Miksi Eurooppa valmistautuu kuumeisesti kolmanteen maailmansotaan?

Euroopassa on nyt käynnissä kaksi tarinaa yhtä aikaa.

Ensimmäinen on virallinen: “pidetään Ukraina pystyssä, vahvistetaan pelotetta, estetään sodan leviäminen.” Toinen on käytännönläheinen ja paljon paljastavampi: rahaa, lakitekstiä, logistiikkaa, sairaalapaikkoja ja miehistöä aletaan järjestää kuin laajamittaiseen konfliktiin. Kun katsoo tekoja eikä puheita, Eurooppa käyttäytyy kuin se varautuisi pitkään ja isoon sotaan – tai vähintään siihen, että Ukrainan sota voi sytyttää suoran Nato–Venäjä -törmäyksen riskin.

Tämä ei automaattisesti tarkoita “kolmatta maailmansotaa”. Mutta se tarkoittaa, että valtioiden koneistot valmistautuvat skenaarioihin, joita vielä pari vuotta sitten pidettiin lähinnä synkkinä harjoituspaperi-pornoina.

1) Ensimmäinen signaali: rintama ei tottele poliittista toiveajattelua

Ukrainan sota ei ole “PR-ongelma”, jonka voi ratkaista oikealla narratiivilla. Se on tykistöä, miehistöpulaa, drooneja, huoltoa, miinakenttiä ja kulutussotaa. Ja siksi jokainen isompi uutinen rintamalta aiheuttaa ketjureaktion: “tarvitaanko lisää tukea”, “tarvitaanko lisää kouluttajia”, “tarvitaanko lisää läsnäoloa”.

Esimerkki tästä on Siversk/Seversk. Venäjän puoli ilmoitti kaupungin vallatuksi ja raportoi asiasta Putinille – mutta Ukrainan armeija kiisti väitteen. Tämä on olennaista: jopa yksittäinen kaupunkiuutinen muuttuu välittömästi poliittiseksi painemittariksi. (Reuters)

Kun tilanne on epäselvä (tai kiistelty), se ei vähennä eskalaatiopainetta – se usein kasvattaa sitä, koska päätöksiä tehdään pahimman mahdollisen oletuksen varjossa.

2) Toinen signaali: “pieni määrä” sotilaita – mutta julkinen kuolema rikkoo tabun

Britanniassa vahvistettiin 9. joulukuuta 2025 kuolleen sotilaan tapaus: Lance Corporal George Hooley (28), Parachute Regiment. Hän kuoli “traagisessa onnettomuudessa” ollessaan seuraamassa ukrainalaisten uuden puolustuskyvyn testiä, kaukana rintamasta. Tämä on ensimmäinen julkisesti tunnustettu britti-sotilaan kuolema Ukrainassa sodan aikana, ja juuri siksi se on poliittisesti räjähdysherkkä. (Guardian)

Huomio ei ole vain itse kuolemassa, vaan siinä, mitä se tekee viestinnälle:

• Aiemmin “meillä ei ole joukkoja” oli helppo pitää sumussa.
• Nyt julkinen kuolema pakottaa myöntämään läsnäolon edes jossain muodossa.
• Ja jokainen myönnetty askel tekee seuraavasta askeleesta helpomman – ja Venäjän tulkinnasta aggressiivisemman.

Sama onnettomuus voi olla puhdas vahinko. Mutta se muuttaa asetelman: Venäjälle se on materiaalia sisäpoliittiseen propagandaan ja uhkailuun, Britannialle se on kysymys “mitä me oikeasti teemme siellä?”. (Guardian)

3) Kolmas signaali: Eurooppa rakentaa uudelleen miehistöä – palvelus, reservi, koulutus

Euroopassa on käynnissä laajeneva “paluu massaan”: pidempi palvelus, laajempi asevelvollisuuspohja, reservin kasvatus.

• Tanska on laajentanut asevelvollisuutta koskemaan myös naisia ja pidentänyt palvelusta 11 kuukauteen. (Anadolu Ajansı)
• Kroatia on palauttanut pakollisen palveluksen. (Al Jazeera)
• Ranska on tuonut pöydälle uuden vapaaehtoisen sotilaspalvelusohjelman, jonka tavoitteet kasvavat vuosikymmenessä kymmeniin tuhansiin. (euronews)

Nämä eivät ole “huomisen hyökkäyksen” merkkejä. Ne ovat merkkejä siitä, että hallitukset uskovat turvallisuusympäristön huonontuneen pysyvästi – ja että tarvitaan enemmän koulutettua väkeä kuin nykyinen ammattiarmeija-/sopimusreservimalli tuottaa.

