Kaikki tietävät jo, että liika sokeri ja suola eivät ole hyväksi. Ei tarvita Brysselin työryhmää selittämään sitä. Sen sijaan, että EU:n päättäjät panostaisivat rehelliseen tiedottamiseen, ravitsemuskasvatukseen ja todellisten vaihtoehtojen tarjoamiseen, he turvautuvat samaan vanhaan keinoon: uusiin elintarvikkeiden ”terveysveroihin”.
”Sydän- ja verisuoniterveyttä” ja ”ennaltaehkäisyä” koskevan PR-kielen takana on paljon proosallisempi todellisuus: EU:n talousarvioon kohdistuu paineita, jäsenvaltiot vastustavat lisämaksuja, ja siksi etsitään uusia, pysyviä tulovirtoja, jotka voidaan myydä hyveenä. Sokeri, suola, prosessoidut elintarvikkeet ja alkoholi sattuvat olemaan poliittisesti sopivia kohteita.(euractiv.com)
Komission sisäisten laskelmien mukaan pelkästään sokerista ja suolasta perittävä EU:n laajuinen vero voisi tuoda jopa 2,7 miljardia euroa vuodessa – rahaa, joka ei menisi paikalliselle klinikalle tai ravitsemusneuvojalle vaan suoraan Brysselin yleisiin tuloihin ”omina varoina”.(euractiv.com)
Terveys on markkinointimerkintä. Verotus on tuote.
Kun ”terveydestä” tulee budjettikohta
Laajempi asiayhteys on yksinkertainen:
- EU:n on rahoitettava pandemian jälkeiset menonsa ja erilaiset pitkän aikavälin ohjelmat.
- Jäsenvaltiot ovat raskaasti velkaantuneita ja poliittisesti haluttomia lisäämään maksuosuuksiaan.
- Komissio kannattaakin uusia EU:n tason veroja, joita kutsutaan ”terveys-” tai ”kestävyystoimenpiteiksi”, jotta voitaisiin vähentää riippuvuutta kansallisista kassoista.(Verotus ja tulliliitto)
Viimeisimmässä sydän- ja verisuoniterveyttä koskevassa suunnitelmaluonnoksessa flirttaillaan avoimesti EU:n laajuisten verojen asettamisella runsaasti rasvaa, sokeria ja suolaa sisältäville erittäin pitkälle jalostetuille elintarvikkeille sekä alkoholijuomille vuoteen 2026 mennessä.(fi.politis.com.cy) Virallisesti kyse on sydänsairauksien torjunnasta. Käytännössä se loisi juuri sellaista tasaista tulovirtaa, jota Bryssel on etsinyt.
Samaan aikaan laajempi asialista etenee rinnakkain. Maailman terveysjärjestö WHO on nimenomaisesti kehottanut hallituksia korottamaan tai ottamaan käyttöön tupakan, alkoholin ja sokeripitoisten juomien valmisteveroja – ei ainoastaan ”terveyden parantamiseksi” vaan myös kotimaisten tulojen hankkimiseksi muihin ohjelmiin.(Maailman terveysjärjestö) EU:n päättäjät ovat hyvin tietoisia tästä poliittisesta suojasta.
Suoraan sanottuna: kun ”terveysverot” ovat olemassa, ne eivät koskaan koske vain terveyttä.
Unkarin varoitusmerkki: verot eivät taikaiskusta uudista ihmisiä.
Brysselin suunnitelman kannattajat viittaavat usein Unkarin niin sanottuun ”siruveroon” – kansanterveydelliseen tuoteveroon, joka on ollut käytössä vuodesta 2011 lähtien ja joka koskee monia erilaisia tuotteita, joissa on paljon sokeria, suolaa tai kofeiinia.(euractiv.com)
Jos kuuntelette virallisia yhteenvetoja, Unkarin vero on menestystarina:
- Terveydenhuoltoalalle korvamerkityt tulot,
- Valmistajat ovat muuttaneet muotoilua jonkin verran,
- Suurempi tietoisuus ”epäterveellisistä” tuotteista.(webgate.ec.europa.eu)
Mutta mitä lähemmin tarkastellaan, sitä monimutkaisemmaksi kuva muuttuu:
- Vuonna 2023 tehdyssä veroa koskevassa analyysissä todettiin, että vaikka vero selvästi kerää rahaa ja siirtää jonkin verran ostoja, sen vaikutus liikalihavuuteen ja yleiseen terveyteen on epäselvä, ja pienituloisemmat kotitaloudet kärsivät suhteettomasti.(europepmc.org)
- Tutkimus, jossa verrattiin Unkarissa ja Ranskassa kannettuja limsaveroja, viittaa siihen, että Unkarin vero on saattanut jopa johtaa korvausvaikutuksiin – ihmiset vaihtavat epäterveellisten tuotteiden välillä sen sijaan, että he parantaisivat ruokavaliotaan.(arXiv)
Toisin sanoen: ihmiset ostavat edelleen sitä, mitä haluavat. He vain maksavat siitä enemmän.
