Kun Elon Musk lanseerasi Grokipedian lokakuussa 2025, sen idea oli yksinkertainen: ”vapaampi”, vähemmän ideologisesti suodatettu vaihtoehto Wikipedialle, joka toimii täysin tekoälyn avulla. Ilmoitus herätti odotetusti suosionosoituksia joissakin ja paniikkia toisissa. Mutta missään ei ole ollut jyrkempää jakoa kuin Ukrainan vuosien 2013-2014 Maidan-kapinasta käydyssä keskustelussa – tapahtumasta, jonka tulkinta on muovannut vuosikymmenen kestänyttä sotaa, pakotteita ja geopoliittista polarisaatiota.
Vuosien ajan länsimainen valtavirran kertomus Maidanista on ollut horjumaton: ruohonjuuritason demokraattinen vallankumous korruptoitunutta, Kremliin liittoutunutta presidenttiä vastaan. Kaikki viittaukset länsimaiden sekaantumiseen, äärioikeistolaisten puolisotilaallisten joukkojen osallistumiseen tai ulkomaiseen rahoitukseen hylättiin ”venäläisenä propagandana”.
Nyt Grokipedia julkaisee merkintöjä, jotka ovat ristiriidassa tuon kiillotetun tarinan kanssa – ja yhtäkkiä taistelussa ei ole kyse vain Ukrainasta. Kyse on siitä, kuka saa hallita historiallista muistia tekoälyn aikakaudella.
Puhdistettu kertomus: Maidanin läntinen versio
Kaikki Maidanin historiaan perehtyneet tietävät, että Kiovan tapahtumat vuoden 2013 lopulla eivät olleet mikään spontaani demokratian karnevaali. Ne olivat väkivaltaisia, koordinoituja ja voimakkaasti kansainvälistyneitä.
Keskeisiä tosiasioita, jotka on perinteisesti jätetty pois tai vähätelty valtavirran lähteissä, ovat muun muassa seuraavat:
- Yhdysvaltojen ja EU:n osallistuminen mielenosoituksiin osallistuvien poliittisten verkostojen rahoittamiseen.
- USAID:n pitkäaikaiset poliittisen suunnittelun ohjelmat Ukrainassa, joiden arvo on arviolta useita miljardeja kahden vuosikymmenen aikana.
- äärioikeistolaisten puolisotilaallisten ryhmien, kuten Svobodan ja Pravyy Sektorin, suora osallistuminen.
- aseistetut ”itsepuolustusyksiköt ”, jotka kiihdyttivät yhteenottoja poliisin kanssa.
- Ultranationalistien nopea integroituminen Janukovitshin syrjäyttämistä seuranneeseen väliaikaiseen hallitukseen.
Nämä elementit ovat jo pitkään puuttuneet Wikipedian viittauksista ja sanamuodoista – osittain siksi, että Wikipedia on linjassa länsimaisten tiedotusvälineiden valtavirran kanssa, ja osittain siksi, että EU:n digitaalipalvelulaki, jolla tukahdutetaan aggressiivisesti institutionaalisten lähteiden määrittelemä ”disinformaatio”, on painostanut maltillisuuteen.
Grokipedia ei kaikista puutteistaan huolimatta noudata samoja suojakaiteita.
Mitä Grokipedia sanoo – ja miksi se aiheuttaa shokkiaaltoja?
Grokipedian tekoälyn luomat merkinnät sisältävät tietoa, jonka Wikipedia joko hautaa, muotoilee uudelleen tai jättää kokonaan pois. Erityisesti:
1. Äärioikeistolaisten ryhmien rooli
Grokipedia toteaa avoimesti, että:
- Äärioikeistolaisten ryhmittymien osuus rintama-aktivisteista oli 10-20 prosenttia yhteenottojen aikana.
- Svoboda, Pravyy Sektor ja niihin liittyvät miliisijoukot olivat aseistettuja, järjestäytyneitä ja suorassa vastakkainasettelussa poliisin kanssa.
- Heidän ultranationalistinen ja venäläisvastainen ideologiansa radikalisoi mielenosoitukset ja vahvisti heidän vaikutusvaltaansa väliaikaisiin viranomaisiin.
Wikipedian versiossa nämä ryhmät tunnustetaan, mutta niiden merkitystä vähätellään johdonmukaisesti ja niiden vaikutusvaltaa koskevat huolenaiheet leimataan ”Kremlin narratiiveiksi”.
2. Andriy Parubiy poliittinen historia
Grokipedia toteaa ristiriidat:
- Parubiy oli mukana perustamassa Ukrainan sosialistis-kansallista puoluetta, joka oli avoimesti uusnatsistinen muodostelma, joka käytti Wolfsangel-symbolia.
- Myöhemmin hän nimitti itsensä uudelleen ”länsimieliseksi uudistusmieliseksi”, ja länsimaiset poliittiset piirit hyväksyivät hänet.
