Oletko koskaan ajatellut jotakin asiaa ja sitten puhelimeesi ponnahtaa mainos samasta asiasta? Se ei ole sattumaa. Puhelimemme ovat parhaita koskaan ihmiskunnan historiassa luotuja valvontalaitteita. Kun kannat puhelinta mukanasi, sinulla on mikrofoni, kamera, paikannusjärjestelmä ja sosiaalisen median keskus – kaikki yhdessä laitteessa. Teknologiayritykset kirjaimellisesti keräävät tuhansia ja taas tuhansia tietoja meistä jokaisesta, ja kaikki tämä tieto syötetään erittäin hienostuneille algoritmeille.
Michael Snyderin mukaan on olemassa monia sovelluksia, jotka pyytävät nimenomaisesti pääsyä mikrofoniisi tai kameraasi .
Jotkin sovellukset haluavat käyttöoikeuden molempiin.
On erittäin vaarallista antaa sovelluksille tällaisia oikeuksia.
On olemassa sovelluksia, jotka on erityisesti suunniteltu poimimaan avainsanoja keskusteluista yhteyshenkilöidesi kanssa.
Se on vain yksi syy siihen, miksi saatat nähdä mainoksen jostakin, josta juuri puhuit ystäväsi kanssa.
Puhelimesi voi myös seurata missä ikinä menetkin.
Joten jos ajat moottoritietä, saatat nähdä mainoksen lähellä olevasta hotellista.
Niin se vain toimii.
Tietenkin annamme myös vapaaehtoisesti valtavia määriä dataa suurille teknologiayrityksille etsimällä tietoa internetistä ja kommunikoimalla muiden kanssa sosiaalisessa mediassa.
Facebook-profiilisi on kirjaimellisesti henkilökohtaisten tietojen aarreaitta. Älä laita Facebookiin mitään, mitä et halua koko maailman tietävän.
Puhelimemme ovat paljon kehittyneempiä kuin useimmat ihmiset ymmärtävät. Erään asiantuntijan mukaan puhelimemme saattavat jopa pystyä määrittämään, milloin nukumme …
Puhelimen sensoreista on tullut erittäin hyviä tallentamaan automaattisesti tietoja, kuten liikkuuko, kävelekö, istuuko vai nukkuuko. ”Puhelimesi koneoppimisalgoritmi havaitsee, että näyttöä ei ole kytketty päälle kahteen tuntiin, että sovelluksia ei ole käytetty, että on arkipäivän kello 23 jälkeen ja että puhelin latautuu, joten oletamme, että nukut”, selittää Dominic Sellitto, Buffalon yliopiston johtamistieteiden ja -järjestelmien kliininen apulaisprofessori. “Nämä puhelimet keräävät sinusta niin paljon tietoa, mutta ne käyttävät tätä tietoa oppiakseen sinusta vielä enemmän.”
Kaikki puhelimemme keräämät tiedot käsitellään erittäin kehittyneillä algoritmeilla.
Ja nuo algoritmit ovat erittäin hyviä näyttämään sinulle pelottavan tarkkoja mainoksia …
Kuvittele tämä: juttelet mukavasti ystäväsi kanssa Malediivien-matkasta. Muutaman tunnin kuluttua avaat älypuhelimesi ja mitä näet? Sinut hukutetaan trooppisten lomien mainoksiin, alennuksessa oleviin uima-asuihin ja ehdotuksiin “Malediivien parhaista hotelleista”. Mahdollisuus? Vai kuunteleeko puhelimesi salaa kaikkia ajatuksiasi? Tervetuloa kehittyneiden tekoälyteknologioiden aikakauteen, jotka saavat meidät joskus tuntemaan, että älypuhelimemme voivat lukea ajatuksiamme.
Tietenkin se, mitä nyt koemme, on vasta alkua.
Tekoälyteknologian kehittyessä eksponentiaalisella vauhdilla saavutamme pian pisteen, jossa puhelimesi “tuntee sinut paremmin kuin edes parhaat ystäväsi” …
Tekoäly (AI) on nykyaikaisten älypuhelinten selkäranka. Saatamme ajatella tekoälyn rajoittuvan ääniavustajiin, kuten Siriin tai Google Assistantiin, mutta sitä on kaikkialla: tekstin ennustamisesta ja kasvojentunnistuksesta aina niihin aavemaisen tarkkoihin suosituksiin, joita saat verkko-ostoksilla. Tekoäly toimii keräämällä valtavia määriä dataa ja analysoimalla kaavoja ennustaakseen käyttäytymistä. Ei, älypuhelimesi ei kirjaimellisesti lue ajatuksiasi, mutta se kerää ja analysoi paljon tietoa sinusta.
