Älä koskaan selitä pahansuopaisuutta millään, minkä voi riittävästi selittää tyhmyydellä. – Hanlonin partaveitsi
Mikä on vastuussa nyky-yhteiskunnan ongelmista? Johtuuko se vallanhimoisten ihmisten pahoista juonista tai hallitsevan luokan salaliitoista? Vai voisiko syy löytyä jostain yksinkertaisemmasta mutta vähemmän tunnistetusta tekijästä: tyhmyydestä? Tässä esseessä, joka pohjautuu italialaisen historioitsijan Carlo Cipollan teokseen Ihmisen tyhmyyden peruslait, tarkastelemme, missä määrin laajalle levinnyt tyhmyys voi olla syypää yhteiskunnan sairauksiin ja miten se vaikuttaa arkeemme niin yksilö- kuin yhteiskuntatasollakin (Academy of Ideas).
“Tyhmät ovat kaikkialla ympärillämme: heitä löytyy jokaisesta yhteiskuntaluokasta, valmiina vahingoittamaan muita – ja tietenkin myös itseään. Tyhmät ovat vaarallisin ihmisryhmä. Voi niitä, jotka aliarvioivat heidät.” – Carlo Cipolla
Cipollan mukaan useimmat meistä eivät ymmärrä, kuinka merkittäviä vahinkoja ihmisen tyhmyys voi aiheuttaa. Pahuus, korruptio ja ahneus tunnistetaan helposti, mutta tyhmyyden vaikutukset jäävät usein huomiotta, koska ne ovat hajanaisia, näennäisesti vähäpätöisiä ja piiloutuvat arkisiin tilanteisiin. Usein ihmisten hölmöys ohitetaan olankohautuksella tai selitetään huonolla tuurilla. Cipolla kuitenkin näki tyhmyyden voimaksi, joka toimii järjestelmällisesti ja ennakoimattomasti kaikkialla – työpaikoilla, kodeissa, politiikassa ja kouluissa.
“Seuraavat sivut ovat rakentava yritys havaita, ymmärtää ja mahdollisuuksien mukaan neutraloida yksi voimakkaimmista voimista, jotka estävät ihmiskunnan hyvinvoinnin ja onnellisuuden kasvua.” – Carlo Cipolla
Tyhmyyden viisi peruslakia
Cipolla esittää viisi peruslakia, jotka muodostavat hänen teoriansa ytimen.
1. Tyhmien määrä on aina aliarvioitu
“Jokainen aliarvioi aina ja väistämättä ympärillään olevien tyhmien yksilöiden määrän.”
Voltaire totesi samansuuntaisesti: “Terve järki ei ole niin yleistä.” Albert Einstein puolestaan sanoi: “Kaksi asiaa on äärettömiä: maailmankaikkeus ja ihmisen tyhmyys – ja maailmankaikkeudesta en ole aivan varma.”
Meillä on taipumus uskoa, että oma lähipiirimme on keskimääräistä älykkäämpää. Kuitenkin yllättävän usein joudumme toteamaan, että joku tuttu toimii niin järjenvastaisesti, että käsityksemme hänestä muuttuu. Cipolla tiivistää tämän:
“Vaikka kuinka korkealle arvioisit ihmisten tyhmyyden, sinua yllättää jatkuvasti:
a) ihmiset, joita aiemmin pidit järkevinä ja älykkäinä, osoittautuvatkin häpeilemättömän tyhmiksi;
b) tyhmät yksilöt häiritsevät toimiasi jatkuvasti, ilmestyen mitä odottamattomimpiin paikkoihin ja hetkiin.”
2. Tyhmyys on riippumaton taustatekijöistä
“Todennäköisyys sille, että tietty henkilö on tyhmä, on riippumaton kaikista hänen muista ominaisuuksistaan.”
Tämä väite on erityisen provosoiva. Tyhmyys ei riipu koulutuksesta, asemasta tai älykkyysosamäärästä. Kuka tahansa voi olla tyhmä. Tyhmyys ei noudata ulkoista logiikkaa, ja siksi sen tunnistaminen on vaikeaa.
