Inhimillisen kriisivalmiuden vai Big Pharman unelmatehtaan budjetti?
EU:n uusi terveyshätätilanteiden superviranomainen HERA on paperilla jalo hanke: sen tehtävänä on ehkäistä, havaita ja torjua rajat ylittäviä terveysuhkia – lyhyesti sanottuna varmistaa, ettei seuraava pandemia yllätä Brysseliä housut kintuissa.(Public Health)
Mutta kun katsotaan numeroita ja valvontaa, kuva muuttuu nopeasti vähemmän jaloksi.
Komissio on myöntänyt HERA:lle 6 miljardin euron oman budjetin vuosille 2022–2027 EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja NextGenerationEU-elvytyspaketista.(uemo.be)
Samalla se mainostaa, että HERA:n “toimintaa tukevien” muiden EU-ohjelmien kautta kokonaispaketin suuruus nousee lähes 30 miljardiin euroon.(European Commission)
Tämä on enemmän kuin kaikkien EU:n virastojen yhteenlaskettu vuosibudjetti – mutta toisin kuin virastot, HERA ei näy tilintarkastustuomioistuimen virastoja koskevassa vuosiraportissa lainkaan.(European Court of Auditors)
Tässä analyysissä katsotaan, mitä HERA oikeasti on, mistä “30 miljardia” syntyy – ja miksi demokratian kannalta pahin ongelma ei ole pelkkä rahan määrä, vaan se, kuka päättää ja kuka ei näe mitään.
Konteksti: mitä HERA on – ja mitä se ei ole
HERA (Health Emergency Preparedness and Response Authority) perustettiin syksyllä 2021 osaksi niin sanottua “Euroopan terveysunionia” suoraan COVID-kriisin jälkimainingeissa.(Euroopan parlamentti)
Komission päätöksellä HERA ei ole itsenäinen EU-virasto vaan sisäinen komission palvelu – keskitetty rakenne, joka toimii komission alaisuudessa kahdessa tilassa: “valmius” ja “kriisivaste”.(Public Health)
Tämä on olennainen yksityiskohta:
- ECDC (tartuntatautivirasto) ja EMA (lääkevirasto) ovat erillisiä EU-virastoja, joilla on oma budjetti ja joista tilintarkastustuomioistuin raportoi erikseen.
- HERA taas on komission sisäinen yksikkö, jonka menot uppoavat komission kokonaistilin alle – ilman samanlaista virastotasoista näkyvyyttä.
Samalla HERA:n toimivalta on poikkeuksellisen laaja. Sen tehtäväkenttään kuuluu uhkien “horisonttiskannaus”, lääketieteellisten vastatoimien (rokotteet, lääkkeet, diagnostiikka) ennakkohankinnat, tuotantokapasiteetin turvaaminen ja kriisiajan rahoitusmekanismien käynnistäminen.(Public Health)
Toisin sanoen: HERA on se toimija, joka tulevissa “terveyshätätiloissa” päättää, mitä ostetaan, keneltä ja millä aikataululla – ja millä julkisella rahalla.
Todisteet: mistä “30 miljardia” syntyy ja kuka valvoo?
6 miljardia vai 30 miljardia?
Komissio kertoo HERA:n rahoituksesta kahdella tasolla:
- 6 miljardia euroa 2022–2027 suoraan HERA:n toimintaan (MFF + NGEU).(uemo.be)
- Lisäksi noin 24 miljardia euroa “muiden EU-ohjelmien kautta” HERA:n tavoitteita tukeviin toimiin, jolloin kokonaispaketti “nousee lähes 30 miljardiin euroon”.(European Commission)
Näihin muihin ohjelmiin kuuluvat mm. EU4Health, Horizon Europe ja rescEU, joiden kautta rahoitetaan terveystutkimusta, kriisivarastoja ja tuotantokapasiteettia – osin HERA:n prioriteettien mukaan.(template.gov.hr)
On tärkeää huomata: 24 miljardia ei ole HERA:n yksin päätettävissä oleva “lisäkassa”, vaan HERA:lle poliittisesti kytketty rahoituskehys. Silti käytännön vaikutus on sama: HERA vaikuttaa siihen, mihin merkittävä siivu EU:n terveys- ja tutkimusrahoituksesta ohjautuu.
Missä tilintarkastustuomioistuimen raportit?
EU:n tilintarkastustuomioistuin julkaisee vuosittain erillisen raportin EU-virastoista. Vuoden 2024 raportissa tarkasteltiin 43 virastoa, joiden yhteenlaskettu budjetti oli 5,3 miljardia euroa – mutta HERA:a ei mainittu lainkaan.(European Court of Auditors)
Tähän on tekninen selitys:
- HERA ei ole virasto vaan komission sisäinen palvelu, joten sen talous hallinnoidaan osana komission omaa budjettikohtaa.(Public Health)
Mutta poliittisesti tämä on ongelma. Kun komissiolle rakennetaan sisäinen superviranomainen, jonka ympärille kasataan jopa 30 miljardin euron kokonaispaketti, sitä ei käsitellä virastona, jolla olisi erillinen talousarvio ja tilintarkastus – vaan se häivytetään komission yleisotsikon alle.