Kun usea maa tekee samaan aikaan samansuuntaisia päätöksiä, “sattuma” alkaa olla heikko selitys.

4) Neljäs signaali: Sairaalat, eivät vain kasarmit

Yksi kylmimmistä indikaattoreista on se, että sotaa ei valmistella vain puolustusministeriöissä, vaan terveydenhuollossa.

Ranskassa on jo aiemmin (2025) raportoitu terveysministeriön ohjeistuksesta, jossa sairaaloita pyydetään varautumaan “suureen (sotilaalliseen) operaatioon” ja mahdollisesti kymmeniin tuhansiin potilaisiin 10–180 päivän ikkunassa, maaliskuuhun 2026 mennessä. (The Independent)

Tämä ei todista, että sota varmasti laajenee. Mutta se todistaa, että valtio ajattelee “korkean intensiteetin konfliktia Euroopassa” realistisena stressitestinä – ja että se haluaa kyvyn ottaa vastaan massauhreja. Se on täysin eri taso kuin “pidetään varastot kunnossa”.

5) Viides signaali: raha – ja se mittaa aidot prioriteetit

Saksan kohdalla raha puhuu erittäin kovaa. Bloombergin mukaan parlamentin odotetaan hyväksyvän 29 puolustushankintasopimusta yhteensä 52 miljardin euron arvosta – ennätysluokkaa yhteen vuoteen. (bloomberg.com)
Lisäksi puolustushankintojen taso 2025:lle on jo noussut yli 33 miljardiin euroon ja trendi näyttää kiihtyvän. (Defense News)

Rauhan aikana tällainen ryntäys selitetään “takamatkan kiinniotolla”. Sodan varjossa se selitetään toisella sanalla: valmius.

6) Kuudes signaali: Nato puhuu nyt suoraan “isovanhempien sodasta”

Mark Rutte sanoi Berliinissä 11. joulukuuta 2025, että liittolaisten pitää varautua sotaan “samassa mittakaavassa kuin isovanhempamme ja isoisoisovanhempamme kestivät”, ja varoitti Venäjän voivan olla valmis haastamaan Natoa viiden vuoden sisällä. (Reuters)

Tässä on iso psykologinen muutos. Vielä hetki sitten Nato-viestintä korosti “pelotetta ja puolustusta”. Nyt retoriikkaan tuodaan suoraan maailmansotien kokoluokka.

Se ei tarkoita, että Nato olisi päättänyt hyökätä. Se tarkoittaa, että Nato haluaa jäsenmaidensa tekevän kiperiä päätöksiä (raha, tuotanto, henkilöstö) ilman että kansalaiset romahtavat kysymykseen “miksi”. Karkea puhe on työkalu.

7) Seitsemäs signaali: EU jäädytti 210 miljardia – ja meni samalla uuteen oikeudelliseen tilaan

Tänään EU sopi venäläisten keskuspankkivarojen (noin 210 miljardia euroa) jäädyttämisestä toistaiseksi, ohittaen aiemman kuuden kuukauden yksimielisyysrumban. Tämä poistaa riskin, että yksittäinen maa voisi kaataa jatkon vetolla – ja avaa tien suurelle Ukraina-lainalle 2026–2027 rahoitukseen. (Reuters)

Tämä on juridinen ja geopoliittinen “Rubicon”-hetki:

• EU tekee päätöksen, jota Venäjä pitää laittomana ja johon se vastaa oikeudella ja todennäköisesti vastatoimilla. (AP News)
• Järjestelmä siirtyy “tilapäisestä sanktiomekaniikasta” kohti “pitkän sodan rahoitusarkkitehtuuria”.

Se ei ole enää pelkkää reagointia. Se on rakenteen rakentamista.

Mitä tämä kaikki todennäköisimmin tarkoittaa?

Kolme realistista tulkintaa, järjestyksessä “arkisin → synkin”:

1. Pitkä kylmä varautuminen: Eurooppa uskoo, että Venäjä pysyy sotilaallisesti aggressiivisena vuosia, joten rakennetaan pelote ja teollinen kapasiteetti takaisin.
2. Ukrainan sodan laajenemisen hallinta: varaudutaan siihen, että kouluttajat, ilmatorjunta, merisaarto, rajatapaukset ja “vahingot” kasvattavat suoran yhteenoton riskiä.
3. Suuren sodan todennäköisyys kasvaa: ei siksi että sitä halutaan, vaan siksi että eskalaatiopolkuja on liikaa ja turvamekanismeja liian vähän.

Oleellinen pointti: “rauhapuhe” ja “sotavarautuminen” voivat olla samanaikaisia. Jopa täysin vilpittömästi. Rauhaa halutaan – mutta siihen ei uskota niin paljon, että uskallettaisiin olla valmistautumatta.

