Hiljainen uudelleennimeäminen”: kun CBDC vaihtuu “digitaaliseen henkilöllisyyteen”

Viime kuukausina viranomaisten ja maksualan puheissa on tapahtunut mielenkiintoinen siirtymä. Aiempi kiistakapula “CBDC” (keskuspankin digitaalinen raha) väistyy yhä useammin sanoille “digitaalinen henkilöllisyys”, “lompakko” ja “digitaalinen euro”. Kritiikki ei kuitenkaan katoa nimenvaihdolla: arkkitehtuuri, jossa henkilöllisyys, maksuväline ja sääntely kytketään toisiinsa, pysyy samana. Aktivistipiireissä tätä kutsutaan jo CBDC:n “hiljaiseksi brändäyksen vaihdoksi” – retoriikka pehmenee, mutta tavoite (täysin digitaalinen, jäljitettävä maksujärjestelmä) ei. (Activist Post)

Mikä on muuttunut – ja miksi juuri nyt?

EU:ssa digitaalisen identiteetin kehitys on edennyt harppauksin: EUDI-lompakon (European Digital Identity Wallet) sääntelypohja hyväksyttiin 2024, ja keväällä 2025 komissio antoi uuden kierroksen täytäntöönpanosäädöksiä lompakon rekisteröintiä ja sertifiointia varten. Käytännössä EU rakentaa valtiollista “digitaalisen minä” -kerrosta, johon palvelut ja maksut voidaan ankkuroida. (European Commission)

Samaan aikaan EKP vie eteenpäin digitaalista euroa “valmisteluvaiheessa”, jonka jälkeen lokakuussa 2025 päätetään etenemistavasta (ei vielä liikkeeseenlaskusta). Poliittinen kompromissi voi syntyä 2026 alkuun mennessä. (tiivistelmä: hanke etenee, mutta poliittinen päätös on vielä auki). (European Central Bank)

Yhdessä nämä luovat polun, jossa identiteetti-lompakko toimii käyttöliittymänä ja digitaalinen euro/CBDC taustalla olevana arvokerroksena. Kun julkinen keskustelu CBDC:stä on saanut vastatuulta, on viestinnällisesti luontevaa puhua ensin “ID-lompakosta” – ja ohjata maksut sen kautta.

Miksi ID ja raha kytketään toisiinsa?

1. Sääntely ja KYC/AML. Lainsäädäntö vaatii maksujen tunnistamista ja rahanpesun estoa. Digitaalinen ID tarjoaa standardoidun tavan sitoa transaktiot henkilöihin tai yrityksiin. (EU:n EUDI-kokonaisuus luo juuri tämän kerroksen.) (European Commission)
2. Tekninen integraatio. BIS:n esittelemä “unified ledger” -konsepti kokoaa CBDC:t, yksityiset tokenisoidut rahat ja tokenisoidut omaisuuserät samalle ohjelmoitavalle alustalle. Identiteetti on tällaisessa järjestelmässä käyttöoikeuksien ja ehtojen portinvartija. (bis.org)
3. Rajat ylittävät maksut. IMF:n mukaan CBDC-arkkitehtuureilla voidaan madaltaa kustannuksia ja tehostaa selvitystä – edellyttäen yhteentoimivuutta ja sääntelyn yhdenmukaisuutta. Käytännössä tämä johtaa vahvoihin yhteisiin standardeihin, joissa ID-sidonta on oletus. (IMF)

Mitä kriitikot pelkäävät?

• Valvontanormaalin sementoituminen. Kun identiteetti ja raha kytketään, maksudata muuttuu samalla liikkumis- ja käyttäytymisdataksi. Mahdollisuus “de-bankata” (tilien jäädyttäminen tai käyttöehtojen tiukentaminen) voi muuttua arjen hallintavälineeksi. Tätä kehystä vastaan Activist Post varoittaa ja tulkitsee brändäysvaihdon keinoksi välttää CBDC-keskustelun negatiiviset mielikuvat. (Activist Post)
• Ohjelmoitavuus = ehdollisuus. Yhtenäisellä tilikirjalla maksuihin voidaan liittää ehtoja (aika, paikka, kohde, hiili- tai tuotekohtaiset rajoitteet). Tämä on tehokasta infraa – mutta väärissä käsissä myös hienojakoista ohjausvaltaa. (bis.org)
• Tietosuojan nollasumma-harha. Lupaukset “käteisen kaltaisesta yksityisyydestä” törmäävät usein KYC/AML-velvoitteisiin. EKP painottaa offline-maksuja ja yksityisyyttä, mutta lopullinen toteuma riippuu lainsäädännöstä ja pankkisektorille siirtyvistä kustannuksista. (European Central Bank)

Mitä viranomaiset korostavat (pro-narratiivi)?

