Hiljattain käynnistynyt keskustelu suolistosyövän seulonnoista sai lisäkierroksia, kun pohjoismainen NordICC-tutkimus esitti, että kolonoskopiakutsun vaikutus kuolleisuuteen on kymmenessä vuodessa vain marginaalinen. Vastapuolella joukko syöpätutkijoita huomauttaa, että alkuperäinen analyysi aliarvioi menetelmän todellista hyötyä muun muassa rekisteriviiveiden ja heikon osallistumisasteen vuoksi. Kiista kertoo ennen kaikkea siitä, kuinka vaikeaa lääketieteellisen tutkimusnäytön tulkinta on väestötason asetelmissa. (nejm.org, ascopost.com, Deutsches Krebsforschungszentrum)

Mikä tutkimus?

NordICC on Pohjois- ja Keski-Euroopassa toteutettu satunnaistettu väestötason koe, jossa lähes 95 000 aikuista arvottiin saamaan kutsu kolonoskopiaseulontaan tai jatkamaan tavanomaista hoitoa. Lopulta vain noin 42 % kutsutuista kävi tähystyksessä, mikä on keskeinen taustatekijä tulosten tulkinnassa. (wikijournalclub.org)

Mitä NordICC havaitsi (10 vuoden seuranta)?

Alkuperäisessä NEJM-julkaisussa kutsu kolonoskopiaan vähensi suolistosyövän ilmaantuvuutta vaatimattomasti, mutta suolistosyöpäkuolleisuudessa ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä: 0,28 % kolonoskopiaryhmässä vs. 0,31 % vertailuryhmässä. Myöskään kokonaiskuolleisuus ei eronnut: 11,03 % vs. 11,04 %. (nejm.org, PubMed, ascopost.com)

Miksi tulkinta jakaa tutkijoita?

Useat analyysit ja kommentaariot korostavat, että heikko osallistumisaste laimentaa vaikutusta intention-to-screen-tarkastelussa. Kun tarkastellaan niitä, jotka todella osallistuivat, syövän ilmaantuvuus laski arviolta 33–40 %. Lisäksi puhutaan “harmaasta seulonnasta” (osa vertailuryhmästä hakeutui tähystykseen) sekä rekisteriviiveistä, joiden on arvioitu aliarvioivan tähystyksen ehkäisevää vaikutusta ja varhaista toteamista. (PMC, Deutsches Krebsforschungszentrum, JAMA Network, SpringerLink)

Saksan syöpätutkimuskeskuksen (DKFZ) ryhmä nosti esiin myös metodologisia yksityiskohtia (kuten varhaisten, jo lähtötilanteessa olemassa olleiden syöpien käsittelyn), jotka voivat heikentää havaittua hyötyä alkuperäisessä analyysissä. Kun nämä tekijät huomioidaan, seulonnan ehkäisevä ja varhaistoteava vaikutus näyttäisi merkittävämmältä kuin mitä NordICC:n ensiraportti antoi ymmärtää. (Deutsches Krebsforschungszentrum)

Entä kriitikot?

Toisaalta osa tutkijoista muistuttaa, että kovaa näyttöä kuolleisuushyödystä ei kymmenen vuoden seurannassa edelleenkään näy, vaikka ilmaantuvuus vähenisi. Yksi uudelleenanalyysi ei löytänyt selvää parannusta eloonjäämisessä kutsun saaneiden ja vertailun välillä. Tämä leiri katsoo, että väestötason hyödyt voivat realisoitua hitaammin – jos lainkaan – kolonoskopian kaltaisissa raskaissa menetelmissä. (PMC)

LUE MYÖS:  Mielisairaudet ja paniikkikohtaukset räjähtävät sen jälkeen, kun Operation Warp Speed ​​pakotti kymmenet miljoonat ihmiset ottamaan kokeellisen injektion

Miten lukijan kannattaa suhtautua?

  • Yksittäinen luku ei ratkaise: Intention-to-screen vs. per-protocol -tarkastelut voivat johtaa eri johtopäätöksiin. Väestötasolla ratkaisee osallistumisaste – ja se oli NordICC:ssa matala. (wikijournalclub.org)
  • Endoskooppiseulonnoista on myös muuta näyttöä: Esimerkiksi kertaluontoisen sigmoidoskopian pitkäaikaisvaikutus ulottuu kahden vuosikymmenen päähän, mikä kertoo, että endoskooppinen seulonta voi vaikuttaa pitkässä seurannassa. (ScienceDirect)
  • Käytännön tasolla: Päätös seulontaan osallistumisesta kannattaa tehdä yhdessä lääkärin kanssa, huomioiden ikä, riskitekijät ja paikalliset suositukset. Tämä artikkeli ei ole hoito-ohje.

Bottom line

NordICC herätti aiheellisia kysymyksiä kolonoskopian väestötason vaikutuksista – ja samalla se paljasti, kuinka paljon analyysivalinnat, osallistumisaste ja rekisteridatan viiveet voivat vaikuttaa johtopäätöksiin. Tulkinnat pysyvät toistaiseksi jakautuneina: osa pitää hyötyä vähäisenä intention-to-screen-tasolla, osa näkee merkittävän ehkäisevän ja varhaistoteavan vaikutuksen, kun katsotaan todellisia osallistujia ja korjataan viiveet. Kokonaisuus puoltaa harkitsevaa, läpinäkyvästi lähteistettyä keskustelua – ei mustavalkoisia johtopäätöksiä. (nejm.org, PMC, Deutsches Krebsforschungszentrum, JAMA Network)

Lähteet (valikoidut):
NEJM 2022: NordICC pääartikkeli; DKFZ:n analyysit ja tiedotteet 2023–2025; JAMA Network Open 2024 rekisteriviiveistä; uudemmat katsaukset/per-protocol-arviot; sekä Report24:n nosto aiheesta 23.8.2025. (nejm.org, ascopost.com, Deutsches Krebsforschungszentrum, JAMA Network, PMC, Report24)


Avatar photo

By Konrad KurzeX

Päätoimittaja Pressi.net:issä, Publication-X.com:issa ja PubX.tv:ssä - mielipiteitä on, myös omia sellaisia. Jos lainaat tekstiä, laitathan lainatun tekstin yhteyteen paluulinkin!

Kommentoi