Kun työntekijöiden liitot astuvat oikeussaliin ja väittävät, että hallinto tarkkailee heidän jäseniensä sosiaalisen median julkaisuja tekoälyn avulla, kyse ei ole vain yksittäisestä tapauksesta. Se kertoo ajasta, jossa digitaalinen valvonta, työelämä ja sananvapaus kietoutuvat toisiinsa tavalla, jota aiemmin pidettiin lähinnä dystooppisena varoituksena.
🔍 Kanne hallintoa vastaan
Kolme Yhdysvaltojen suurta ammattiliittoa — United Auto Workers (UAW), Communications Workers of America (CWA) ja American Federation of Teachers (AFT) — ovat nostaneet yhdessä Electronic Frontier Foundationin (EFF) kanssa kanteen Trumpin hallintoa vastaan.
Kanteen mukaan hallinto on käyttänyt tekoälypohjaista järjestelmää nimeltä Catch and Revoke, joka seuraa sosiaalisen median tilejä ja analysoi julkaisuja poliittisen sisällön perusteella. Ohjelman väitetään vaikuttavan viisumien ja oleskelulupien perumispäätöksiin — esimerkiksi, jos käyttäjä kritisoi hallitusta tai osoittaa tukea Palestiinalle.
Liittojen mukaan tällainen toiminta rikkoo Yhdysvaltain perustuslain ensimmäistä lisäystä, joka suojaa sananvapautta.
“Ohjelma on luonut pelon ilmapiirin. Monet jäsenet ovat poistaneet tilejään, hiljentäneet itseään tai lopettaneet osallistumisen ammattiliittojen keskusteluihin”, todetaan kanteessa.
🧠 “Catch and Revoke” – tekoäly valvomassa mielipiteitä
Vuoden 2025 alkupuolella vuotanutta dokumenttia kutsutaan “Catch and Revoke Cable” -nimellä. Sen mukaan valvontaa toteutetaan sekä automaattisesti että manuaalisesti yhdistämällä tekoälyjärjestelmien tuottamia analyysiraportteja viisumitietokantoihin.
FedScoopin selvityksen mukaan ohjelma toimii yhteistyössä useiden alihankintayritysten kanssa, jotka tarjoavat data-analytiikkaa ja “sosiaalisen verkoston käyttäytymisen profilointia”. Viranomaiset eivät ole kiistäneet ohjelman olemassaoloa, mutta väittävät sen olevan “turvallisuuteen liittyvä välttämättömyys”.
⚖️ Sananvapaus vastaan valtion turvallisuus
Hallinnon mukaan viisumi on “etuus, ei oikeus” — ja sen peruuttaminen ei siksi riko sananvapautta. Oikeusjuttu kuitenkin väittää, että tekoälyn käyttö poliittisen sisällön seulontaan on näkökulmapohjaista valvontaa (viewpoint-based surveillance), mikä on Yhdysvaltain oikeuskäytännössä erityisen raskauttavaa.
EFF:n lakimiehet kuvaavat tapausta ennakkotapauksena: jos tuomioistuin hyväksyy, että hallinto saa tekoälyn avulla rajoittaa poliittista ilmaisua ilman oikeudellista prosessia, se avaa oven lähes rajattomalle digivalvonnalle.
🧩 Työelämän näkökulma
Liittojen mukaan ongelma ei koske vain viisuminhaltijoita, vaan koko työyhteisöä. Kun pelko valvonnasta leviää, se heikentää järjestäytymistä ja hiljentää keskustelua myös niiltä, joilla ei ole mitään salattavaa.
Yksi liiton lausunnoista tiivistää asian:
“Valvonta ei hiljennä ääripäitä — se hiljentää tavalliset ihmiset, jotka pelkäävät menettävänsä työnsä tai oleskelulupansa väärin tulkitun twiitin takia.”
🌍 Kansainvälinen merkitys
Vaikka kyse on Yhdysvalloista, kysymys resonoi myös Euroopassa. EU:ssa tekoälyvalvonnan ja datankeruun rajat ovat jatkuvan keskustelun kohteena.
Suomessa tapaus herättää kysymyksen: mitä tapahtuisi, jos maahanmuuttajien, opiskelijoiden tai tutkijoiden sosiaalista mediaa alettaisiin seurata poliittisen sisällön perusteella? GDPR ja perusoikeuskirja suojaavat yksityisyyttä paremmin kuin Yhdysvalloissa, mutta globaali tiedonvaihto tekee rajan häilyväksi.
🔚 Miksi tämä on merkittävää
Tämä oikeusjuttu voi muodostua digiajan ensimmäiseksi suureksi vapausoikeustestiksi. Jos tuomioistuin päättää, että tekoälyyn perustuva someseuranta rikkoo perustuslakia, se voi pysäyttää valtion laajenevan valvontakoneiston.
Jos taas hallinto voittaa, tuloksena voi olla hiljalleen normalisoitu “digitaalinen mielipidetesti” — uusi rajatarkastus, joka kulkee mukanasi jokaiseen some-kommenttiin.
📚 Lähteet:
EFF, Reuters, The Verge, FedScoop, Columbia University Global Freedom of Expression, Axios