Tämä on Unkarin kokeilun tärkein opetus, jota Bryssel haluaa nyt laajentaa koko EU:n alueelle: ”Terveysverot ovat erinomaisia tulojen keräämisessä, mutta ne eivät ole yhtä vaikuttavia käyttäytymisen muuttamisessa oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla.
Käyttäytyminen ei muutu muutaman sentin takia.
Brysselin poliittinen myyntipuhe kuulostaa suunnilleen tältä:
”Jos teemme sokerista ja suolaisista tuotteista hieman kalliimpia, ihmiset valitsevat terveellisempiä vaihtoehtoja.”
Todellisuus on vähemmän tyylikäs.
Suurituloisille kotitalouksille muutama ylimääräinen sentti (tai jopa kymmeniä senttejä) tuotetta kohti on taustahälyä. Se ei muuta ostotottumuksia perusteellisesti – se vain lisää uuden rivin jo ennestään pitkään kuittiin.
Pieni- ja keskituloisten kotitalouksien tilanne on huonompi:
- He ovat herkempiä hinnoille,
- Heillä on kuitenkin myös eniten ajallisia rajoitteita, pääsy ja saatavuus,
- Halvat prosessoidut elintarvikkeet ovat usein ainoa realistinen vaihtoehto paikallisessa supermarketissa.
Tämän päälle asetettu vero ei täytä hyllyjä taikaiskusta tuoreilla ja edullisilla vaihtoehdoilla. Se vain puristaa samoja ihmisiä, joilla on vähiten joustovaraa.
EU:n omassa terveysveroja koskevassa tutkimuksessa myönnetään, että vaikka tietyt sokeriverot voivat vähentää kulutusta jonkin verran, tulokset vaihtelevat suuresti eri maissa ja riippuvat suuresti suunnittelusta, viestinnästä ja laajemmasta yhteiskunnallisesta kontekstista.(Verotus ja tulliliitto) Tämän muuttaminen EU:n välineeksi, joka sopii kaikille, on poliittinen eikä tieteellinen harppaus.
Nannyvaltio osamaksulla
Huolestuttavinta ei ole edes raha, vaan periaate.
Jos EU voi verottaa sokeria ja suolaa terveyden nimissä, mikä tarkalleen ottaen on kiellettyä?
- Nykyään: sokeri, suola, erittäin prosessoidut elintarvikkeet, alkoholi – ”sydämelle”.(fi.politis.com.cy)
- Huomenna: liha ja maitotuotteet – ”ilmaston puolesta”.
- Ensi viikolla: uusia maksuja ”riskialttiista” elämäntavoista – ”yleisen turvallisuuden vuoksi”.
Jokaista vaihetta pidetään kohtuullisena, rajoitettuna ja näyttöön perustuvana. Jokainen esitetään teknisenä mukautuksena jossain komiteahuoneessa. Ja jokaisella askeleella yksilön vastuu ja valinnanmahdollisuudet vähenevät entisestään, kun taas keskusvalta kasvaa.
Tämä ei ole vainoharhainen skenaario, vaan se on juuri sitä, miten nykyaikaiset sääntelyvaltiot laajenevat:
- Tunnista todellinen ongelma (liikalihavuus, sydän- ja verisuonisairaudet).
- Pidä sitä niin kiireellisenä, että se oikeuttaa laajoihin uusiin valtuuksiin.
- Toteutetaan veroja ja valvontaa, jotka ovat paljon vähemmän peruttavissa kuin kampanjalausekkeet, joilla ne saatiin aikaan.
Ja kun verotuloja kertyy, niistä tulee poliittisille päättäjille rakenteellisesti riippuvaisia. Harvoin, jos koskaan, ”väliaikainen” tai ”kohdennettu” vero katoaa, kun se on sisällytetty pitkän aikavälin talousarviosuunnitelmaan.
Mitä tämä todella kertoo EU:n prioriteeteista
Näihin terveysveroehdotuksiin kätkeytyy syvempi poliittinen viesti.
