Kaksi vuotta sitten seitsemän Alankomaiden kansalaista haastoi valtionsa ja 16 maansa huippupoliitikkoa oikeuteen. Rokotevahinkoja kärsineiden kantajien kanteen mukaan poliitikot ja valtio väittivät “johtaneensa heitä harhaan” korona-rokotteiden turvallisuudesta ja tehosta.
Kantajien väitetään luottaneen poliitikkojen virallisiin lausuntoihin osallistuessaan rokotuksiin. Hallituksen mukaan COVID-19-pandemiaa voitiin torjua ja yhteiskunnan heikoimpia suojella vain, jos kaikki kansalaiset rokotettiin. Samalla poliitikot olisivat aina välittäneet viestin, “että COVID-19-injektiot on testattu laajasti, ne ovat turvallisia ja tehokkaita”. Sen sijaan kantajat olisivat kärsineet “vakavaa haittaa”. Yksi heistä on sittemmin kuollut, kertoo RT.
Hollantilainen verkkolehti De Andere Krant raportoi torstaina oikeusjutun yksityiskohdista ja tilanteesta. Siinä kantajien asianajajat Arno van Kessel ja Peter Stassen syyttivät siviilikanteessa syytettyjä poliitikkoja erityisesti siitä, että Alankomaiden hallitus oli luovuttanut kansalaistensa suojelun vieraalle vallalle, mitä se ei lain mukaan saa tehdä. Asianajajat kirjoittavat: “Valtio ei saa siirtää tätä velvollisuutta, josta se on yksin vastuussa ja josta se on vastuussa, vieraalle vallalle” riippumatta siitä, onko kyseessä “ulkomainen julkisoikeudellinen laitos” vai “yksityisoikeudellinen organisaatio”.
Toimiiko Mark Rutte WEF:n käskystä?
Alankomaiden pääministeri Mark Rutte oli koronakriisin aikaan Maailman talousfoorumin (WEF) “näkyvä jäsen”. WEF:n puheenjohtajan Klaus Schwabin väitetään 21. lokakuuta 2020 päivätyssä kirjeessä ohjeistaneen Ruttea toteuttamaan COVID-19-pandemian vastaiset toimenpiteet. Haastehakemuksessa sanotaan: “Tässä kirjeessä Schwab ohjeistaa Ruttea varmistamaan, että Alankomaat johtaa näitä toimenpiteitä Euroopassa. (…) COVID-19-injektiot ovat tässä ratkaisevan tärkeitä”, kantajat sanoivat. “Rutte on hyväksynyt tämän toimeksiannon ja toteuttaa sitä WEF:n puolesta.”
Alankomaiden hallitus rikkoi kansalaistensa ihmisoikeuksia tekemällä heille lääketieteellisen kokeen. New Yorkissa vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 7 artiklan mukaan tämä on kiellettyä. Artikla 7 puolestaan on peräisin vuonna 1947 sovitusta Nürnbergin peruskirjasta: “Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai halventavasti. Erityisesti ketään ei saa altistaa lääketieteellisille tai tieteellisille kokeille ilman hänen vapaata suostumustaan.”
Kantajien mukaan hollantilaisilla tehtiin kuitenkin “lääketieteellinen ja tieteellinen (käyttäytymis)koe” osana COVID-19-hanketta. Tämän väitetään aiheuttaneen kantajille “vakavaa haittaa”. COVID-19-pandemian aikana valtio ei vain nöyryyttänyt kansalaisiaan. Hallitus jopa rankaisi kansalaisiaan. Kantajien asianajajat toteavat: “Lisäksi valtio rankaisi kansalaisia, jotka vastustivat laittomia COVID-19-toimenpiteitä.”