Kun käytät puhelintasi, jätät jälkeensä digitaalisia murusia: mitä klikkaat, kuinka kauan vierität, hakuhistoriasi ja jopa kuinka nopeasti kirjoitat. Tekoäly käsittelee tätä dataa ymmärtääkseen sinua paremmin. Pohjimmiltaan puhelimesi oppii tuntemaan sinut paremmin – tapasi, mieltymyksesi ja kaavasi – kuin edes parhaat ystäväsi.
Mitä tyrannimainen hallitus voisi tehdä tällaisella teknologialla?
Jos viranomaisilla olisi pääsy kaikkiin elämäsi yksityiskohtiin, sinulla ei olisi paikkaa minne paeta tai piiloutua.
Ja se, että useimpia meistä jatkuvasti tarkkaillaan, valvotaan ja seurataan, ei todellakaan ole hyväksi mielenterveydellemme.
Äskettäin julkaistu tutkimus osoitti, että jatkuva tarkkailu voi lisätä stressin tunteita …
Uusin tutkimus osoitti, että tarkkailu vaikutti tiedostamattomiin prosesseihin: tutkimuksen osallistujat suoriutuivat paremmin, kun heitä tarkkailtiin.
Se saattaa vaikuttaa myönteiseltä, mutta tutkijoiden mukaan se asettaa aivot jatkuvaan taistele tai pakene -tilaan, mikä voi olla stressaavaa ja väsyttävää.
Vaikutus on todennäköisesti suurempi mielenterveysongelmista kärsivillä ihmisillä, erityisesti tilanteissa, joissa ihmiset ovat yliherkkiä havainnoinnille, kuten skitsofrenia tai sosiaalisten tilanteiden pelko.
Vihaan sitä tunnetta, että minua tarkkaillaan.
Siksi minulla ei ole puhelinta mukanani.
Nykyään kuulun tässä suhteessa pieneen vähemmistöön.
Olemme kasvattaneet kokonaisen sukupolven nuoria amerikkalaisia, jotka ovat tottuneet tuijottamaan jatkuvasti puhelimiaan.
Mutta monet heistä ovat myös tottuneet siihen, että heidän vanhempansa maksavat heidän puhelinlaskunsa …
Kun Kaylynn St. Peters täytti 27 vuotta, hän sai työpaikan viihdealan varausagenttina, mutta hänen innostuksensa hieman hiipui, kun hänen isänsä näki tämän merkkinä siitä, että hänen oli aika alkaa maksaa oma puhelinlaskunsa.
“Olin aivan haltioissani, kunnes he lopettivat sen.” sanoi Pyhä Pietari. Vaikka jotkut saattavat ajatella, että olet lähes 20-vuotias aloittaessasi tällaisen tehtävän, keskimääräinen ikä ihmisille, jotka alkavat maksaa omista matkapuhelimistaan, on 27 vuotta. AT&T:n uuden kyselyn mukaan 76 % amerikkalaisista pitää tätä vastuuta yhtenä aikuisuuden perimmäisistä merkeistä.
Silti 32 % ihmisistä alkaa maksaa omia matkapuhelinlaskujaan vasta 30-vuotiaina tai vanhempina, ja 18 % ottaa tämän vastuun vasta 40-vuotiaina.
Olin aika yllättynyt, kun näin nuo luvut.
Vaikka nuoret aikuiset asuisivatkin edelleen kotona, heidän pitäisi ainakin maksaa omasta puhelimestaan.
Elämme maailmassa, joka on hyvin erilainen kuin se, jossa monet meistä ovat kasvaneet.
Kun olin nuori, ‘puhelin’ oli seinällä roikkuva laite, joka soi silloin tällöin, kun joku yritti soittaa.
Nykyään suurin osa väestöstä on täysin riippuvainen “puhelimista”, jotka voivat suorittaa tuhansia eri tehtäviä ja vakoilevat niitä jatkuvasti.
Ovatko nämä puhelimet tehneet yhteiskunnastamme paremman?
En usko niin.