Kansojen hävittämiskoneisto pyörii edelleen täydellä teholla, ihmiset. Friikit valkoisissa laboratoriotakeissaan ovat edelleen kiireisiä suunnittelemaan uusia pandemioita uusine tappavine tauteineen ja niihin liittyvine veren hyytymiseen vaikuttavine rokotuksineen. Tässä ovat viimeisimmät uutiset.
Uusi vertaisarvioitu tutkimus, joka julkaistiin 18. kesäkuuta 2025 Pathogens -lehdessä, paljasti, että Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin (National Institutes of Health, NIH) rahoittamat tiedemiehet ovat kehittäneet geneettisesti muokattuja uusia hybridi-influenssaviruksia, joissa yhdistyvät lepakko- ja ihmisvirusten osat. Missourin yliopistossa tehty ja osittain NIH:n National Institute of Allergy and Infectious Diseases (NIAID) rahoittama tutkimus herättää vakavia huolenaiheita kansanterveydestä ja bioturvallisuudesta, kirjoittaa S.D. Wells.
NIH:n rahoittamat tutkijat kehittivät lääkkeille vastustuskykyisiä hybridi-influenssaviruksia lepakoista ja ihmisistä Missourissa
St Jude Children’s Research Hospitalin tohtori Richard Webbyn, joka on myös Maailman terveysjärjestön yhteistyökumppani, johdolla tutkimuksessa luotiin kimeerisiä influenssaviruksia käyttämällä käänteisgenetiikan menetelmää. Tutkijat käyttivät lepakoiden influenssavirusten (H17N10 ja H18N11) sisäisiä geenejä ja yhdistivät ne ihmisen H1N1-kannan A/Puerto Rico/8/1934 pintaproteiineihin. Näiden synteettisten yhdistelmien havaittiin monistuvan tehokkaasti nisäkässoluissa, erityisesti Madin-Darby-koiran munuaissoluissa (MDCK-solut), joita käytetään rutiininomaisesti influenssan tarttuvuuden tutkimiseen.
Ratkaisevaa on, että virukset aiheuttivat sytopaattisia vaikutuksia (CPE) – virusinfektion aiheuttamia soluvaurioita – mikä osoittaa, että ne ovat toiminnallisesti tarttuvia nisäkkäiden järjestelmissä. Tämä viittaa mahdolliseen zoonoosiriskiin, jossa laboratoriossa kehitetyt virukset voivat siirtyä eläimistä ihmisiin.
Vielä huolestuttavampaa on se, että muunnetut virukset olivat vastustuskykyisiä viruslääkkeelle amantadiinille. Lepakkoinfluenssakantojen M2-proteiini sisälsi luonnossa esiintyvän N31-mutaation, jonka tiedetään aiheuttavan resistenssin. Tutkijat muokkasivat M2-proteiinia edelleen keskeisissä kohdissa – kuten H37, W41 ja L36 – tutkiakseen sen vaikutusta viruksen replikaatioon, infektiivisyyteen ja lääkeresistenssiin. Useat näistä muunnetuista muunnoksista säilyivät hengissä ja replikoituivat menestyksekkäästi, mikä osoittaa, että pienet geneettiset muutokset voivat merkittävästi parantaa viruksen eloonjäämistä ja mahdollista patogeenisuutta.
Tämäntyyppisiä kokeita pidetään gain-of-function (GoF) -tutkimuksina, joissa viruksia muokataan tarkoituksellisesti sen tutkimiseksi, miten mutaatiot vaikuttavat ominaisuuksiin, kuten tarttuvuuteen, virulenssiin ja immuunipuolustukseen. Vaikka tällaisten tutkimusten tarkoituksena on valmistautua tuleviin pandemioihin, ne ovat erittäin kiistanalaisia, koska niihin liittyy tahattomaan tai tahalliseen leviämiseen liittyviä riskejä.
Tutkimuksessa korostettiin, että näiden uusien virusten synteettiseen rakentamiseen käytettiin käänteistä genetiikkaa. Kahdeksan viruksen genomia koodaavaa plasmidia sekoitettiin ja inkuboitiin, jotta saatiin aikaan rekombinanttikantoja, joista yksikään ei esiinny luonnossa. Tämä synteettinen lähestymistapa mahdollistaa sellaisten virusten luomisen, joilla on täysin uusia ominaisuuksia, mikä herättää huolta laboratorioturvallisuudesta ja maailmanlaajuisista terveysvaikutuksista.
Tämä tutkimus tehdään aikana, jolloin laboratorioista peräisin olevia pandemioita koskeviin teorioihin suhtaudutaan herkästi. Suuret yhdysvaltalaiset tiedustelupalvelut, kuten FBI ja CIA, ovat tunnustaneet, että laboratoriotapahtuma on uskottava selitys COVID-19:n syntymiselle. Bioturvallisuusasiantuntijat ovat arvostelleet lääkkeille vastustuskykyisten nisäkkäiden tartuntatautivirusten luomista Yhdysvaltain hallituksen rahoituksella – ilman täyttä avoimuutta.
Hanke hyväksyttiin Missourin yliopiston bioturvallisuuskomiteassa (protokolla #12100), ja sitä tukivat NIH, influenssatutkimuksen ja -vasteen huippuosaamiskeskukset (CEIRR) sekä yliopiston siemenrahoitus.
Toimintakyvyn lisäämiseen tähtäävän tutkimuksen eettisyydestä ja turvallisuudesta käytävä keskustelu kiihtyy, ja tässä tutkimuksessa korostetaan, että pandemiapotentiaalia omaavien, liittovaltion rahoittamien virologisten kokeiden valvontaa on kiireellisesti tiukennettava, avoimuutta lisättävä ja niitä on harkittava uudelleen.