Yhdysvalloissa ESG:stä (environmental, social, governance) on tullut poliittinen lyömäase. Samalla yritykset siivoavat sanaa pois viestinnästään ja puhuvat mieluummin “kestävyydestä”, “vastuusta” tai “resilienssistä”. Euroopassa sääntely suitsii viherpesua entistä tiukemmin. Data kertoo: kyse on pikemminkin uudelleennimeämisestä kuin täyskäännöksestä. (Forbes, esgandclimatenews.com, esma.europa.eu)
1) “ESG on ulkona” – ainakin nimissä
Useat suuryhtiöt ja rahoitustalot ovat vähentäneet “ESG”-termin käyttöä ja siirtyneet puhumaan resilienssistä tai yleisemmästä kestävyydestä – reaktiona poliittiseen vastatuuleen ja viherpesusyytöksiin. Tämä on dokumentoitu kuluvan vuoden yritysviestinnän ja sijoittajaraporttien analyysissä. (Forbes, esgandclimatenews.com)
2) Eurooppa kiristää nimisääntöjä
ESMA julkaisi ohjeet, jotka rajaavat ESG- ja “sustainability”-termien käyttöä rahastojen nimissä: termiä saa käyttää vain, jos salkusta vähintään suuri osa (ns. 80 % -kriteeri) todella noudattaa sitovia kestävyystavoitteita. Tavoite on suojata sijoittajia liioitelluilta väitteiltä. Ohjeistus on voimassa ja käytännön tulkintaa täsmennetään jatkuvasti. (esma.europa.eu, nortonrosefulbright.com, dechert.com)
3) Yhdysvalloissa ESG:stä kulttuurisota – ja oikeuskeissejä
Useat osavaltiot ovat ajaneet anti-ESG-lakeja, ja tänä kesänä Texasin uutta DEI/ESG-neuvonantoa rajoittavaa lakia vastaan annettiin liittovaltion tuomioistuimessa väliaikainen täytäntöönpanokielto (Glass Lewis & ISS vs. Texas). Samalla uutisvirta kuvaa, miten poliittinen paine muovaa rahoitusalan ilmastositoumuksia. (Reuters)
4) Mitä data näyttää: virtaus heilahteli, äänestystuki laski – mutta ei romahtanut
- Rahastovirrat: Q1/2025 globaaleihin “kestävyysrahastoihin” kirjattiin ennätykselliset nettolähdöt, mutta Q2/2025 nähtiin jälleen nettovirtaa sisään – kuva on siis ailahteleva, ei yksisuuntainen. (marketing.morningstar.com, Morningstar)
- Äänestyskausi 2025: ESG-aloitteiden määrä pieneni noin kolmanneksella, ja kannatus vakiintui hieman yli 20 %:iin. Osa jättiläisistä kiristi linjaansa: esimerkiksi Vanguard ei tukenut tänä vuonna yhtäkään E- tai S-ehdotusta Yhdysvalloissa. (corpgov.law.harvard.edu, fnlondon.com)
5) “Woke” vs. stakeholder-kapitalismi – eri asioita
WEF:n määritelmän mukaan stakeholder-kapitalismi tarkoittaa pitkän aikavälin arvon luontia kaikille sidosryhmille, ei vain omistajille. Se ei automaattisesti tarkoita ideologista “woke-markkinointia”, vaan hallintotapaa ja mittareita (WEF:n 21 ydin- ja 34 laajennettua mittaria). (World Economic Forum)
Mikä tässä on olennaista lukijalle?
- Nimikyltti muuttuu, sisältö elää. Yritykset puhuvat nyt “kestävyydestä” ja “resilienssistä”, mutta riskienhallinta, päästöpolut ja toimitusketjut eivät katoa politiikan mukana. (Forbes, esgandclimatenews.com)
- Euroopassa ruuvit kiristyvät. Rahaston nimen on vastattava sisältöä – viherpesun tila kapenee. (esma.europa.eu)
- USA:ssa taistellaan sääntöjen rajoista tuomioistuimissa. ESG:stä on tullut ensiluokan poliittinen kiista, joka vaikuttaa myös proxy-neuvonantajiin ja äänestyskäytäntöihin. (Reuters)
- Data ei tue “täyskadoksi”-narratiivia. Virrat heilahtelevat ja äänestyskannatus on matalaa, mutta pysyvää. (marketing.morningstar.com, Morningstar, corpgov.law.harvard.edu)
Faktalaatikko
- ESG-termit uusiksi: Yritykset korvaavat “ESG”:n sanoilla sustainability / resilience. (Forbes, esgandclimatenews.com)
- ESMA-sääntö rahastonimille: ESG-/sustainability-nimessä vaaditaan selkeitä kriteerejä (mm. 80 % salkusta sidottu tavoitteisiin). (esma.europa.eu, nortonrosefulbright.com)
- Texas vs. proxy-neuvonantajat: Lain täytäntöönpanoa jarrutettiin väliaikaisella määräyksellä 29.8.2025. (Reuters)
- Rahastovirrat 2025: Q1 ulosvirta ennätys, Q2 takaisin plussalle. (marketing.morningstar.com, Morningstar)
- Proxy-kausi 2025: ESG-ehdotusten kannatus hieman yli 20 %; Vanguard tuki 0 E/S-aloitetta US-markkinalla. (corpgov.law.harvard.edu, fnlondon.com)
Toim. huom.: Tämä juttu käsittelee Activist Postin väittämän (“globalistit rebrändäävät”) taustalla olevaa todellista ilmiötä: terminologinen uudelleenkalibrointi ja sääntely- sekä politiikkapaine. Emme käytä alkuperäistä tekstiä lähteenä, vaan nojaamme viranomaisaineistoon, dataan ja valtavirta-talousmedioihin.