Ja se on synkkä, mutta rationaalinen logiikka.

Missä kohtaa peli muuttuu oikeasti vaaralliseksi?

On muutama kohta, joissa vahinko tai tulkinta voi tehdä enemmän kuin yksikään poliitikko aikoo:

• Ulkomaiset joukot Ukrainassa (missä roolissa tahansa): kuolemat, “vahingossa” osumat, ja Venäjän narratiivikone syöttää sen sodan perusteluksi. Hooley-tapaus on pieni mutta symbolisesti iso esimerkki. (Guardian)
• Rahoitus ja omaisuus: jäädytettyjen varojen muuttaminen “pysyväksi” ja niiden käyttäminen Ukrainan rahoituksen selkärankana tekee konfliktista syvemmin eksistentiaalisen ja kasvattaa vastatoimien riskiä. (Reuters)
• Teollinen kiihtyminen: kun hankinnat, tuotanto ja henkilöstö lähtevät rullaamaan, niillä on oma inertia. Silloin politiikka alkaa seurata koneistoa, ei aina johtaa sitä.

“Kolmas maailmansota” voi olla liian helppo sana – mutta valmistautuminen ei ole kuvitelmaa

Jos joku väittää, että Eurooppa “ei valmistaudu mihinkään”, hän ei katso budjetteja, sairaalakirjeitä, palvelusmalleja eikä EU:n rahoitusjuridiikkaa.

Jos joku väittää, että “kolmas maailmansota on päätetty”, se taas on liian pitkälle viety johtopäätös.

Tarkempi ja rehellisempi lause on tämä:

Eurooppa rakentaa nyt rakenteita, jotka kuuluvat pitkän ja suuren konfliktin varautumiseen – koska se ei luota siihen, että kriisi ratkeaa nopeasti, hallitusti tai ilman lisäeskalaation riskiä.

Se ei ole paniikkia. Se on kylmää logistiikkaa. Ja juuri siksi se tuntuu pahalta.

📚 Lähteet

• Reuters: Venäjän väite Siverskin valloituksesta ja Ukrainan kiistäminen (11.12.2025). (Reuters)
• The Guardian: Brittisotilas George Hooley kuoli Ukrainassa (10.12.2025). (Guardian)
• Financial Times: UK MoD vahvistaa brittisotilaan kuoleman Ukrainassa (n. 9.–10.12.2025). (Financial Times)
• Bloomberg / Euractiv: Saksa – 52 mrd € puolustushankintoja (joulukuu 2025). (bloomberg.com)
• Reuters: Nato-pääsihteeri Rutte varoittaa “isovanhempien sodan” mittakaavasta ja 5 vuoden ikkunasta (11.12.2025). (Reuters)
• NATO (virallinen transkriptio): Rutten puhe Berliinissä (11.12.2025). (nato.int)
• Reuters / AP: EU jäädyttää 210 mrd € venäläisvarat toistaiseksi ja avaa Ukraina-lainapolun (12.12.2025). (Reuters)
• The Independent / Euronews: Ranskan sairaaloiden varautumiskirje ja maaliskuu 2026 -tavoite (syksy 2025). (The Independent)
• Reuters / Euronews: Ranskan vapaaehtoinen palvelusohjelma (27.11.2025). (Reuters)

📊 Mitä luvut oikeasti tarkoittavat?

• 210 mrd € jäädytettyjä venäläisiä varoja EU:ssa: mittakaava on samaa luokkaa kuin keskikokoisen EU-maan vuosibudjetti tai usean vuoden Ukraina-tuki yhdessä paketissa. Kun tuosta tehdään “toistaiseksi”-ratkaisu, kyse ei ole enää pikaisesta sanktiosta vaan pitkästä rahoitusrakenteesta. (Reuters)
• 52 mrd € Saksan yhden vuoden puolustushankinnat: jos jaetaan karkeasti Saksan väkiluvulla, puhutaan satasista per kansalainen – yhdessä vuodessa. Tällä ostetaan tuotantokykyä ja varastoja, ei vain “symbolisia hankintoja”. (bloomberg.com)
• 10 000–50 000 potilasta (Ranskan sairaalavarautuminen): tämä ei ole “tulee varmasti”, vaan “järjestelmän pitää kestää”. Silti se kertoo, että valtion stressitesti on asetettu massauhrien tasolle, ei yksittäisiin iskuihin. (The Independent)

Neutraali huomio: isot luvut kuulostavat abstrakteilta, mutta valtiolle ne ovat käytännössä kapasiteettia: kuinka kauan kestetään, kuinka paljon menetystä siedetään, ja kuinka nopeasti voidaan lisätä teollista tuotantoa.