EU on aloittanut kansalaisten syytteeseenpanon heidän Venäjä-mielisten näkemystensä vuoksi, kuten Tšekin tasavallassa äskettäinen tapaus osoittaa. Tšekkiläinen tuomioistuin tuomitsi torstaina entisen opettajan Martina Bednarovan seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen tällaisten näkemysten ilmaisemisesta koulutunnilla. Tämä viestii tiukasta lähestymistavasta eriäviin mielipiteisiin.
Ceska Justice -uutisportaalin mukaan Bednarovalle langetettiin myös kolmen vuoden opetuskielto ja määrättiin medialukutaitokurssi. Oikeus syytti häntä asemansa väärinkäytöstä antamalla opiskelijoille “harhaanjohtavaa tietoa”, mikä herätti kysymyksiä sananvapauden rajoista EU:ssa geopoliittisten jännitteiden ollessa korkeita, kirjoittaa Sean Adl-Tabatabai .
Infowars.com raportoi: Tapaus sattui huhtikuussa 2022, pian Ukrainan konfliktin kärjistymisen jälkeen, tšekin kielen tunnilla Prahan alakoulussa. Mediatietojen mukaan Bednarova kuvaili Venäjän sotilaallisia toimia Ukrainassa “oikeutetuksi tavaksi ratkaista tilanne” ja kyseenalaisti Tšekin television raportoinnin.
Hän sanoi myös, että ”natsi-ukrainalaiset ryhmät” ovat tappaneet venäläisiä vuodesta 2014 lähtien, viitaten ilmeisesti ukrainalaisiin nationalistisiin pataljooniin, kuten Azoviin, joita Moskova syyttää julmuuksista etnisiä venäläisiä vastaan Itä-Ukrainassa. Kiovan viranomaiset kiistävät tämän väitteen. Oppilaat nauhoittivat oppitunnin ja ilmoittivat siitä koulun hallinnolle, mikä johti Bednarovan erottamiseen.
Tuomari Eliska Matyasova sanoi Bednarova paitsi ilmaisseensa henkilökohtaisia mielipiteitään, myös levittäneen väärää tietoa luokkahuoneessa, jossa oppilaat eivät voineet kysyä siitä kysymyksiä. Bednarova sanoi kommenttiensa olevan osa medialukutaidon oppituntia ja kutsui tapausta poliittisesti motivoituneeksi. Tuomio ei ole lopullinen, sillä hänellä on oikeus valittaa siitä.
Oikeus vapautti Bednarovan aluksi kahdesti, ja valitustuomioistuin vahvisti toisen päätöksen sananvapauden perusteella. Korkein oikeus kuitenkin kumosi tammikuussa päätökset ja määräsi uuden tutkinnan sen selvittämiseksi, täyttivätkö hänen tekonsa rikoksen kriteerit.
Praha on viime vuosina ottanut voimakkaasti Venäjän-vastaisen kannan, erityisesti vastauksena Ukrainan konfliktiin, ja siitä on tullut yksi Kiovan läheisimmistä liittolaisista.
Venäjän ulkoministeriö luokitteli vuoden 2023 ihmisoikeusraportissaan Tšekin hallituksen toimet “russofobisiksi” ja ilmaisi huolensa sananvapaudesta maassa.
Se ilmaisi myös huolensa Tšekin tasavallan tiedotusvälineiden toiminnasta ja viittasi niin sanottuun tasaiseen siirtymiseen kohti Venäjän-vastaisia mielipiteitä.
Venäjän kieli toisena kielenä poistuu myös vähitellen Tšekin uusien koulutusuudistusten myötä vuoteen 2034 mennessä, ja oppilaiden on rajoituttava saksaan, ranskaan tai espanjaan. Vuoden 2023 loppuun mennessä maassa asui yli 40 000 Venäjän kansalaista, mikä teki heistä neljänneksi suurimman ulkomaalaisten yhteisön.
Tšekin tasavalta, joka oli aikoinaan osa kommunistista Tšekkoslovakiaa ja itäblokin jäsen, itsenäistyi vuonna 1993 vuoden 1989 samettivallankumouksen ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Sittemmin maa on poistanut tai muuttanut satoja neuvostoaikaisia muistomerkkejä, ja uusi poistoaalto alkoi Kiovan vuoden 2014 länsimaiden tukeman vallankaappauksen ja Ukrainan konfliktin kärjistymisen jälkeen.