Vieraskynä: Bert Olivier (toimitettu)
Viihde ei ole ongelma. Ongelma on se, mihin viihde kytkeytyy — ja mitä sen varjossa ehditään rakentaa. Roomassa se oli gladiaattori ja keisarin peukalo. Nyt se on prime time, algoritmi ja “ihan vaan kirjautuminen palveluun”. ”Panem et circenses” ei tarkoittanut, että kansa olisi ollut tyhmä. Se tarkoitti, että kansa oli väsynyt, ja valta oppi käyttämään väsymystä hyväkseen. Antiikin Roomassa suurten spektaakkelien tehtävä oli paitsi viihdyttää, myös normalisoida hierarkia: kuka istuu edessä, kuka ylhäällä, kuka saa näkyä ja kuka saa vain katsoa. Colosseumin yleisömääristä on eri arvioita, mutta puhutaan joka tapauksessa kymmenistätuhansista (arviolta noin 50 000–80 000). Wikipedia+1
Nykypäivän “areenat” ovat tehokkaampia. Ne eivät vaadi fyysistä läsnäoloa, ne kulkevat taskussa ja ne mittaavat kaiken: mitä katsot, mihin aikaan, kauanko, mihin kohtaan lopetit, milloin palasit. Se muuttaa viihteen luonteen: se ei ole vain sisältöä — se on käyttäytymisdataa tuottava infrastruktuuri.
Todisteet
1) Politiikka viihteen sisällä, ei sen ulkopuolella.
Britannian Strictly Come Dancing on hyvä esimerkki “harmittomasta” kansallisesta rituaalista. Samalla se on toistuvasti sekoittanut viihteen ja politiikan: entisiä poliitikkoja on ollut mukana kilpailijoina ja julkisina kasvoina, jolloin heidät kehystetään “kansan ihmisiksi”, ei vallankäyttäjiksi. Edwina Currie osallistui vuonna 2011 (parinaan Vincent Simone). rte.ie+1 Ed Balls kilpaili 2016 ja nousi ilmiöksi. The Guardian+1 Jacqui Smith oli mukana 2020 (Anton Du Beke mentorina). Radio Times
2) Samaan aikaan: valvontakyvykkyys kovenee.
Elokuussa 2024 Metropolitan Policen komissaari Sir Mark Rowley muistutti, että “näppäimistösoturi” ei ole turvassa lailta, jos yllyttää väkivaltaan. Sky News Tänä sama “online–offline”-jatkumo näkyi myös Jordan Parlourin tapauksessa: hän sai 20 kuukauden tuomion, koska viestit katsottiin nimenomaisesti väkivaltaan yllyttäviksi ja rotuvihaa lietsonneiksi — ei siksi, että hän olisi “vain sanonut mielipiteensä”. ITVX+1
3) Rakenteellinen muutos: digitaalinen identiteetti.
Syyskuussa 2025 Britannian hallitus julkaisi tiedotteen digitaalisesta henkilöllisyysjärjestelmästä, jossa digitaalinen ID sidotaan puhelimeen ja siitä tehdään pakollinen “Right to Work” -tarkistuksissa parlamenttikauden loppuun mennessä. GOV.UK Tämä on olennainen kohta: kun identiteetistä tehdään arjen portinvartija, valvonnasta tulee oletusasetusten seuraus, ei “poikkeusolo”.
4) Sisältöteollisuuden keskittyminen jättiläisiin.
Joulukuussa 2025 Netflix ilmoitti sopimuksesta, jossa se ostaisi Warner Bros. Discoveryn studio- ja suoratoisto-omaisuuksia (mukana HBO/HBO Max) — Reutersin mukaan kyse on 72 miljardin dollarin kauppahinnasta (equity value). about.netflix.com+1 Tämä ei ole moraalinen väite vaan rakenteellinen: mitä harvempi toimija hallitsee sekä viihdettä että jakelua, sitä helpompi on synkronoida “mitä maailma katsoo” — ja samalla kasvattaa datavirtaa yhdelle pöydälle.
Analyysi
Tässä ei tarvita salaliittoa. Tarvitaan vain kolme asiaa, jotka jo ovat olemassa:
- Huomio on niukka resurssi.
