Yhdistyneen kuningaskunnan poliisipäällikkö Andy Cooke ja poliisi- ja palolaitosten tarkastusvirasto (HMICFRS) keskittyvät edelleen verkkoviestintään (sosiaaliseen mediaan) yrittäessään selittää viime vuoden Southportin mellakoita ja sitä, miten vastaavia tilanteita voitaisiin estää tulevaisuudessa.
Kriitikot jatkavat Online Safety Act -lain kritisointia liian pitkälle menevänä ja tehokkaana verkkosensuurina ja ikätarkistuksena, mutta Cooken mielestä ongelmana on, että laki ja sen täytäntöönpanosta vastaava sääntelyviranomainen Ofcom eivät mene tarpeeksi pitkälle.
Cooke ei ole tyytyväinen siihen, kuinka nopeasti viranomaisten vääräksi tiedoksi katsoma sisältö poistettiin sosiaalisista verkostoista viime kesänä, ja uskoo, että jos Ofcomille annettaisiin lisää valtuuksia, tämä ”ongelma” voitaisiin ratkaista.
Hänen argumenttinsa on, että verkkoturvallisuuslaki rajoittaa Ofcomin ”kykyä ja valmiuksia” poistaa verkkosisältöä niin nopeasti, että tämän tiedon ”viruksenomainen leviäminen” voidaan estää.
Cooken mukaan nykyisellään laki ei ole ”juurikaan tai lainkaan merkityksellinen” yrittäessä hillitä puhetta vuoden 2024 mellakoiden ja mielenosoitusten kaltaisten tapahtumien yhteydessä.
Ofcomin reaktion perusteella hän ei kuitenkaan ehkä ymmärrä sääntelyviranomaisen roolia lain täytäntöönpanossa. Tällaisen sensuurin nopeus ei ole ongelma, koska Ofcomin ei ole tarkoitus tehdä sitä.
Sääntelyviranomainen kertoi BBC:lle, että se ”ei voi arvioida yksittäisiä sisältöjä tai poistaa tiettyjä viestejä”, mutta sen on pakotettava alustat ottamaan käyttöön järjestelmiä ja prosesseja, jotka ”suojaavat ihmisiä laittomalta materiaalilta ja varmistavat, että lapset eivät kohtaa muuta haitallista sisältöä”.
Tämä voidaan tulkita siten, että laki ja Ofcom palvelevat ”systeemistä” sensuuria ”yksittäisten viestien” sensuurin sijaan.
Samaan aikaan HMICFRS:n tuoreessa raportissa todettiin, että Southportin mellakoiden syyt olivat ”monimutkaiset” – eivätkä ne olleet ennalta suunniteltuja tai koordinoituja.
Rikollisryhmittymät ja ääriliikkeet eivät myöskään olleet mukana. ”Tarkastajat totesivat, että väkivaltaisuuksiin ja mellakoihin yllyttivät pääasiassa tyytymättömät yksilöt, vaikuttajat tai ryhmät.”
Raportissa päätettiin sivuuttaa vaikea mutta olennainen kysymys syiden monimutkaisuudesta ja korostaa ”verkkojulkaisujen valtavaa nopeutta ja määrää”, jotka ”lisäsivät (mellakoiden) leviämistä”.
Reagoimalla tähän kaikkeen, kansalaisoikeusjärjestö Big Brother Watch muistutti tutkimuksistaan, jotka koskivat viranomaisten aiempia toimia sananvapauden valvonnassa kriisitilanteissa, kuten koronapandemian aikana.
”Hallitukselle tai viestinnän sääntelyviranomaisille ei pitäisi antaa vapaita käsiä päättää, mitä voimme lukea, nähdä tai kuulla”, järjestö totesi X:ssä julkaistussa viestissä. ”Levottomuuksien aikana meidän on suojeltava demokraattisia oikeuksiamme entistä voimakkaammin, ei vähemmän.”