Eurooppa vaihtaa kasvoja, mutta ei kurssia. Frontnieuwsin julkaisema käännöskirjoitus väittää, että vaikka poliittinen ilme on muuttunut, EU:lla ei edelleenkään ole uskottavaa suunnitelmaa ratkaista maahanmuuton aiheuttamia jännitteitä – eikä nopeita korjausliikkeitä yksinkertaisesti ole olemassa. Kirjoitus perustuu Dmitri Petrowskin RT DE:ssä esittämiin havaintoihin ja kokemuksiin Saksasta ja Pariisista 1990-luvulta 2010-luvulle. (Frontnieuws)
Mitä kirjoitus väittää
- Arki on karkeutunut: Tekijä vertaa 1990-luvun Pariisia ja 2010-luvun Berliiniä ja väittää, että sosiaalinen käytöskoodi on rapautunut ja pikkurikollisuus yleistynyt. Mediassa taas vältetään epäiltyjen taustoja koskevia mainintoja, mikä synnyttää epäluottamusta. (Frontnieuws)
- Mielenosoitukset ja leimat: Chemnitzin maahanmuuttoväkivaltaa vastustanut mielenosoitus esitettiin valtamediassa “natsimarssina”, vaikka paikan päällä kuljetettiin uhrien mustavalkokuvia kilometreittäin, kirjoittaja kertoo. (Frontnieuws)
- Kannustinrakenne vääristää: Asumisbisnes, sosiaalipalvelut ja vakuutus-/terveysala hyötyvät jokaisesta tulijasta – “luokattoman” maahanmuuton nähdään siksi olevan monelle toimijalle taloudellisesti kannattavaa. (Frontnieuws)
- “Ei suunnitelmaa”: Kirjoittajan mukaan edes maahanmuuttokriittinen AfD myönsi jo 2018, ettei todellista ratkaisusuunnitelmaa ollut; toiveena oli vain hidastaa trendiä ja katkaista kannustimet. Massakarkotukset tai etuuksien äkkileikkaukset eivät hänen mielestään ole toteuttamiskelpoisia tai turvallisia. (Frontnieuws)
Miksi tämä on vaikea kysymys (toim. analyysi)
- Kolme politiikkalohkoa yhtä aikaa: Rajahallinta, sisäinen turvallisuus ja sosiaalipolitiikka kytkeytyvät toisiinsa. Jos yhtä kiristetään ilman kahta muuta, paine purkautuu toisaalla (esim. rikollisuutena tai varjoyhteiskuntana).
- Olemme jo “sisällä tilanteessa”: Keskustelu uusista tulijoista on vain puolet kuvasta. Toinen puoli on integroitumattomien ja kielteisen päätöksen saaneiden nykyinen massa, jonka hallittu käsittely vaatisi vuosien, ei kuukausien, työtä.
- Kannustimien nollaus vaatii lainsäädäntöä: Jos ongelma on taloudellisissa kannustimissa, korjaus on sääntötason remontti: kunnille ja palveluntuottajille läpinäkyvä kustannus–hyöty-arviointi, hankintojen avaaminen ja väärinkäytösten matala ilmoituskynnys.
- Data ennen ohjelmajulistusta: Turvallisuutta, asumista ja työllistymistä koskeva seuranta on tuotava avoimeksi kuntatasolle (dashboardit, rikos- ja työllistymistilastot, koulujen kielituki), jotta päätöksiä voidaan perustella muulla kuin tunnepuheella.
Mitä tästä seuraa?
- Nopeat oikotiet puuttuvat. Etuuksien äkkijarru voi lisätä turvattomuutta; karkotusten massiivinen toteutus on juridisesti ja logistisesti epätodennäköinen. Kysymys on siitä, miten virrat ja olemassa oleva väestöpohja hallitaan oikeasti – ei siitä, voiko tilanteen “perua”.
- Politiikan koetinkivi on paikallistaso. Kansalliset puheet eivät auta, jos kunnan tasolla sopimukset, asumisratkaisut ja koulutuspolut jäävät sumuisiksi.
- Rehellinen kirjanpito: Jos jokin sektori hyötyy taloudellisesti “ikuisesta hätätilasta”, se on tuotava päivänvaloon ja katkaistava sääntelyllä.
Toimituksen huomio
Kyse on mielipide- ja kokemustekstistä, joka kuvaa yhden kirjoittajan näkökulmaa Saksan ja Ranskan esimerkkien kautta. Väitteet mediasta, rikostilastoista ja poliitikkojen kannoista ovat kirjoittajan arvioita; lukijan on syytä erottaa anekdootti tilastofaktasta. Silti teksti osuu yhteen Euroopan viime vuosien kipupisteen kanssa: ratkaisun puute. Tähän pitäisi vastata nimenomaan läpinäkyvällä datalla ja kannustimien remontilla, ei pelkillä iskulauseilla.
Lähde: “Nieuw Europa met een nieuw gezicht – geen plan om de immigratiecrisis op te lossen”, Frontnieuws (10.9.2025). Kirjoitus viittaa Dmitri Petrowskin RT DE -tekstiin; Frontnieuws julkaisi käännöksen. (Frontnieuws)