Skeptikot ovat vuosisatojen ajan hylänneet Raamatun kertomuksen Mooseksesta myytiksi ja väittäneet, ettei historiallisia todisteita suuresta profeetasta joka johti israelilaiset pois Egyptistä ole olemassa. Mutta yllättävä löytö muinaisesta turkoosikaivoksesta saattaa kirjoittaa historiaa uudelleen ja vaientaa epäilijät. Egyptin Siinain niemimaan kallioseiniin kaiverrettu kryptinen 3 800 vuotta vanha kaiverrus saattaa sisältää varhaisimmat tunnetut Mooseksen sanat: “Tämä on Moosekselta”. Jos tämä löytö varmistuu, se ei ainoastaan vahvistaisi Raamatun kertomusta, vaan myös paljastaisi, että valtavirran historiallista dogmia kyseenalaistavat todisteet on tarkoituksellisesti tukahdutettu.
Tärkeimmät kohdat:
- Tutkija Michael Bar-Ron väittää, että egyptiläisessä kaivoksessa oleva proto-Sinai-kirjoitus tarkoittaa “zot m’Moshe”, mikä tarkoittaa hepreaksi “Tämä on Moosekselta”.
- Merkit, jotka löytyivät läheltä vahingoittuneita viittauksia egyptiläisiin jumaliin, viittaavat uskonnolliseen konfliktiin seemiläisten työläisten ja heidän egyptiläisten hallitsijoidensa välillä.
- Valtavirran tiedemiehet hylkäävät tämän tulkinnan, mutta Bar-Ronin neuvonantaja vahvistaa lukeman sanomalla: “Olet aivan oikeassa, minäkin olen lukenut tämän, se ei ole mielikuvitusta!”.
- Kirjoituksissa viitataan orjuuteen, valvojiin ja pakanallisen uskonnon väkivaltaiseen hylkäämiseen, mikä heijastaa Raamatun tarinaa Exoduksesta.
- Poltettu temppeli ja viittaukset “kirottujen porttiin” viittaavat kapinaan faraon valtaa vastaan, joka mahdollisesti liittyy 2. Mooseksen kirjassa kuvattuihin vitsauksiin.
Kiveen haudattu kielellinen pommi
Serabit el-Khadimin kaiverrukset löydettiin ensimmäisen kerran 1900-luvun alussa, mutta ne jäivät mysteerin peittoon. Nämä kirjoitukset, jotka on kirjoitettu proto-sinaitiksi, varhaisimmalla tunnetulla aakkoskirjoituksella, ovat todennäköisesti Egyptin vallan alla olleiden seemiläiskielisten orjien tai työläisten tekemiä. Kahdeksan vuotta kestäneen huolellisen tutkimuksen jälkeen, jossa käytettiin korkean resoluution kuvantamista ja 3D-skannausta, Bar-Ron uskoo, että yksi lause erottuu edukseen: “zot m’Moshe”, kirjoittaa Lance D Johnson.
Päävirran egyptologit, kuten tohtori Thomas Schneider British Columbian yliopistosta, hylkäävät tämän väitteen “täysin todistamattomana ja harhaanjohtavana”. Bar-Ronin akateeminen neuvonantaja, tohtori Pieter van der Veen, tukee kuitenkin tätä tulkintaa, mikä antaa räjähdysherkälle väitteelle entistä enemmän uskottavuutta. Vakiintuneiden tutkijoiden haluttomuus harkita tätä mahdollisuutta kertoo paljon: miksi tämä vastarinta todisteita kohtaan, jotka voisivat vahvistaa Raamatun historian?
Kiveen kaiverrettu henkinen sota
Kaivoksen seinät kertovat muutakin kuin vain nimen. Ne paljastavat henkisen taistelukentän. Egyptiläistä jumalatar Baʿalatia kunnioittavat kirjoitukset on ilmeisesti tarkoituksellisesti raaputettu pois ja korvattu varhaisisraelilaisten jumalan Elin kutsumisella. Tämä tuhoaminen osoittaa dramaattista muutosta – pakanallisen epäjumalanpalveluksen hylkäämistä monoteismin hyväksi.
Bar-Ron kuvailee tapahtumapaikkaa “tämän konfliktin nollapisteeksi”. Työläiset, mahdollisesti heprealaisia orjia, eivät olleet vain työläisiä vaan henkisiä kapinallisia, jotka hakkasivat sortajiensa symboleja. Baʿalatille omistettu poltettu temppeli ja viittaukset “kirotun porttiin” – luultavasti faraon porttiin – piirtävät kuvan vastarinnasta, jossa toistuu Raamatun kertomus Mooseksen kohtaamisesta Egyptin hallitsijoita vastaan.
Joosefin varjo ja unohdettu pakolaisuus
Kaiverrukset viittaavat myös siihen, että Egyptissä oli seemiläistä eliittiä, joka mahdollisesti liittyi raamatulliseen Joosefiin. Aasialaisen korkean virkamiehen sinetti ja “Renisenebin pylväs” viittaavat siihen, että seemiläisillä oli vaikutusvaltaisia asemia ennen orjuuteen joutumista. Tämä on yhdenmukaista 1. Mooseksen kirjan kanssa, jossa Joosef nousee merkittävään asemaan faraon alaisuudessa ennen kuin hänen jälkeläisensä joutuvat myöhemmin orjuuteen.
Voisiko Amenemhat III, faarao, joka määräsi kaivosten rakentamisen, olla sama hallitsija, joka sorti israelilaisia? Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä. Hänen valtakaudelleen oli ominaista laajamittaiset rakennushankkeet – juuri sellaista pakkotyötä, jota kuvataan 2. Mooseksen kirjassa. Kaivoksen äkillinen hylkääminen yhdistettynä väkivallan jälkiin herättää kysymyksen: pakenivatko työläiset Mooses-nimisen profeetan esimerkkiä seuraten?
Totuus ei pysy piilossa
Se, että instituutio torjuu Bar-Ronin havainnot refleksinomaisesti, paljastaa syvemmän ennakkoluulon. Akateemiset tahot ovat vuosikymmenien ajan pitäneet Raamattua kansanperinteenä ja jättäneet huomiotta arkeologiset todisteet, jotka ovat ristiriidassa heidän maallisten kertomustensa kanssa. Mutta sitä mukaa kun uusia löytöjä tulee esiin – kuolleenmeren kääröistä Jerikon raunioihin – Raamatun historiallista luotettavuutta on yhä vaikeampi kiistää.
Jos tämä merkintä vahvistetaan, se on enemmän kuin akateeminen kuriositeetti. Se on todiste Jumalan sanan kestävästä totuudesta, joka on säilynyt läpi vuosituhansien epäilijöiden ponnisteluista huolimatta. Kivet huutavat – kuunteleeko maailma?