• Suvereniteetti maksujärjestelmissä. EKP:n mukaan digitaalinen euro vähentäisi riippuvuutta yksityisistä maksujäteistä ja vakauttaisi euroalueen infrastruktuuria. (Reuters)
• Tehokkuus ja yhteentoimivuus. IMF ja BIS näkevät CBDC-alustoissa mahdollisuuden halvempiin, nopeampiin ja läpinäkyvämpiin rajat ylittäviin maksuihin. (IMF)
• Standardoitu ID = helpompi asiointi. EUDI-lompakon ideana on kirjautua ja todentaa oikeudet julkisiin ja yksityisiin palveluihin yhdellä, EU-yhteensopivalla välineellä. (European Commission)

Miten tämä etenee EU:ssa (2025–2026)?

• 2025: EUDI-lompakon täytäntöönpanosäännökset etenevät; EKP:n valmisteluvaihe päättyy lokakuussa ja neuvosto päättää jatkopolusta. (European Commission)
• 2026: Tavoite saada poliittinen ratkaisu digitaalisen euron lainsäädännöstä varhain vuonna 2026. Toteutus (jos päätetään) veisi vielä 2–3 vuotta. (Reuters)

Miten tätä kannattaa lukea?

CBDC:n “uudelleennimeäminen” digitaaliseksi henkilöllisyydeksi ei ole pelkkää sanaleikkiä – se on arkkitehtuurin uudelleenkehystämistä. Kun maksaminen muuttuu identiteettisidonnaiseksi prosessiksi, järjestelmän oletukseksi tulee todennettu käyttäjä, ei anonyymi maksaja. Tämä voi lisätä turvallisuutta ja tehokkuutta, mutta samalla keskittää valtaa niille, jotka säätävät pääsyn ja ehdot.

Toimintalista päättäjille ja kansalaisille

1. Lainsäädäntöön läpinäkyvyysvaatimukset. Ohjelmoitavuuden rajat on kirjattava lakiin (mitä saa rajoittaa, kuka päättää, millä valitusmekanismilla).
2. Tietosuojan minimit “kiveen”. Offline-maksujen yksityisyys, datan minimointi, säilytysajat ja pseudonymisointi oltava EU-tasoisia vaatimuksia – ei vain suosituksia. (European Central Bank)
3. ID ≠ pakollinen käyttöehto kaikkeen. EUDI-lompakon tulee olla vapaaehtoinen, ja käteisen sekä vaihtoehtoisten maksutapojen asema turvattava. (European Commission)
4. Avoin standardointi ja auditoinnit. Yhtenäinen tilikirja tai vastaava alusta vaatii avoimet spesifikaatiot ja riippumattomat auditoinnit – muuten syntyy musta laatikko. (bis.org)
5. Rajat ylittävä hallinta ≠ rajaton datanjako. IMF/BIS-yhteentoimivuus ei saa tarkoittaa globaalia “kaikki kaikesta” -rekisteriä. Datavirtasopimukset on rajattava tarkasti. (IMF)

Loppukaneetti

Nimien ja brändien takana ratkaistaan valtasuhteita: kuka päättää siitä, kuka saa maksaa, milloin, mitä ja millä ehdoin. Jos ID-lompakko + digitaalinen euro toteutetaan ilman tiukkoja rajoja, syntyy infrastruktuuri, joka mahdollistaa hienojakoisen taloudellisen ohjauksen. Jos taas läpinäkyvyys, yksityisyys ja kilpailu kirjoitetaan arkkitehtuuriin alusta lähtien, sama teknologia voi tuottaa tehokkuutta ilman valvontavaltio-efektiä. “Hiljainen brändäys” ei saa korvata avointa demokratista keskustelua siitä, millaisen rahan ja identiteetin arkkitehtuurin me hyväksymme. (Activist Post)