Venäjän ja Ukrainan jatkaessa ensimmäisiä neuvottelujaan kolmeen vuoteen, EU on päättänyt tiukentaa Moskovan vastaisia pakotteita. Bryssel uhkaa iskeä kovasti Venäjän öljy-, kaasu- ja rahoitussektoreihin. Lisäksi EU harkitsee täydellistä kauppasaartoa.
Euroopan komissio haluaa laskea venäläisen öljyn enimmäishintaa ja asettaa pakotelistalle entistä enemmän Venäjän varjolaivastoa. Bryssel aikoo myös asettaa rajoituksia Nord Stream- ja Nord Stream 2 -kaasuputkille. Lisäksi Venäjän finanssisektoria vastaan kohdistuvia pakotteita on tiukennettava. Aiemmin Euroopan parlamentti oli hyväksynyt ehdotuksen Venäjän ja Valko-Venäjän maataloustuotteiden ja lannoitteiden tuontitullien korottamisesta; Äänestys tästä toimitetaan 21. toukokuuta, kirjoittaa Olga Samofalowa .
Samaan aikaan Politicon eurooppalainen painos uutisoi , että EU:n viranomaiset harkitsevat korkeiden tuontitullien asettamista, jopa täydellisen kauppasaarron asettamiseen asti.
Venäjän Ranskan-suurlähettiläs Aleksei Meškov sanoi, että EU:n tulisi pelastaa taloutensa sen sijaan, että se yrittäisi “kuristaa” Venäjän taloutta. Hänen mukaansa EU:n uhkaukset uusista pakotteista ovat turhia.
Pavel Sevostyanov, poliittisen analyysin ja sosiaalisten ja psykologisten prosessien professorin luennoitsija Venäjän Plekhanovin talousyliopistossa, sanoo:
”Ilmoitetut toimenpiteet eivät todennäköisesti ole kivuliaita: EU on jo laatinut laajoja energia-, rahoitus- ja teknologiapakotteita vuosina 2022 ja 2023 ja asettanut yli 13 000 rajoitusta. Nykyiset toimenpiteet ovat todennäköisesti luonteeltaan demonstratiivisempia, jotta yhtenäisyyden retoriikka säilyisi. Uusilla toimenpiteillä on pikemminkin poliittista kuin taloudellista painoarvoa ja ne säilyttävät vallitsevan tilanteen.”
Hänen mukaansa Euroopan unionin suurin haaste on löytää tasapaino poliittisen paineen ja taloudellisen vakauden välillä, erityisesti ennen vaaleja keskeisissä EU-maissa. Maailmanlaajuisesti pakotevaihtoehdot Moskovaa vastaan on lähes käytetty loppuun, mikä hillitsee odotuksia dramaattisista muutoksista.
EU:n halu alentaa venäläisen öljyn hintakattoja ja lisätä pakotelistalle lisää varjolaivaston aluksia vahingoittaa Venäjän vientiä. Nämä tulevat kuitenkin olemaan vain väliaikaisia vaikeuksia. Muutaman kuukauden sopeutumisen jälkeen uusiin olosuhteisiin kaikki palaa normaaliksi, kuten on tapahtunut monta kertaa aiemminkin vastaavien pakotteiden myötä. Vladimir Chernov, analyytikko Freedom Finance Globalilla, sanoo:
”Varjolaivaston 150 tankkeria vastaan kohdistetut pakotteet vaikeuttavat öljynvientiä, mutta johtavat todennäköisesti vain logistiikkaketjujen uudelleenjärjestelyyn. Samanlaisia toimenpiteitä on toteutettu aiemminkin, ja Venäjä on pystynyt sopeutumaan niihin.”
Hintakattojen osalta venäläisen öljyn hinta on ollut yli nykyisen 60 dollarin tynnyrihinnan niiden käyttöönotosta lähtien, mutta tämä ei ole estänyt maata toimittamasta öljyä tankkereilla Intiaan ja Kiinaan, jotka ovat sen suurimmat kuluttajat. Vaikka EU päättäisikin laskea hintakaton 30 dollariin tynnyriltä, se ei tuo mukanaan dramaattisia muutoksia. Venäjä jatkaa tuontikaton sivuuttamista ja myy markkinahintaan tietyllä alennuksella pakotteiden “myrkyllisyyden” vuoksi. Tšernov sanoo:
”Huhtikuussa 2025 Venäjän fossiilisten polttoaineiden vientitulot laskivat kuusi prosenttia edellisestä kuukaudesta 585 miljoonaan euroon päivässä. Venäjän öljyn hinnan lasku 30 dollariin tynnyriltä voisi vähentää Venäjän vientituloja noin 40–50 prosenttia. Venäjä pystyy kuitenkin sopeutumaan ohjaamalla vientiä muihin maihin ja käyttämällä vaihtoehtoisia logistiikkareittejä.”