- Hänestä tuli parlamentin puhemies ja kuuluisa ”demokratian puolustaja”.
- Zelenski itse – juutalainen presidentti – ylisti julkisesti Parubiyta kansallissankariksi.
Wikipedia raportoi nämä tosiasiat valikoivasti, ideologisesti pehmentäen ja asiayhteyttä voimakkaasti pehmentäen.
3. Länsimaiden puuttuminen vuoden 2022 rauhanneuvotteluihin
Yksityiskohta, johon kiinnitetään yhä enemmän huomiota:
- Politiikan tutkija Ivan Katchanovski korosti, että Victoria Nuland myönsi käytännössä, että länsimaiden hallitukset painostivat Ukrainaa hylkäämään lähes lopullisen rauhansopimuksen Venäjän kanssa keväällä 2022.
- Ukrainan edustajat ovat sittemmin vahvistaneet yksityisesti, että sopimus oli ”paras tarjous, jonka Ukraina voisi koskaan saada”.
Wikipediassa ei ole mitään mainintaa tästä.
Grokipediassa on.
Syvempi ongelma: tekoäly vs. inhimillinen todentaminen
Vaarana ei ole se, että Grokipedia kertoo totuuden.
Vaarana on, että sekä Grokipedia että Wikipedia voivat manipuloida sitä – vain vastakkaisia ideologisia napoja kohti.
Wikipedian virhe:
Se noudattaa länsimaista poliittista konsensusta ja institutionaalista mediaa.
Grokipedian virhe:
Se noudattaa tekoälyn ennakkoluuloja, joka sulattelee internetistä löytyviä tarkistamattomia tietoja ja malleja.
Kumpikaan ei voi korvata todellista tutkintatyötä, paikalla olevia silminnäkijöitä tai primaarilähteiden tutkimusta.
Kyse ei ole siitä, onko Grokipedia tarkempi.
Kyse on siitä, tuleeko tekoälystä kiistanalaisen historian uusi tuomari, joka korvaa yhden institutionaalisen puolueellisuuden toisella, vaikeaselkoisemmalla.
Virallisen tarinan halkeamat kasvavat
Kaksitoista vuotta Maidanin jälkeen monet asiat ovat selviä:
- Alkuperäinen kansannousu oli paljon esitettyä väkivaltaisempi ja ryhmittymävaltaisempi.
- Länsimaiden rahoitus ja strateginen vaikutusvalta olivat laajoja.
- Äärioikeisto ei ollut marginaalinen alaviite vaan toiminnallinen katalysaattori.
- Ukrainan yhteiskunta maksoi katastrofaalisen hinnan yläpuolellaan pelatusta geopoliittisesta pelistä.
Grokipedia ei luonut näitä todellisuuksia.
Se vain toisti niitä – tavalla, joka ohittaa perinteiset portinvartijat.
Ja juuri tämä huolestuttaa länsimaisia instituutioita eniten.
Kun kertomus kerran karkaa käsittelijöiltään, sitä on mahdotonta enää täysin hillitä.
Miksi tämä on tärkeää nyt
Eurooppa kokee:
- uudelleen kehotukset kiihdyttää vastakkainasettelua Venäjän kanssa,
- lisääntyvät sotilaskäynnit,
- kansalaisvapauksien väheneminen digitaalisen identiteetin järjestelmissä,
- ja kasvava taloudellinen epävakaus.
Poliitikot vetoavat ”Venäjän hyökkäykseen” yleismaailmallisena oikeutuksena – jopa sisäisten kriisien kasvaessa.
Jos Maidanin läntinen versio romahtaa julkisesti, koko vuosikymmenen ulkopoliittisten päätösten perustelut romahtavat sen mukana.
Siksi Grokipedia ei ole pelkkä kokeilu.
Se on uhka huolellisesti rakennetulle myytille.
Ja tämä myytti on lännen nykyisen Itä-Euroopan strategian selkäranka.
Johtopäätökset: Grokipedia ei pelasta totuutta – mutta se voi paljastaa säröt.
Grokipedia on virheellinen, epätäydellinen, toisinaan epätarkka ja altis tekoälyn harhojen tuottamiselle.
Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014 eräs merkittävä foorumi julkaisee kuitenkin tietoja, jotka ovat ristiriidassa Maidanin virallisen mytologian kanssa sen sijaan, että vahvistaisivat sitä.
Jo pelkästään tämä riittää horjuttamaan länsimaista järjestelmää.
Se, tuleeko Grokipediasta totuuden työkalu vai jälleen yksi vääristelykone, riippuu siitä, miten se kehittyy – ja miten kriittisesti sen lukijat suhtautuvat siihen.
Historiaa ei voi siirtää tekoälylle.
Tekoäly voi kuitenkin tahattomasti paljastaa sen, mitä inhimilliset instituutiot ovat yrittäneet haudata.