Yhdysvaltojen ja YK:n välille on taas syntynyt erimielisyys, ja tällä kertaa syynä eivät ole hiilidioksidipäästöt, maahanmuutto tai sukupuoliterminologia, vaan – veneet. Tarkemmin sanottuna ne veneet, joita Trumpin hallinto on päättänyt pommittaa taivaan tuuliin Karibialla ja Tyynellämerellä, koska niissä epäillään kuljetettavan huumeita.

YK:n ihmisoikeuskomissaari Volker Türk nousi perjantaina esiin lausunnolla, jossa hän kuvasi iskuja “hyväksymättömiksi” ja “välittömästi lopetettaviksi”. Tiedottaja Ravina Shamdasani lisäsi vielä varmuuden vuoksi, että “Yhdysvaltojen on estettävä tällaiset hyökkäykset ja pidättäydyttävä oikeudettomista tappamisista”.

Toisin sanoen: jos joku vene kuljettaa tonnikaupalla kokaiinia Meksikosta kohti Floridaa, sen upottaminen olisi nyt ihmisoikeuskysymys.

Trumpin hallinnon versio todellisuudesta

Puolustusministeri Pete Hegseth ei ole tunnettu runollisista lausunnoistaan, mutta tällä kertaa hän sanoi kaiken olennaisen: “One of the vessels was confirmed by multiple intelligence sources to be carrying narcotics. The strike eliminated that threat.”
Yhdysvallat on hänen mukaansa suorittanut syys–lokakuun aikana vähintään 14 täsmäiskua ja tappanut ainakin 61 henkilöä – kaikki tilanteissa, joissa veneiden epäiltiin olevan osa huumekauppaa.

Trumpin hallinnon tulkinta on yksinkertainen: kyseessä on “non-international armed conflict” – ei rikostorjuntaa, vaan sodankäyntiä huumekartelleja vastaan.
YK:n tulkinta puolestaan: ei, tämä on lainvalvontaa, ei sotaa. Eli lyhyesti, kumpikin osapuoli väittää olevansa oikeassa, ja sillä välin veneitä räjähtää horisontissa kuin ilotulituksia.

Kuka tappaa ja kenen luvalla?

YK:n argumentti ei sinänsä ole vailla pohjaa. Kansainvälisen oikeuden mukaan tappavan voiman käyttö on sallittua vain, jos on olemassa välitön uhka ihmishengelle. Jos veneet eivät uhkaa yhdysvaltalaisia aluksia tai rannikkoa, ne eivät muodollisesti kuulu “aseellisen konfliktin” piiriin.
Toisaalta YK ei ole onnistunut pysäyttämään yhtäkään huumekartellia viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Kun moraalinen paheksunta kohtaa käytännön geopoliittisen päätöksenteon, tulos on lähes aina sama: Yhdysvallat tekee mitä haluaa, ja YK kirjoittaa pahoittelevan raportin.

LUE MYÖS:  Merz on jo hävinnyt eskalaatiosodan risteilyohjuksia koskevilla kommenteillaan

Huumekartellit, Venezuela ja geopoliittinen varjo

Monet iskuista ovat kohdistuneet veneisiin, joiden lähtöpisteet ovat Venezuelan tai Nicaraguan rannikoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osa operaatioista osuu Nicolás Maduron vaikutusalueelle.
Samaan aikaan alueella kasvaa kiinalainen ja venäläinen vaikutus, ja Trumpin hallinnon kovat otteet ovat myös selvä viesti: Karibia ei ole teidän pelikenttänne.

Sarkastisesti voisi todeta, että kyseessä on ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on edes johdonmukainen. Tällä kertaa sen johdonmukaisuus vain mitataan räjähdyksissä.

Ihmisoikeudet ja “oikeudettomat tappamiset”

YK käyttää termiä extrajudicial killings – oikeudettomat teloitukset. Tämä kuulostaa hyvältä paperilla, mutta vähemmän vakuuttavalta, kun kohteena ovat huumekartellit, jotka itse tappavat vuosittain tuhansia ihmisiä.
Silti, oikeudellisesti ongelma on todellinen: ilman sotatilan määrittelyä jokainen isku voi teknisesti rikkoa kansainvälistä ihmisoikeuslakia. Mutta jos maailmaa hallittaisiin yksinomaan lakikirjojen mukaan, jokainen valtio olisi jo konkurssissa tai Haagissa.

Mitä seuraavaksi?

Yhdysvallat ei todennäköisesti pysähdy. Trumpin hallinto on jo aiemmin ilmoittanut, että “narkoterrorismin” vastainen kampanja jatkuu “kunnes meret ovat vapaat rikollisuudesta”.
Tulossa saattaa siis olla lisää iskuja, enemmän YK:n paheksuntaa ja vähintään kolme uutta raporttia, joissa kerrotaan miksi mitään ei pitäisi tehdä.

Siinä missä YK näkee “hyväksymättömän väkivallan”, Washington näkee poliittisen voiton ja television iltauutisten valmiin otsikon: “Trump strikes again”.


📚 Lähteet:

LUE MYÖS:  YK:n yleiskokous hyväksyi maailmanlaajuisen pandemian "viranomaisen", jolla on lukituksen täytäntöönpanovaltuudet
Avatar photo

By Pressi Editor

Jos lainaat tekstiä, laitathan lainatun tekstin yhteyteen paluulinkin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *