Belémin COP30-kokouksen yllä leijuu uhka “no deal” -tilanteesta. Syynä ei ole maailman ilmastotahto, vaan EU:n tarve pitää kiinni dogmistaan hinnalla millä hyvänsä. Kun Brasilian luonnospaperi ei taivu eurooppalaiseen narratiiviin, hermot kiristyvät – ja draama alkaa.


Context – Kaksi todellisuutta törmäävät

Belémin COP30 on jo lähtökohtaisesti vaikeassa paikassa. Yhä useammat maat – Intiasta Saudi-Arabiaan ja Afrikan nouseviin talouksiin – kieltäytyvät sitoutumasta ehdottomiin fossiilikieltoihin, koska niiden talous perustuu vakaaseen ja edulliseen energiaan.

EU taas saapuu paikalle vanhalla strategiallaan: jos ette toimi kuten me, koko kokous menettää merkityksensä. Tämä ei ole enää diplomatiaa, vaan narratiivin suojelemista.

Brasilian uusin luonnosasiakirja on kuitenkin kääntänyt asetelman. Siitä puuttuu EU:n haluama “phase-out of fossil fuels” -kirjaus. Se yksin riitti laukaisemaan paniikin Brysselissä.


Evidence – Signaalit, joita EU ei halua kuulla

  • EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra kutsui luonnosta “hyväksymättömäksi” ja varoitti “no deal” -skenaariosta – klassinen painostuskeino, kun argumentit eivät riitä.
  • Yli 30 maata oli painostanut Brasiliaa lisäämään luonnokseen globaalia CO₂-vähennyssuunnitelmaa. Se ei toteutunut.
  • Ranska syyttelee Intiaa, Venäjää ja Saudi-Arabiaa, ikään kuin yksittäiset maat olisivat vastuussa koko kokouksen epäonnistumisesta.
  • Saksa vaatii uudelleenkirjoittamista, vaikka juuri Saksa on itse malliesimerkki epäonnistuneesta energiakäänteestä ja teollisuuden romahduksesta.
  • Greenpeace valittaa “puuttuvasta kunnianhimosta”, ikään kuin retoriikka olisi tärkeämpää kuin sähköntuotannon realismi.
  • Ilmastorahoitus kiikkuu tyhjän päällä – rahoittajat ovat loppu, ja tuensaajat haluavat enemmän ilman vastineita.
  • Konferenssikeskus piti evakuoida tulipalon vuoksi – symboli, joka kuvaa täydellisesti koko tilaisuuden tilaa: paljon savua, vähän substanssia.

Analysis – Mistä tässä oikeasti on kyse?

1. EU ei enää johda – se yrittää kontrolloida

Ilmastopolitiikan valtakeskus ei ole enää Euroopassa. Aasian ja Lähi-idän taloudet eivät suostu romuttamaan omaa kasvuaan EU:n poliittisen kunnianhimon takia. EU:n asema on muuttunut: se ei ole suunnannäyttäjä, vaan moralisoiva painostaja.

LUE MYÖS:  New IEA report admits: climate commitments crumbling, fossil era lengthening

2. Fossiilien nopea alasajo on taloudellinen itsemurha

Suurin osa globaaleista talouksista valitsee mieluummin vakauden kuin ideologisen puhtauden. Intialle ja Saudi-Arabialle kyse ei ole “ilmastopahiksena olemisesta” – vaan siitä, että miljardien ihmisten energiantarve ei ratkea eurooppalaisilla iskulauseilla.

3. EU:n oma esitys ei ole universaali, vaan eurokeskeinen

Bryssel kuvittelee edelleen, että sen sisäinen keskustelu on koko maailman normi. Todellisuudessa:

  • Eurooppa menettää teollisuuttaan.
  • Energiakustannukset nousevat.
  • Fossiilikieltoja ajavat poliitikot eivät pysty takaamaan toimintavarmaa energiaverkkoa edes kotimaissaan.

4. Ilmastorahoitus on COP-kokousten todellinen akilleenkantapää

Kysymys ei ole “pelastammeko planeetan”, vaan “kuka maksaa laskun”. Teollisuusmaat sanovat olevansa jo limitissä. Saajamaat haluavat enemmän – mutta ilman ehtoja. Tätä kuilua ei kuro umpeen mikään retoriikka.


Implications – Mitä tämä kertoo COP30:stä ja EU:n roolista?

  1. COP30 ei romahda fossiilien takia – se romahtelee, koska kukaan ei enää niele EU:n vaatimuksia pureksimatta.
  2. EU:n energiapolitiikan uskottavuus on murentunut. Saksasta ei tule ohjeita, kun maa itse kärsii oman energiakäänteensä seurauksista.
  3. Ilmastopolitiikka on siirtynyt geopoliittiseksi valtapeliksi. “Kunnianhimo” tarkoittaa käytännössä vallankäyttöä.
  4. Narratiivi syö todellisuuden. Kun sähköverkot rakoilevat ja teollisuus karkaa, EU silti vaatii koko maailmaa seuraamaan samaa polkua.

Verdict – Paljon savua, vähän energiaa

EU:n uhkaus COP30:n romahtamisesta paljastaa yhden asian:
ilmastodiplomatia on muuttunut eurooppalaisesta idealismista globaaliksi valtapeliksi, jossa realismi voittaa dogmin.

Belém ei välttämättä kaadu. Mutta se kaatuu varmasti, jos EU yrittää väkisin kirjoittaa muun maailman energiatalouden uusiksi.


📚 Lähteet

Avatar photo

By Pressi Editor

Jos lainaat tekstiä, laitathan lainatun tekstin yhteyteen paluulinkin!