Transatlanttiset suhteet ovat kokeneet monia kiistoja – tullit, puolustusmenot, ilmastosopimukset. Nyt vastakkainasettelu koskee kuitenkin aivan ydinkysymystä: kuka saa päättää sananvapauden rajoista verkossa.
Yhdysvallat, presidentti Donald Trumpin hallinnon johdolla, harkitsee pakotteita EU-virkamiehiä vastaan, jotka vastaavat unionin uuden digitaalisen sääntelykehyksen, Digital Services Actin (DSA), toimeenpanosta. Washingtonissa nähdään, että Brysselin linja ei rajoitu laittoman sisällön poistamiseen, vaan se merkitsee käytännössä amerikkalaisten alustojen sensurointia.
Trump varoitti suoraan lisätulleista ja vientirajoituksista maille, jotka asettavat digitaalisia veroja tai sääntelyjä Yhdysvaltalaisia yrityksiä vastaan:
“Ilmoitan kaikille maille… ellei syrjiviä toimia poisteta, määrään huomattavia lisätulleja ja rajoitan teknologiamme vientiä”, presidentti totesi.
Miksi DSA herättää vastarintaa?
DSA velvoittaa alustat poistamaan nopeasti “laittoman” sisällön – mutta koska laittomuuden määritelmät vaihtelevat jäsenvaltioissa, syntyy ylipoistamisen kulttuuri: alustoilla on kannustin sensuroida varmuuden vuoksi, kalliiden sakkojen välttämiseksi.
Lisäksi:
- “Luotettavat liputtajat” saavat etusijan sisältöraportoinnissa → hallituksille suora kanava vaikuttaa puheeseen.
- Viranomaiset voivat vaatia pääsyä alustojen algoritmeihin ja suosittelujärjestelmiin.
- “Kriisitilanteissa” komissio saa laajat valtuudet rajoittaa sisältöä nopealla aikataululla.
Sakot voivat nousta jopa 6 %:iin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, mikä tekee vaatimusten ohittamisesta mahdotonta suurille alustoille kuten Meta, YouTube ja X.
Washingtonin vastaus
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on ohjeistanut diplomaattinsa kyseenalaistamaan DSA:n rakenteen koko Euroopassa. Hän on vihjannut viisumikielloista virkamiehille, jotka osallistuvat amerikkalaisten puheenvapauden rajoittamiseen.
Myös varapresidentti JD Vance syytti kansainvälisessä puheessaan EU:ta poliittisen opposition, kuten Saksan AfD:n, hiljentämisestä.
Taustalla ei ole vain abstrakti vapaus – amerikkalaiset virkamiehet katsovat, että sääntely kohdistuu suhteettomasti juuri Yhdysvaltalaisiin teknologiajätteihin.
Brysselin vastaus
Euroopan komissio puolustautuu toteamalla, että sillä on suvereeni oikeus säädellä digitaalista taloutta alueellaan. Tiedottaja Paula Pinho korosti, että sääntely “on demokraattisten arvojen mukaista”.
Komissio myös muistutti, että viimeisimmät täytäntöönpanopäätökset on kohdistettu esimerkiksi AliExpressiin, Temuun ja TikTokiin – ei vain amerikkalaisiin yrityksiin.
Silti EU:n viesti oli tiukka: “Säännöistämme ei neuvotella muiden maiden kanssa”, sanoi kauppaosaston johtaja Sabine Weyand.
Mikä on vaakalaudalla?
DSA:n ympärille kasvanut kiista paljastaa eron kahden poliittisen kulttuurin välillä:
- Eurooppa painottaa kollektiivista suojaa ja viranomaisten vastuuta, myös puheen rajoittamisen kautta.
- Yhdysvallat puolustaa yksilönvapautta ja näkee sääntelyn yrityksenä tukahduttaa toisinajattelu.
Trumpin hallinto tekee tästä kiistasta testin: hyväksytäänkö valtion hyväksymä moderointi, vai puolustetaanko vapaata keskustelua myös silloin, kun se haastaa valtavirran narratiivin.