Kun ihmiset kuormittuvat (talous, turvallisuus, kriisit), he hakevat helpotusta. Viihde tarjoaa sitä. Samaan aikaan poliittiset ja hallinnolliset uudistukset — etenkin hitaat, tekniset ja “paperilta näyttävät” — on helpompi viedä läpi ilman laajaa vastarintaa. - Viihde tekee vallasta “tuttua”.
Kun poliitikko on tanssilattialla, hän ei ole enää päätöksentekijä vaan “se tyyppi, joka mokasi cha-chan”. Se on tehokas kehystys. Se ei poista valtaa, se peittää vallan. - Moderni viihde ei ole vain ruutu, vaan mittausjärjestelmä.
Roomassa keisari näki yleisön. Nyt järjestelmä näkee yksilön. Ja kun sama yhteiskunta rakentaa digitaalista identiteettiä arjen palveluihin, yhtälö muuttuu: viihde (huomio + käyttäytymisdata) ja hallinto (identiteetti + palveluihin pääsy) alkavat elää samassa ekosysteemissä. Ei siksi, että “joku pahis” näin päätti — vaan koska se on tehokasta.
Tiivistys: viihde toimii sumuna, mutta nykymaailmassa sumu ei ole passiivista. Se on kytketty dataan, kirjautumiseen ja lopulta siihen, kuka saa tehdä mitäkin.
Tulos
- Valvonta normalisoituu ilman “yhtä suurta lakia”. Se rakentuu pieninä mukavuuksina: “tämä nopeuttaa”, “tämä helpottaa”, “tämä suojaa”. GOV.UK
- Sanan ja teon raja häilyy käytännössä. Osa tapauksista koskee aitoa yllytystä (kuten Parlour), osa taas laajempaa “haitallisen viestinnän” tulkintaa. Siksi keskustelu karkaa helposti ääripäihin. Reuters+1
- Keskittyminen lisää yksittäisten portinvartijoiden valtaa. Kun jakelu, data ja sisältö pakkautuvat, “valinta” kapenee, vaikka katalogi kasvaisi. Reuters+1
Johtopäätös
“Leipää ja sirkushuveja” ei kuollut Roomaan — se vain digitalisoitiin. Tänään viihde ei ainoastaan vie huomiota; se myös opettaa käyttäytymään, mittaa käyttäytymisen ja tekee siitä kaupallista (ja joskus hallinnollista) raaka-ainetta.
Jos haluat yhden käytännöllisen testin: aina kun joku myy sinulle “kitkattomuutta” (frictionless) identiteetissä, kirjautumisessa tai arjen luvissa, kysy mitä sillä kitkalla korvataan — ja kuka saa uuden vipuvarren.
📊 Mitä luvut oikeasti tarkoittavat?
Reutersin kuvaama 72 miljardin dollarin kauppa (equity value) Reuters tarkoittaa mittakaavaa, jossa “viihdekauppa” on käytännössä valtiorahaluokan tapahtuma:
- 72 000 000 000 $ / 365 ≈ 197 260 274 $ per päivä
- / 24 ≈ 8,22 miljoonaa $ per tunti
- / 3600 ≈ 2 284 $ per sekunti
Kun tällaiset summat liikkuvat, kyse ei ole enää vain sarjoista ja leffoista — vaan siitä, kuka omistaa jakelun, katalogin ja neuvotteluaseman koko ekosysteemissä.
📚 Lähteet
- Colosseumin yleisömääräarviot (50k–80k): Britannica & History.com. Wikipedia+1
- Edwina Currie Strictlyssä 2011 (Vincent Simone): RTÉ & Wikipedia. rte.ie+1
- Ed Balls Strictlyssä 2016 (ilmiö ja tausta): The Guardian. The Guardian+1
- Jacqui Smith Strictly 2020 -profiili: Radio Times. Radio Times
- Mark Rowleyn kommentit “keyboard warrior” -asetelmasta: Sky News. Sky News
- Jordan Parlourin tapaus ja konteksti (yllytys väkivaltaan, ei “pelkkä mielipide”): Reuters fact check & ITV. Reuters+1
- Britannian “digital ID” -tiedote (pakollinen Right to Work -tarkistuksiin): GOV.UK. GOV.UK
- Netflix–Warner Bros. Discovery -kauppa (72 mrd $) ja tausta: Netflix press release & Reuters.