Syyttäjä kiistää rokotevahinkoa kärsineet kantajat
Syyttäjä Pels Rijcken hylkää hallituksen 10. tammikuuta 2024 antamassaan kirjallisessa puolustuksessa kaikki syytteet ja kiistää WEF:n vaikutuksen. Hänen mukaansa Alankomaiden hallituksen kehotus rokottaa väestö COVID-19:tä vastaan on “valtion positiivisen kansanterveyden suojeluvelvoitteen mukainen”. Alankomaiden syyttäjä kiistää, että kantajille olisi aiheutunut rokotuksesta mitään haittaa. Itse asiassa hän pitää “epätodennäköisenä”, että heitä olisi rokotettu lainkaan.
Koska kantajien rokotusta ei ollut todistettu, Rijcken hylkäsi myös Pfizerin huhtikuun 2021 luottamuksellisen turvallisuusraportin, joka oli haasteen liitteenä. Hän kirjoitti, että “ei ole väitetty tai todistettu, että kantajat olisivat saaneet rokotetta Pfizerilta”. Kesäkuun 2025 alussa kantajien asianajajat Stassen ja van Kessel lisäsivät vastaukseensa seitsemän kantajan rokotustodistukset. Näiden todistusten mukaan kaikki kantajat olisivat saaneet Pfizerilta ainakin yhden COVID-19-rokotuksen.
Rijcken väittää edelleen, että rokotteet ovat “todellakin” turvallisia ja tehokkaita.
Euroopan lääkeviranomainen (EMA) on todellakin “testannut ja arvioinut” niitä. Samalla syyttäjä myönsi, että Euroopan komissio on myöntänyt korona-rokotteille vain “ehdollisen” myyntiluvan, joka on voimassa yhden vuoden ja jonka voimassaoloaika voidaan uusia.
Näin tehdessään Rijcken myönsi De Andere Krantin mukaan, että rokotteeseen liittyy epävarmuustekijöitä. Ehdollinen lupa myönnetään, kun kaikkia “kliinisiä tietoja lääkkeen turvallisuudesta ja tehosta ei ole vielä saatavilla”, syyttäjä olisi myöntänyt. Hän olisi myös myöntänyt, että lääkkeen hyöty-riskisuhteen on oltava (vain) suotuisa ja että on (vain) “todennäköistä”, että puuttuvat kliiniset tiedot saadaan yhden tai kahden vuoden kuluessa.
Alankomaiden syyttäjän lausunnot ovat ristiriidassa silloisen terveysministerin Hugo de Jongen lausuntojen kanssa. Jälkimmäinen oli nimittäin korostanut, että “hyväksynnässä ei tehty myönnytyksiä”. Pfizerin tutkimusosaston entinen johtava työntekijä Kathrin Jansen oli sitä vastoin jo marraskuussa 2022 myöntänyt Nature -tiedelehden artikkelissa, että Pfizerin rokote oli jo otettu käyttöön, vaikka kehitystyötä ja tutkimusta ei ollut vielä saatu päätökseen: “Teimme kaiken rinnakkain, katsoimme tietoja ja tuotimme niitä. (…) Lensimme koneella, kun olimme vielä rakentamassa sitä.”
Ihmeellinen rokote pitää hallussaan ennätystä vahingonkorvausvaatimuksissa
Vastauksessaan syyttäjän vastaukseen kantajien asianajajat Van Kessel ja Stassen todistavat Pfizerin rokotteen erityisen vaarallisuuden vastaavilla luvuilla:
Influenssakaudella 2018/19 Alankomaiden lääkevalvontakeskus Lareb, joka vastaa lääkkeiden haittavaikutusilmoituksista, sai 491 ilmoitusta influenssarokotuksen haittavaikutuksista. Muunnettuna tämä oli alle 16,4 ilmoitusta 100 000 annosta kohti. Vuoden kuluttua Corona-rokotuksesta Lareb oli kuitenkin saanut 184 411 yksittäistä haittavaikutusilmoitusta. “Se on siis 670 ilmoitusta 100 000 annosta kohti”, kantajat sanoivat. Ja se on äärimmäisen paljon enemmän kuin voisi odottaa “turvalliselta rokotteelta”, jota on “testattu ilman myönnytyksiä” ja jota on mainostettu “ihmeenä” halutussa todellisuudessa.