestintää? Hallinto käyttää sanaa jonka se toivoo meidän nielevän

Hallitus sanoo, että Resist ei ole valvontaa.
Se on “risk assessment”.

Mutta kun PR-virkamiehet alkavat:

  • luokitella kansalaispuhetta
  • analysoida paikallisia keskusteluja
  • etsiä poliittisesti epämukavia väitteitä
  • valikoida, mikä kansalaismielipide on “uhka”

…niin kyse ei enää ole viestinnästä. Kyse on mielipiteiden hallinnasta – eli valvonnasta poliittisella maulla maustettuna.

Se on malli, jossa hallinto ei enää tarkastele ongelmien juurisyitä, vaan kansalaisten siitä esittämiä mielipiteitä.


Totuuden jälkeinen hallinto: ongelma ei ole tapahtunut asia, vaan epäluottamus

Resist ei pyri ratkaisemaan:

  • rikollisuutta
  • epäonnistuneita maahanmuuttopolitiikan käytäntöjä
  • asumisongelmia
  • viranomaisviestinnän puutteita

Sen sijaan se pyrkii:

  • torjumaan reaktiot
  • hillitsemään epäluottamusta
  • luokittelemaan ärtymyksen “narratiiviksi”
  • normalisoimaan viranomaisarvion faktuaaliseksi totuudeksi

Kyse ei ole laittomasta sisällöstä.
Eikä väärästä tiedosta.
Vaan kansalaisten turhautumisesta, jonka hallinto haluaa pitää kurissa.


Lopputulos: kansalaiskritiikki naamioidaan “radikalisoitumisriskiksi”

Koko Resist-päivitys kertoo yhdestä asiasta:

Valtion ei tarvitse kriminalisoida mielipiteitä, jos se onnistuu nimeämään ne riskiksi.

Kun arkinen puhe muuttuu “korkean riskin narratiiviksi”, seuraamuksia voivat olla:

  • varjoprofiileilla seuraaminen
  • kohdennetut vastaviestintäkampanjat
  • yhteisöfoorumien paimentaminen
  • some-ryhmien tarkkailu
  • ennaltaehkäisevät puuttumiset

Hallinto saa näin “pehmeän sensuurin” työkalut – sellaisen, joka ei näytä sensuurilta, koska sitä tehdään virkamiesten, viestintäosastojen ja “koheesioyksiköiden” kautta.

Sillä kun kaikki on narratiivia, kaikki voidaan myös nimetä uhaksi.


📊 Mitä luvut oikeasti tarkoittavat?

400 henkilön “vahingossa vaaralliset” aplodit
– Kun taputtaminen kirjataan valtion case study -varoitukseksi, rima “riskille” on historiallisen matala.

2019 Resist-toolkit (EU-rahoitteinen)
– Alun perin suunniteltu aidon disinformaation torjuntaan.
– Nyt laajennettu kattamaan täysin normaalia yhteisökeskustelua.

LUE MYÖS:  Francis Boyle, vuoden 1989 Biological Weapons and Antiterrorism Act -lain kirjoittaja, julkaisi valaehtoisen todistuksen, jossa vahvistetaan, että COVID-rokotteet ovat biologisia joukkotuhoaseita

Viranomaisvalvonnan laajeneminen paikallistasolle
– Valvonta ei tapahdu MI5:n kautta, vaan kunnallisvirkamiesten ja “koheesiokoordinaattorien” kautta.
– Tämä normalisoi rakenteen: valvonta osaksi arkipäivää.


📚 Lähteet

🔹 Varsinainen uutisartikkeli & johdannot

🔹 Viralliset Resist- ja GCS-lähteet

🔹 Media & analyysit: some-valvonta, “high-risk narratives”, councils

🔹 Paikallishallinto, case studyt ja ohjeistus

🔹 Taustaraportit ja tutkimusviitteet


Avatar photo

By Pressi Editor

Jos lainaat tekstiä, laitathan lainatun tekstin yhteyteen paluulinkin!