Yksittäiset MEP:t ovat jo aiemmin nostaneet esiin huolia HERA:n läpinäkyvyydestä ja riippumattomuudesta, sekä sen mahdollisesta päällekkäisyydestä EMA:n ja ECDC:n kanssa.(sciencebusiness.net)
Yleinen hallintokulttuuri: “Pfizergate” taustakohinana
Kokonaiskuvaa ei paranna se, että EU-komissio on jo saanut oikeudelta herkän nootin niin sanotussa Pfizergate-tapauksessa.
EU:n yleinen tuomioistuin kumosi toukokuussa 2025 komission päätöksen kieltäytyä luovuttamasta tekstiviestejä, joita komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vaihtoi Pfizerin toimitusjohtajan kanssa EU:n jättimäisen rokotesopimuksen neuvottelujen aikana.(Transparency International EU)
Tuomioistuin totesi, että komission selitykset viestien puuttumisesta olivat riittämättömiä ja että myös tällaiset “epämuodolliset” viestit kuuluvat avoimuussääntöjen piiriin. Tapauksen ydin oli juuri se, miten miljardiluokan sopimuksia neuvotellaan – ja kuinka helposti nämä neuvottelut katoavat virallisen dokumentaation ulkopuolelle.
Kun sama komissio rakentaa itselleen sisäistä superviranomaista hallinnoimaan tulevaisuuden kriisejä, ei ole lainkaan kohtuutonta kysyä: onko opittu mitään?
Analyysi: HERA EU-tason “pysyvä kriisikone”
HERA konkretisoi kehityssuunnan, jota EU on ajanut jo vuosia: kriisit ja hätätilat muuttuvat pysyväksi hallintomalliksi.
- Ensin luodaan massiivinen velka- ja elvytyskehys (NextGenerationEU), jonka kautta EU ottaa historiallisen paljon yhteistä velkaa.(European Commission)
- Sitten tämän kehikon päälle rakennetaan pysyvä terveyshätätilainfrastruktuuri, jonka kautta ohjataan miljardeja euroja kriisivalmiuteen, rokotteisiin ja lääkkeisiin – pitkälti samoille globaaleille yhtiöille, joiden kanssa läpinäkyvyys on ollut jo kertaalleen oikeusistuimissa.(ScienceDirect)
EU:n tilintarkastustuomioistuin on samaan aikaan varoittanut, että EU:n varsinaisessa budjetissa “materiaalisten ja laajalle levinneiden” menovirheiden taso nousi vuonna 2023 lähes 11 miljardiin euroon, ja epäiltyjen petostapausten määrä kasvoi selvästi.(The Times)
HERA istuu tähän kuvaan epämukavan hyvin:
- Iso rahasäiliö, jonka kokonaiskoko on vaikeasti hahmotettava.
- Komission sisäinen rakenne, jonka tilintarkastusta ei käsitellä erillisenä virastotason kokonaisuutena.
- Kriisikehys, joka käytännössä tarkoittaa nopeaa päätöksentekoa – eli vähemmän normaalia poliittista ja julkista kontrollia.
Kun yhdistää nämä kolme tekijää, Gerald Hauserin kaltaisten kriitikkojen kysymys “mitä veronmaksajien rahoille tapahtuu?” ei ole populistinen heitto, vaan itsestään selvä huoli.
Seuraukset: mitä tämä tarkoittaa jäsenmaille ja kansalaisille?
- Kansallinen terveyspolitiikka valuu Brysseliin
HERA:n logiikka on keskittää kriisivalmius ja lääkkeiden hankinta EU-tasolle. Tämä voi joissain tilanteissa tehostaa reagointia, mutta samalla se siirtää päätösvaltaa pois kansallisista parlamenteista ja terveysministeriöistä – erityisesti, jos EU-tasoinen “hätätila” voidaan julistaa matalalla kynnyksellä. - Kriisikone tarvitsee kriisejä
Kun organisaation mandaatti, budjetti ja olemassaolo perustellaan hätätiloilla, syntyy rakenteellinen kannustin nähdä maailmaa jatkuvan kriisin linssin läpi. Se ei tarkoita salaliittoa, mutta se tarkoittaa, että “normaaliolot” eivät ole tämän koneiston kannalta houkutteleva tila. - Big Pharman neuvotteluasema vahvistuu entisestään
HERA:n ydintoimintaa ovat “lääketieteelliset vastatoimet” – käytännössä rokotteet, lääkkeet ja tuotantokapasiteetti. Samat yritykset, joiden kanssa komissio jo kerran epäonnistui läpinäkyvyydessä, ovat tulevaisuudessakin HERA:n luonnollisia vastapuolia.(ScienceDirect) - Valvonnan rakenne on perässä
EU:n budjettivirheiden taso ja kasvava yhteinen velka ovat jo nyt tilintarkastustuomioistuimen huolenaihe.(The Times)
Silti HERA:n ympärille ei ole rakennettu yhtä läpinäkyvää ja eriytettyä raportointia kuin EU-virastoille – vaikka rahamäärät ovat suurempia kuin kaikilla virastoilla yhteensä.