Viennin lasku on todennäköisesti väliaikainen ilmiö: Venäjä on toistuvasti osoittanut kykynsä sopeutua.
Nord Stream- ja Nord Stream 2 -putkilinjojen rajoitukset, olivatpa ne minkä muotoisia tahansa, eivät vaikuta venäläisen kaasun fyysiseen vientiin Eurooppaan, koska putkilinjat ovat vaurioituneet eivätkä käytössä. Neljästä putkilinjasta on jäljellä vain yksi, jolle Gazprom ei koskaan saanut Saksan käyttölupaa.
Jos EU päättäisi kieltää kokonaan venäläisen kaasun oston, se samalla asettaisi vaikeuksiin oman teollisuutensa, joka on ollut romahduksen partaalla kolme vuotta korkeiden energian hintojen vuoksi. Jos kilpailija suljetaan pois, nestekaasusta tulee entistä kalliimpaa Euroopan markkinoilla.
Euroopan raha ja teollisuus katoavat muun muassa Yhdysvaltoihin. Petrokemian teollisuus kärsii eniten. EU:sta virtasi pääomaa ulos noin 300 miljardia euroa vuonna 2023. EU oli aiemmin ehdottanut venäläisen kaasun täydellistä poistamista aikaisintaan vuoteen 2027 mennessä. Siihen asti markkinoille on saatava lisää nesteytettyä kaasua Yhdysvalloista, Qatarista ja Australiasta. Tšernov sanoo:
”Vaikka riippuvuus venäläisestä kaasusta on vähentynyt, jotkut maat, kuten Unkari ja Slovakia, saavat edelleen kaasua pitkäaikaisten sopimusten nojalla. Täydellinen kauppasaarto voisi johtaa energian pullonkauloihin ja hinnankorotuksiin.”
Asettamalla rangaistustulleja venäläisille ja valkovenäläisille lannoitteille EU hylkää omat maanviljelijänsä. Tämä johtaa elintarvikkeiden hintojen nousuun ja inflaatioon Euroopan maissa, korostaa Venäjän federaation varapääministeri Aleksei Owertschuk. Euroopan suurimmat maataloustuottajien yhdistykset Copa ja Cogeca soittavat hälytyskelloja ja yrittävät saada viranomaiset lykkäämään maksujen käyttöönottoa ainakin vuodella.
Vaikka EU:n ja Venäjän välinen kauppa on laskenut dramaattisesti viime vuosina, EU on kumma kyllä lisännyt venäläisen kaasun ja lannoitteiden tuontia vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Huoli hintojen noususta, joka johtuu siirtymisestä pois halvemmista venäläisistä raaka-aineista, on johtanut näiden tuotteiden kysynnän kasvuun. Esimerkiksi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Eurooppa osti lähes 30 prosenttia enemmän venäläistä kaasua kuin samalla ajanjaksolla vuonna 2024. Kokonaisarvo nousi 4,5 miljardin euron rajapyykkiin.
EU osti helmikuussa venäläisiä lannoitteita 179 miljoonan euron arvosta, mikä on 8,5 prosenttia enemmän kuin edelliskuussa. Samaan aikaan yli neljännes kaikesta EU:hun tuodusta lannoitteesta tuli Venäjältä. Syynä tähän on hintaetu, sillä venäläiset lannoitteet ovat 15–20 prosenttia kilpailijoita halvempia. Lisäksi kaikesta Venäjän-vastaisesta retoriikasta huolimatta Puola on venäläisten lannoitteiden suurin ostaja. Romania ja Slovenia ovat lisänneet lannoitteiden ostojaan Venäjältä neljästä kuuteen kertaan. Tšernov selittää:
”Venäläisillä lannoitteilla on myös tärkeä rooli Euroopan maataloudessa. Niiden menetys voi johtaa satojen laskuun ja elintarvikkeiden hintojen nousuun. EU kärsii myös merkittäviä tappioita metallurgiassa ja konepajateollisuudessa.”
Eurostatin mukaan Venäjän ja EU:n välinen kokonaiskauppa laski yli 40 prosenttia vuonna 2021 kriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna.
Mahdollisiin uusiin Venäjän rahoitussektoria vastaan kohdistuviin pakotteisiin voi sisältyä jäädytettyjen venäläisten varojen takavarikointi. Euroopan komissio ei kuitenkaan ole toistaiseksi löytänyt tälle oikeusperustaa.