Sen sijaan:
- tehottomien ohjelmien leikkaaminen,
- tuhlauksen ja korruption torjunta,
- tai vallan siirtäminen lähemmäs kansalaisia,
Bryssel ilmoittaa, että se haluaisi mieluummin:
- etsimään uusia tapoja hyödyntää kuluttajia suoraan kassalla,
- keskitetään tulovirrat EU:n ”omien varojen” nimikkeen alle(EU:n rahoitusnäkymät).
- ja pukevat nämä rahoitusmekanismit moraaliseen kielenkäyttöön ”terveyden suojelemisesta”.
Viesti keskivertokansalaiselle on raa’asti selvä:
”Emme luota valintoihisi, mutta luotamme lompakkoosi.”
Terveyspolitiikka ilman kunnioitusta on pelkkää finanssipoliittista suunnittelua
Mikään tästä ei tarkoita, että meidän pitäisi jättää huomiotta lihavuuteen, diabetekseen tai sydänsairauksiin liittyvät hyvin todelliset ongelmat. Ne ovat vakavia ongelmia, eivätkä ne poistu itsestään.
Aito terveyspolitiikka asettaisi sen kuitenkin etusijalle:
- koulutus ja avoimuus rangaistusten sijaan,
- parannetaan tuoreiden elintarvikkeiden saatavuutta sen sijaan, että verotettaisiin vaihtoehtoja,
- perheiden ja yhteisöjen tukeminen terveellisempien tapojen luomisessa,
- ja kunnioittaen sitä, että aikuiset tekevät lopulta omat valintansa.
Sokerin ja suolan käyttäminen tekosyynä budjettiaukkojen paikkaamiseen voi olla fiksua lyhyen aikavälin politiikkaa. Pitkällä aikavälillä se heikentää luottamusta. Kun jokaisesta ongelmasta tulee tekosyy uudelle verolle, kansalaiset lakkaavat lopulta uskomasta, että ”terveys” tarkoittaa terveyttä, ja olettavat – usein aivan oikein – että se tarkoittaa oikeasti ”enemmän rahaa ja enemmän valvontaa”.
Päätelmä
Terveys poliittisena viikunanlehtenä on vaarallinen tapa.
Jos Bryssel jatkaa sokerin, suolan, jalostettujen elintarvikkeiden ja alkoholin EU:n laajuisten verojen käyttöönottoa, se ei ainoastaan nosta hintoja aikana, jolloin elinkustannukset ovat jo nyt murskaavat. Se myös normalisoi ajatuksen siitä, että se, mitä lautaselle laitetaan, on viime kädessä EU:n budjettisuunnittelijoiden asia.
Terveyspolitiikka ilman vapautta on pelkkää kirjanpitoa, jonka päällä on moraalinen puhe. Ja juuri nyt puhe ja laskentataulukko ovat pahasti epäsynkassa.
📚 Lähteet
- Alkuperäinen saksankielinen kommentti käännetty ja mukautettu Blackout Newsin kautta – ”EU suunnittelee sokeri- ja suolaveroa – terveyttä käytetään tekosyynä uusille tuloille”(blackout-news.de).
- Euractiv – ”Komissaari Hoekstra pitää sokerin ja suolan verotuksen avoimena EU:n tulevassa talousarviossa”(euractiv.com)
- Politis – ”EU suunnittelee epäterveellisten elintarvikkeiden ja alkoholin verotusta sydänsairauksien torjumiseksi”(fi.politis.com.cy)
- EUAgenda – ”EU haluaa verottaa epäterveellistä ruokaa ja alkoholijuomia sydänterveyssuunnitelman luonnoksessa”(euagenda.eu)
- Euroopan komissio, verotuksen jatulliliiton pääosasto – ”Study on Health Taxes from an EU Perspective”(Verotus ja tulliliitto).
- Euroopan komission parhaiden käytäntöjen portaali – ”Unkarin kansanterveystuotteiden vero”(webgate.ec.europa.eu)
- Csákvári et al. – ”Assessing the impact of Hungary’s public health product tax” (Central European Journal of Public Health, 2023)(europepmc.org)
- Gangl, S. – ”Vaikuttavatko limsaverot kouluikäisten lasten kulutukseen ja terveyteen ” ? Evidence from France and Hungary”(arXiv).
- WHO – ”WHO käynnistää rohkean kampanjan terveysverojen korottamiseksi ja miljoonien ihmishenkien pelastamiseksi”(Maailman terveysjärjestö)