“Olitpa sitten seurapiireissä tai Polynesian päänmetsästäjien joukossa, luostarissa tai aistillisten naisten seurassa, kohtaat aina saman osuuden tyhmiä ihmisiä – osuuden, joka ylittää odotuksesi.”
Kuka on tyhmä?
3. Tyhmyyden määritelmä
“Tyhmä ihminen on sellainen, joka vahingoittaa muita ihmisiä tai ihmisryhmiä hyötymättä itse – ja saattaa jopa kärsiä itse vahingon.”
Tämä määritelmä sulkee pois pelkän tietämättömyyden. Kyse on toimintatavasta, joka aiheuttaa toistuvasti haittaa ilman minkäänlaista hyötyä. Tyhmät eivät opi virheistään eivätkä ota neuvoja vastaan.
Cipolla jakaa ihmiset neljään ryhmään:
- Avuttomat, jotka vahingoittavat itseään hyödyttäen muita.
- Rosvot, jotka hyötyvät toisten kustannuksella.
- Älykkäät, jotka hyödyttävät sekä itseään että muita.
- Tyhmät, jotka vahingoittavat sekä muita että itseään.
Erityisen vaarallisia ovat supertyhmät, jotka aiheuttavat laajaa vahinkoa – usein valta-asemassa.
Tyhmän vallan vaikutukset
4. Tyhmien voiman aliarviointi
“Tyhmät ihmiset aliarvioivat aina tyhmien yksilöiden vahingollisen voiman. Erityisesti he unohtavat, että tyhmien kanssa toimiminen on aina kallis virhe.”
Tyhmän aiheuttaman vahingon suuruuteen vaikuttaa paitsi hänen oma typeryytensä myös hänen asemansa. Mitä korkeampi asema, sitä suurempi vahinko.
Vallan ja tyhmyyden yhteys
Miksi tyhmät pääsevät valtaan? Cipolla huomauttaa:
“Luokka ja kasti takasivat tyhmien ihmisten tasaisen pääsyn valtaan esiteollisissa yhteiskunnissa. Nykyään sen takaavat puolueet, byrokratia – ja demokratia. Demokraattisissa vaaleissa suuri joukko tyhmiä valitsee usein edustajikseen jonkun, joka on yhtä tyhmä kuin he itse.”
Tällainen valtarakenne toistaa itseään. Tyhmä johtaja nimittää tyhmiä virkamiehiä, jolloin syntyy itseään ruokkiva järjestelmä.
Miksi tyhmät ovat vaarallisimpia?
5. Tyhmä on vaarallisin ihmistyyppi
“Tyhmä olento ahdistelee sinua ilman syytä, ilman suunnitelmaa ja ilman hyötyä. Hän hyökkää mitä epätodennäköisimmissä paikoissa ja ajankohtina, eikä hänen toimintansa ole ennustettavissa.”
Siksi viides laki kuuluu:
“Tyhmä ihminen on vaarallisin ihmistyyppi.”
Tyhmät aiheuttavat vahinkoa arvaamattomasti. Heitä ei voi ohjata järjellä tai faktoilla, eikä heidän toimintaansa voi ennaltaehkäistä rationaalisesti. Kun tyhmyys yhdistyy valtaan, seurauksena voi olla yhteiskunnallinen romahdus.
Onko toivoa?
Cipollan mukaan toivoa on: älykkyyden osuuden kasvattaminen väestössä. Tyhmät pysyvät tyhminä, mutta rosvot ja avuttomat voivat oppia älykkäiksi. Ongelmana on, että yhteiskunnan rakenteet – holhous, media, kulutuskulttuuri – ohjaavat ihmisiä juuri toiseen suuntaan.
“Alaspäin ajautuvassa maassa tyhmien osuus pysyy vakiona, mutta vallanpitäjien joukossa kasvaa rosvomaisesti käyttäytyvien tyhmien määrä. Samalla avuttomien osuus kasvaa niiden keskuudessa, joilla ei ole valtaa. Tämä kehitys vahvistaa tyhmien ryhmän tuhovoimaa ja tekee yhteiskunnan alamäestä väistämättömän. Ja maa menee helvettiin.” – Carlo Cipolla