Johtopäätös: 30 miljardin kysymys
On totta, että teknisesti HERA ei ole “tarkastamaton villi länsi”. Sen menot sisältyvät komission yleiseen budjettiin, jota tilintarkastustuomioistuin auditoi vuosittain.(Public Health)
Mutta tämä ei riitä.
Kun EU rakentaa sisäisen superviranomaisen, joka operoi käytännössä 30 miljardin euron rahoituskehikossa, vähin vaatimus olisi:
- erillinen, helposti jäljitettävä budjettikohta
- vuosittainen, julkinen ja yksilöity tilintarkastusraportti
- selkeä erottelu siitä, mikä on HERA:n omaa päätösvaltaa ja mikä muiden ohjelmien lainsäädännöllä rajattua rahoitusta
Nyt HERA toimii harmaalla alueella: teknisesti komission yksikkönä, poliittisesti superviranomaisena, taloudellisesti kymmenien miljardien eurojen risteyskohdassa.
Siinä asetelmassa Hauserin vaatimus “täydellisestä läpinäkyvyydestä” ei ole liioittelua – se on minimitaso, jonka pitäisi olla voimassa aina, kun yksi byrokraattinen rakenne saa käsiinsä enemmän rahaa kuin kaikkien EU-virastojen budjetit yhteensä.
Niin kauan kuin tätä ei tapahdu, HERA näyttää väistämättä siltä, miltä se kriitikon silmissä näyttää: EU:n sisäiseltä kriisi- ja rokote-tehtaalta, jonka budjetissa on enemmän kysymysmerkkejä kuin julkisia rivejä.
📊 Mitä luvut oikeasti tarkoittavat?
- 30 miljardia euroa / 2022–2027
– Noin 5 miljardia euroa vuodessa. - Per kansalainen
– 30 mrd € / ~450 mrd asukasta ≈ 67 € per EU-kansalainen koko kaudella, noin 11 € vuodessa. - Vertailu EU-virastoihin
– Kaikkien 43 EU-viraston yhteenlaskettu budjetti oli 5,3 miljardia euroa vuonna 2024 – vähemmän kuin HERA-kokonaisuuden vuotuinen taso.(European Court of Auditors)
Nämä luvut eivät kerro vielä mitään siitä, onko raha käytetty hyvin vai huonosti. Ne kertovat vain mittakaavan: puhumme rakenteesta, joka vastaa kokonaisen pienen jäsenmaan vuosittaista menoluokkaa – ja jonka valvontamalli on silti rakennettu sisäiseksi komission yksiköksi, eikä läpinäkyväksi EU-virastoksi.
📚 Lähteet
- European Commission: HERA – getting ready for future health emergencies (IP/21/4672)
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_21_4672 (European Commission) - European Commission: Communication COM(2021) 576 final – HERA Incubator
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52021DC0576 (EUR-Lex) - Science|Business: Commission launches health emergency authority with promise of €30B funding
https://sciencebusiness.net/news/commission-launches-health-emergency-authority-promise-eu30b-funding (sciencebusiness.net) - European Parliament Research Service: HERA, the EU’s new Health Emergency Preparedness and Response Authority (EPRS Briefing, 2022)
https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2022/698941/EPRS_BRI(2022)698941_EN.pdf (Euroopan parlamentti) - CEPS: Improving the mission, governance and operations of the EU HERA (In-Depth Analysis, 2023)
https://cdn.ceps.eu/wp-content/uploads/2023/01/CEPS-In-depth-analysis-2023-01_Mission-governance-and-operations-of-the-EU-HERA.pdf (cdn.ceps.eu) - European Court of Auditors: Report on EU agencies 2024 – News summary
https://www.eca.europa.eu/en/news/NEWS-SAR-AGENCIES-2024 (European Court of Auditors) - General Court of the EU, Case T-36/23 – Stevi and The New York Times v Commission (“Pfizergate”)
Tuomion kuvaus: https://transparency.eu/pfizergate-eu-court-upholds-transparency-standards/ (Transparency International EU) - The Times: EU warned over €11bn spending ‘irregularities’ as suspected fraud rises
(referoitu uutinen)(The Times)