Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin tiede-, innovaatio- ja teknologiavaliokunta on puhunut. Se haluaa ehdottomasti internetin, jossa mielipiteet kääritään, tarkastetaan ja mahdollisesti höyrystetään, jos ne poikkeavat hieman käsikirjoituksesta.
Sen uusin raportti, joka on julkaistu kansallisen selviytymisen valkoisen kirjan painoarvolla, on kehystetty vastaukseksi vuoden 2024 “Southportin levottomuuksiin“; sekaviin kertomuksiin ja pullonheittoon perustuvaan sekamelskaan, joka ilmeisesti edellyttää valtion, internetin ja brittikansan oikeuden sanoa jotakin netissä olevan koko suhteen uudelleenajattelua.
Saimme kopion raportista teiltä täältä.
Komitean ehdotus on laillinen alasajo sisällölle, josta he eivät pidä, ja käyttäjien massavalvonta.
Mutta älkää huoliko, tämä kaikki tapahtuu “yleisen turvallisuuden” ja “väärän tiedon torjunnan” nimissä. Se on nykyaikainen poliittinen vastine sille, että “luottakaa meihin”.
Vaikka muste on tuskin ehtinyt kuivua Online Safety Act -laista, joka on niin laaja ja täynnä epäselvyyksiä, että se saa Sodan ja rauhan näyttämään pamfletilta, komitea ei tuhlaa aikaa sen hylkäämiseen.
“Laki on jo vanhentunut.”
“…ei käsittele riittävästi generatiivista tekoälyä.”
Ja mielenkiintoisin:
“Monet kauan odotetun verkkoturvallisuuslain osat eivät olleet täysin voimassa levottomuuksien aikaan, mutta löysimme vain vähän todisteita siitä, että ne olisivat vaikuttaneet asiaan, jos ne olisivat olleet voimassa.”
Luulisi, että tämä johtaisi hetken itsetutkiskeluun. Ehkä jopa arvioimaan uudelleen, onko lainsäädäntö paras väline digitaalisen keskustelun valvomiseksi. Mutta ei. Komitea ryntää eteenpäin ja vaatii vielä enemmän valtaa.
Puhutaanpa siitä, miten he aikovat käsitellä niin sanottua “väärää tietoa”, tuota loistavaa joustavaa termiä, joka sisältää nyt kaiken huonosti muotoilluista twiiteistä mielipiteisiin, joita kansalaisjärjestöjen harjoittelija ei ole hyväksynyt.
“Alustojen pitäisi alentaa algoritmisesti faktatarkistettua väärää tietoa, ja vakiintuneissa prosesseissa olisi määriteltävä tiukemmat toimenpiteet kriisitilanteiden varalle.”
Täysin laillista, luultavasti totta tai vain epäsuosittua sisältöä huuhdellaan nyt algoritmisesti pois, koska “faktantarkastaja” sanoi niin. Ja keitä nämä digitaaliset totuuden välimiehet ovat?
Useimmiten kolmannen osapuolen järjestöt, joita rahoittaa, kuten arvasitkin, Big Tech.
Silti raportissa sanotaan:
“oikeasuhtaiset rajoitukset faktatarkastetun väärän tiedon levittämiselle”.
olisi pantava täytäntöön, ja että alustojen on oltava:
“vastuuseen haitallisen sisällön vahvistamisen vaikutuksista”.
Tässä kohtaa byrokraattinen taikuus menee täyteen vauhtiin. Mitä “haitallinen sisältö” tarkalleen ottaen on?
Hyvä kysymys.
Mietinnössä annetaan niin laaja määritelmä, että sen läpi voisi ajaa poliittisten tavoitteiden saattueen sivuttain. Haittoja ovat muun muassa:
- “viha ja hyväksikäyttö”
- “manipuloiva tai harhaanjohtava sisältö”.
…vaikka kyseinen sisältö ei olisikaan laitonta.
Kyllä, he tukevat avoimesti sensuuria, jota he kutsuvat “lailliseksi mutta haitalliseksi” puheeksi. Se on kuin sanoisi: “Saat puhua, mutta et tavalla, joka on mielestämme epämiellyttävä.”
Sen sijaan, että komitea ehdottaisi avoimuutta, keskustelua tai julkista valistusta, se haluaa:
“pakottaa alustat ottamaan käyttöön vähimmäisvaatimukset harhaanjohtavan sisällön leviämisen estämiseksi verkossa”.
ja pakottaa ne myös:
“tekemään riskinarviointeja ja raportoimaan sisällöstä, joka on laillista mutta haitallista.”
Mitä tapahtuu, jos he eivät tee niin? Ai, vain kohtelias pieni taloudellinen kuolemantuomio joillekin alustoille.
“Ofcomille pitäisi antaa valtuudet antaa rangaistusilmoituksia palveluille, jotka eivät noudata sääntöjä, joko 10 prosenttia yrityksen maailmanlaajuisista tuloista tai 18 miljoonaa puntaa, riippuen siitä, kumpi on suurempi.”
Yritäpä pyörittää yritystä, kun tämä Damokleen miekka leijuu neljännesvuosittaisen tulospuhelun yläpuolella.
Ehkäpä leukojaan häkellyttävin kohta on se, jossa komitea edistää innokkaasti internetin muuttamista eräänlaiseksi digitaaliseksi ajoneuvoliikennelaitokseksi.
“Hallituksen tulisi määrätä “tunne asiakkaasi” -tarkastukset ohjelmallisen mainonnan toimitusketjuun osallistuville.”
ja kaiken kukkuraksi:
“estää lapsia pääsemästä käsiksi sopimattomiin tai haitallisiin tuotoksiin” generatiivisen tekoälyn avulla.
Kaikki tämä tarkoittaa todennäköisesti biometrisiä henkilöllisyystarkastuksia tekoälyn perustyökalujen käyttöä varten ja riittävää valvontainfrastruktuuria, joka saa Itä-Saksan näyttämään alirahoitetulta.
He haluavat myös, että tekoälyn sisältöön on pakollinen vesileima, joka:
“sen pitäisi olla ‘näkyvissä’ ja ‘sitä ei voi poistaa’.”
Mikään ei kerro innovaatiosta enempää kuin se, että jokaiseen koneella tuotettuun luovuuteen liitetään pysyvä varoitusmerkintä.
Mietinnössä suorastaan kuolataan ajatukselle hallituksen valvontamekanismin laajentamisesta.
Tässä tulee NSOIT eli “National Security Online Information Team”, joka on uudelleennimitys Counter Disinformation Unit -yksikölle, joka on aiemmin saanut mainetta siitä, että se seurasi kansalaisia pandemian aikana kuin utelias naapuri kiikareiden ja leikepöydän kanssa.
Nyt komitea suosittelee:
“Hallituksen olisi harkittava, että vastuu ulkomaisten disinformaatiokampanjoiden seurannasta kootaan NSOIT:n (National Security Online Information Team) yhteyteen.”
Aivan niin. Konsolidointi. Täydellinen sana, joka saa valtion vallan laajentamisen kuulostamaan hallinnolliselta tehokkuudelta.