Euroopan alkuperäisväestöt ovat monin paikoin joutuneet kestokykynsä äärirajoille, kun EU:n nykyistä politiikkaa pidetään hallitsemattomaan massamaahanmuuttoon kannustavana ja jopa itseään vahingoittavana.
Useimmissa maissa on käynnissä voimakas vastaliike, ja jokainen kansallinen hallitus yrittää omalla tavallaan paeta Brysselistä tulevia lamauttavia sääntöjä, kirjoittaa Paul Serran .
Nyt yhdeksän Euroopan maan ryhmä, jota johtavat Italia ja Tanska, on kehottanut EU:ta helpottamaan jäsenmaiden prosessia ulkomaisten rikollisten karkottamisessa.
Reuters raportoi:
Useat Euroopan hallitukset ovat ilmaisseet kasvavaa turhautumista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapaan tulkita ihmisoikeussopimusta tavalla, joka estää karkotuksia. Hallitukset vaativat nyt sopimuksen tarkistamista tai sen tulkinnan selkeyttämistä.
Kirje, joka laadittiin ennen Italian pääministerin Giorgia Melonin ja Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin torstaista (22.4.) tapaamista, kehottaa EU:ta tarkastelemaan uudelleen, miten tuomioistuimet tulkitsevat sopimusta.
“Olemme nähneet tapauksia, joissa rikollisten ulkomaalaisten karkottaminen on estynyt tavalla, joka on käytännössä suojellut vääriä henkilöitä ja rajoittanut liikaa valtioiden oikeutta päättää, ketkä saavat oleskella alueellaan”, kirjeessä todetaan.
Jäsenmaat vaativat lisää liikkumavaraa “päättääkseen itse, milloin rikolliset ulkomaalaiset karkotetaan”.
Kirjeen allekirjoittivat Tanskan, Italian, Itävallan, Belgian, Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan johtajat.
Maahanmuuttomyönteinen Bryssel vastustaa aloitetta.
On sanomattakin selvää, että Brysselin vallanpitäjät reagoivat nopeasti yrittäessään säilyttää vallitsevan tilanteen hinnalla millä hyvänsä.
Tänään (24.4.) Euroopan neuvoston puheenjohtaja vastusti yhdeksän EU-maan aloitetta.
Politico raportoi:
Euroopan neuvoston pääsihteeri Alain Berset varoitti, ettei tuomioistuimia pitäisi käyttää aseena poliittisen hyödyn tavoittelemiseksi.
[…] Berset vastasi ja sanoi lausunnossaan, että ”tuomioistuimen riippumattomuuden ja puolueettomuuden ylläpitäminen on perustamme”.
Hän lisäsi, että poliittinen keskustelu on ”terveellistä” missä tahansa demokratiassa, mutta että ”tuomioistuimen politisointi ei ole”, ja varoitti, ettei ”mitään oikeuslaitosta pitäisi painostaa poliittisesti”.
”Perusoikeuksia suojelevien instituutioiden ei pidä taipua poliittisiin sykleihin. Jos ne tekevät niin, vaarana on juuri se vakaus, jonka niiden on tarkoitus taata”, Berset korosti.