Pankit haluavat tehdä rahaa, eivät noudattaa jotain ideologista hulluutta. Ei siis ole ihme, että ne tukevat kannattavia fossiilisia polttoaineita käyttäviä hankkeita eivätkä tuettuja “vihreitä” energiamuotoja. Ilmastohulluus on ohi. Ainakin suurten pankkien osalta.

Oli vain ajan kysymys, milloin vihreiden sitoumusten kaunis ulkonäkö murenisi. Raportin Banking on Climate Chaos 2024 mukaan fossiilisten polttoaineiden hankkeisiin ohjattiin viime vuonna 869 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tämä ei ole toiminnallinen vahinko, vaan tietoinen päätös: Maailman suuret pankit panostavat öljyyn, kaasuun ja hiileen – eivätkä poliittisiin ja vihreisiin ideologisiin haaveisiin.

JPMorgan Chase, Bank of America, Citigroup ja Barclays ovat ymmärtäneet, että pelkät lupaukset eivät kannata. Nämä laitokset eivät investoi ideologioihin vaan todellisiin hankkeisiin, joilla on todellista tuottoa. Maailman energiahuolto perustuu edelleen fossiilisiin energialähteisiin – kaikista tuuli- ja aurinkoenergiahankkeille myönnettävistä tuista huolimatta.

ESG-viikunanlehdestä raittiiseen taselogiikkaan

Ilmastokultin kukoistuskaudella pankit pitivät ESG-raporttejaan kuin mitalia rinnassaan. Mutta mitä epävakaampi geopoliittinen tilanne, mitä epävakaammat poliittiset reunaehdot, sitä selvemmäksi se käy: Kestävä kehitys ei ole liiketoimintamalli. Vapaaehtoiset yhteenliittymät, kuten Net-Zero Banking Alliance, menettävät nopeasti merkitystään – erityisesti siksi, että ne eivät ole oikeudellisesti sitovia ja niitä pidetään yhä useammin poliittisena ja taloudellisena taakkana.

Se, että ensimmäiset suuret pankit vetäytyvät nyt virallisesti, on yllättävää vain niille, jotka uskoivat näiden PR-aloitteiden vakavuuteen. Todellisuudessa laitokset ovat yksinkertaisesti tunnustaneet, että ilmastoideologien sääntelyvimma voi vaarantaa niiden taloudellisen olemassaolon. Tällainen itsesitoutuminen ei ole skandaali – se on jo myöhässä.

Fossiilinen energia: vankkaa tuottoa vihreän riskisirkuksen sijaan

Vihreän energian hankkeet epäonnistuvat usein omiin vaatimuksiinsa – epäluotettavaan teknologiaan, hirvittäviin kustannuksiin ja riittämättömään infrastruktuuriin – mutta fossiiliset energialähteet tuottavat edelleen luotettavaa tulosta ja voittoa. Öljy ja kaasu eivät ole elinkaarensa lopussa olevia malleja, vaan tukipilareita maailmantaloudessa, joka tarvitsee vakautta enemmän kuin koskaan. Juuri tätä rahoitusmarkkinat kunnioittavat – ja juuri siksi pääoma virtaa takaisin koeteltuihin ja testattuihin kohteisiin.

Vaikeina aikoina turvaa etsivät eivät investoi tuulivoimaloihin, joissa on kiinalaisia komponentteja ja kyseenalainen kirjanpito, vaan skaalautuviin hankkeisiin, joiden tuotto on ennustettavissa. Pankkien päätös ei siis ole “takaisku” vaan osoitus taloudellisesta rationaalisuudesta. Se, että nimenomaan konservatiiviset pääomasijoittajat asettuvat realisteiksi, on lähes vallankumouksellista ideologisoituneessa ympäristössä.

Pääomavirrat eivät noudata ideologiaa

Tämän maailman pankit eivät ole eksyneet – ne ovat riisuneet naamionsa. Ajatus siitä, että rahoituslaitosten pitäisi toimia poliittisten tavoitteiden moraalisina ohjausyksikköinä, oli aina vaarallinen harhakuvitelma. Niiden tehtävänä on koota yhteen pääomia ja investoida tuottavasti – ei toteuttaa kansalaisjärjestöjen tai ylikansallisten järjestöjen unelmia.

Ei ole mikään salaisuus, että fossiiliset polttoaineet ovat tällä hetkellä vakaampia ja kannattavampia kuin ylisäännellyt ja epävakaat vihreän teknologian markkinat. Tämä on yksinkertainen mutta selkeä diagnoosi nykytilanteesta. Niin kauan kuin niin sanottua energiamurrosta pidetään elossa lähinnä veronmaksajien rahoilla ja ideologialla, öljy, kaasu ja hiili ovat ainoat luotettavat vaihtoehdot.

Pragmatismi on voittanut – ainakin taseissa.

Vaikka ilmastofanaatikot ehkä vielä toivovatkin, että kyseessä on vain väliaikainen taantuma: Pankkien päätös osoittaa, miten vähän sisältöä viime vuosien lupausten takana on. ESG oli tiedotusvälineiden ja markkinoiden viikunanlehti, mutta nyt fundamentit ovat taas tärkeitä. Ja ne puoltavat selvästi fossiilisia polttoaineita käyttäviä hankkeita.

On ymmärrettävää, että Banking on Climate Chaos -raportissa valitetaan tätä todellisuutta. Mutta lopulta se vahvistaa sen, mitä monet ovat jo pitkään epäilleet: Vihreiden ja globalistien suuri kertomus alkaa murentua. Päättäjien toimistoissa hallitsee jälleen laskin – ei ilmastoposteri.

Loppu oivallukseen, ei uusiutumiseen

Pankit eivät ole ilmastoapostoleita vaan taloudellisia toimijoita. Ne toimivat markkinoiden lakien, eivät ilmastofanaatikkojen ajatusten mukaan. Paluu fossiilisten polttoaineiden rahoittamiseen ei ole askel taaksepäin – se on looginen seuraus harhaanjohtavasta ilmastopolitiikasta, jossa on keskitytty enemmän symboliikkaan kuin sisältöön.

Jokainen, joka tosissaan uskoo, että siirtyminen “vihreään maailmantalouteen” on mahdollista ilman taloudellista perustaa, on pitkään arvioinut tilanteen väärin. Rahoitusala vetää nyt narua – hiljaa mutta johdonmukaisesti. Tämä ei ole häpeällistä. Se on myöhässä oleva rehellisyyden osoitus.

Lähde

By Konrad KurzeX

Päätoimittaja Pressi.net:issä, Publication-X.com:issa ja PubX.tv:ssä - mielipiteitä on, myös omia sellaisia. Jos lainaat tekstiä, laitathan lainatun tekstin yhteyteen paluulinkin!