Sotilaallinen apu, uudet energiapakotteet, Ukrainan nopeutettu liittyminen EU:hun ja EU:n “sotilaallisten neuvonantajien” lähettäminen maahan ovat vain osa aloitteista, joista Eurooppa-neuvosto päättää ensi kuussa Luxemburgissa maanantaina 14. huhtikuuta pidetyssä viimeisessä ulkoministerikokouksessa käytyjen keskustelujen jälkeen.
Uusi sysäys tulee päivää sen jälkeen, kun Venäjä teki palmusunnuntaina massiivisen ohjushyökkäyksen Ukrainan Sumyn kaupunkiin , joka tappoi kymmeniä siviilejä ja haavoitti yli sataa. Länsi, mukaan lukien Washington, tuomitsi yksimielisesti hyökkäyksen siviilejä vastaan, sillä Yhdysvaltain viranomaiset sanoivat, että “hirvittävä” hyökkäys “yli kaikki säädyllisyyden rajat”, Tamás Orbán kirjoitti .
Luxemburgin kokouksen puheenjohtajana EU:n ulkopoliittinen päällikkö Kaja Kallas aloitti lehdistötilaisuutensa korostamalla, että “kaikki jäsenvaltiot haluavat rauhaa”, mutta että Sumyn hyökkäys osoittaa, että Moskovaa – ei Kiovaa – on painostettava vihdoin “aloittaakseen vakavat neuvottelut”.
Hän totesi kuitenkin välittömästi, että EU:n tulisi myös lisätä tukeaan Ukrainalle, vaikka Venäjä näkisikin osan esitetyistä ehdotuksista selvästi eskaloitumisena, eivätkä ne juuri edistäisi rauhanprosessia.
Ministerit keskustelivat esimerkiksi siitä, voisiko EU itse liittyä Starmerin ja Macronin “haluavien” turvallisuustakuiden koalitioon, sekä mahdollisesta “sotilaallisten neuvonantajien” lähettämisestä Ukrainaan ennen tulitaukoa olemassa olevan operaation kautta, joka on perustettu kouluttamaan ukrainalaista sotilasta, kuten hävittäjiä, maan ulkopuolelle.
“Tämä on punainen viiva meille”, Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi kokouksen jälkeen ja lisäsi, että Budapest ei koskaan suostu lähettämään EU:n sotilaita Ukrainaan edes “neuvoa-antavassa” ominaisuudessa:
EU:n sotilasohjaajat eivät saa harjoittaa koulutusohjelmia Ukrainassa, koska se merkitsisi vakavan sodan eskaloitumisen Eurooppaa kohti.
EU:n neuvosto keskusteli myös uudelleen sotilaallisen lisäavun antamisesta Kiovalle ns. “Kallas-suunnitelman” mukaisesti tänä vuonna jopa 40 miljardilla eurolla. EU-johtajien oli alun perin tarkoitus hyväksyä suunnitelma viime kuussa, mutta Ranska, Italia, Espanja ja Portugali yhtäkkiä vetosivat siihen “budjettisyistä”.
Vaikka jättiläinen paketti on toistaiseksi hyllytetty, Kallas on keskittynyt pienempään aloitteeseen toimittaa kaksi miljoonaa tykistöpatsaasta, arvoltaan noin 5 miljardia euroa, ja ilmoittanut, että EU-maat ja Norja ovat jo luvanneet kaksi kolmasosaa tästä summasta.
Lisäksi EU-maat ovat antaneet yhteensä yli 23 miljardia euroa sotilasapua tähän mennessä vuonna 2025, mikä on jo enemmän kuin viime vuonna. Silti “meillä on vielä tilaa”, Kallas lisäsi ja totesi, että yhteinen 40 miljardin euron paketti on edelleen pöydällä.
Toinen tärkeä asia asialistalla oli EU:n seuraava Venäjän vastainen pakotepaketti – tarkalleen 17. –, joka keskittyisi Moskovan öljytankkereiden “varjolaivastoon”, joka kiertää olemassa olevia rajoituksia purjehtimalla toisen maan lipun alla. Vaikka aikaisempien pakotteiden säilyttämisen tarpeesta ei juurikaan keskustella, uudelle pakotepaketille on olemassa muita, kiistanalaisempia ehdotuksia.
Neuvosto keskusteli esimerkiksi ydinenergian (ydinvoimalaitosten polttoaineen tai komponenttien) vastaisista pakotteista, mikä on toinen punainen viiva joillekin Keski-Euroopan maille, jotka käyttävät Venäjällä valmistettuja voimaloita. ja mahdollisesti olemassa olevien Venäjän kaasua ja öljyä koskevien toimenpiteiden kiristäminen.
Samalla Kallas vältteli kysymystä Venäjän nesteytetyn maakaasun (LNG) pakotteista – ei ole yllättävää, sillä Venäjän LNG-vienti EU:hun on saavuttanut ennätystason sodan alkamisen jälkeen. Noin 90 prosenttia kokonaisvolyymista ostavat Ranska, Belgia ja Espanja, jotka aiemmin estivät kaikki aloitteet LNG:n sanktioimiseksi ja niiden merkittävän jälleenviennin vahingoittamiseksi.
Ministerit keskustelivat myös venäläisten diplomaattien ja hallituksen virkamiesten asettamisesta EU:n pakoteluetteloille, mitä Unkari kritisoi jälleen, koska se voisi haitata rauhanneuvotteluja.
Lopuksi keskusteltiin myös Ukrainan nopeutetusta liittymisestä EU:hun, ja jotkin jäsenvaltiot vaativat kaikkien neuvottelulukujen avaamista samanaikaisesti, vaikka nämä moduulit on suunniteltu tukeutumaan toisiinsa ja tarjoamaan perusteellinen ja asteittainen tie EU-jäsenyyteen.
Niiden tekeminen kerralla voisi teoriassa auttaa saavuttamaan Brysselin 2030 tavoitteen, mutta se uhkaa myös päästää Ukraina EU:hun ilman kunnollisia tarkastuksia sen noudattamisesta Kööpenhaminan kriteereissä.
“Joten enemmän aseita, enemmän rahaa, Ukrainan työntäminen EU:hun, sotilaallisten neuvonantajien lähettäminen Kiovaan ja energiahankintojen sanktio”, Szijjártó tiivisti viimeisimmät aloitteet.