ESG-järjestelmää (Environmental, Social, Governance) pidetään talouden sosiaalisena luottojärjestelmänä: yrityksiä, jotka noudattavat tunnettuja agendoja, tulisi suosia investoinneilla. Ilmastoon, kestävyyteen ja monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset ovat erityisesti esillä. Kaikkialla vallitsevan sodanhalun vuoksi kaikki tämä on kuitenkin menettämässä merkitystään: nyt näyttää paljon kannattavammalta investoida asevarusteluun. Mutta miten tämä voidaan perustella? Yksinkertaisesti: tulkitsemalla asevarustelu, mukaan lukien ydinaseiden kehittäminen, uudelleen “kestäväksi”.
Multipolar Magazine / Tämä artikkeli julkaistiin ensimmäisenä julkaistiin Multipolarissa.:
Frankfurt am Main / Berliini.(multipolar) Deutsche Bankin tytäryhtiö “DWS” aikoo avata osan kestävän kehityksen rahastostaan puolustusinvestointeihin. Kriittisten osakkeenomistajien kattojärjestö “Dachverband der Kritischen Aktionäre” kiinnitti tähän huomiota Frankfurt am Mainissa sijaitsevan varainhoitajan varsinaisen yhtiökokouksen (13. kesäkuuta) alla. “DWS:n” kestävän kehityksen rahastoihin voi nyt jopa kuulua valmistajia, jotka valmistavat “kiistanalaisia aseita, kuten ydinaseita ja köyhdytetystä uraanista valmistettuja aseita”, järjestön antaman tiedotteen mukaan. DWS-pomo Stefan Hoopsin mukaan avaus voi vapauttaa “satoja miljardeja” euroja aseiden valmistajille, raportoi talouslehti Handelsblatt.
Sijoitukset aseisiin törmäävät ESG-ohjeisiin
Helsblattin mukaan rahastonhoitajat eri puolilla Eurooppaa etsivät keinoja rahoittaa “teollisuutta, jonka geopoliittinen merkitys on kasvanut sotien ja Yhdysvaltojen suhteiden heikkenemisen vuoksi”. Bernhard Führer, Strategy & Plan -varainhoitoyhtiön perustaja, kirjoitti itävaltalaisessa Standard-lehdessä toukokuun lopussa “kasvavasta tavoiteristiriidasta eettisten sijoituskriteerien ja puolustusteollisuuteen sijoittamisen taloudellisten mahdollisuuksien välillä”.Ytimessä ovat niin sanotut ESG-rahastot (environmental, social, governance). Ne on suunnattu sijoittajille, jotka pitävät eettisiä, sosiaalisia ja ekologisia kriteerejä tärkeinä. Führerin mukaan ESG-suuntaviivoja “ei ole suunniteltu uusia geopoliittisia realiteetteja varten”. Mairead McGuinness, EU:n komission entinen rahoituspalveluista vastaava komissaari, julisti vuoden 2024 lopussa: “EU:n puolustusalan teollisuusstrategiassa (EDIS) puolustusteollisuuden rahoituksen saatavuuden parantaminen on ensisijainen tavoite.”
Andreas Niklaus, State Street Bank Internationalin toimitusjohtaja,ilmoitti “Useimmat ESG-aloitteet keskittyvät ilmastonmuutokseen, monimuotoisuuteen ja hallinto- ja ohjausjärjestelmään” Frankfurter Allgemeine -lehdessä maaliskuussa 2022. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut esiin sodan, energiaturvallisuuden ja humanitaaristen huolenaiheiden kaltaisia riskejä “ja laajentanut kestävän kehityksen termin merkitystä”. ESG-sijoittajat ovat nyt alkaneet kysyä itseltään, voisivatko puolustusosakkeet olla osa ESG-salkkua. “Financial Times” -lehden raportin mukaan eurooppalaiset ESG-rahastot olivat yli kaksinkertaistaneet omistuksensa puolustusosakkeissa vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen ja syyskuun 2024 välisenä aikana Ukrainan sodan taustalla.
Uudelleentulkinta: puolustus on nyt vihreää ja kestävää!
Toukokuussa 2022 julkaistussa paperissa “Peace Security Sustainability” (Rauha Turvallisuuden kestävyys) BDSV:n toimitusjohtaja Hans Christoph Atzpodien selittää: “Jos haluamme puolustaa demokraattista ja liberaalia elämäntapaamme aggressiota vastaan, myös perustuslailliset asevoimamme tarvitsevat aseita.” Tämä on ainoa tapa suojella elämän perusteita. Lokakuussa 2020 Atzpodien kuvaili turvallisuutta kaiken kestävyyden ‘äidiksi'”.
Toukokuussa aikakauslehti “Jacobin” kiinnitti huomiota siihen, että investointeja puolustusalan yrityksiin väitetään yhä useammin kestäviksi: “Loppujen lopuksi tämä on ainoa tapa, jolla Eurooppa voi puolustaa demokratiaa, joka tekee kestävyyden ylipäätään mahdolliseksi.” Sanomalehti tazin ja järjestön “LobbyControl” tekemä tutkimus osoittaa, että tällaisten väitteiden takana on “massiivinen aselobbarien kampanja”. Investointeja “puolustukseen, joustavuuteen ja turvallisuuteen” olisi sinänsä pidettävä kestävinä, koska ne turvaavat rauhan ja mahdollistavat siten kestävyyden ylipäätään. Tämä argumentti on löytänyt tiensä ainakin kahteen EU:n komission tärkeimpään strategia-asiakirjaan. “Osa sanamuodoista on identtisiä aselobbarijärjestön lausuntojen kanssa”, kertoo LobbyControl.
“Kestävät” ydinaseet?
Itävaltalainen luonnontieteilijä ja rauhanaktivisti Peter Weish näkee tässä samankaltaisia verkostoja toiminnassa kuin ydinvoiman kohdalla. Lobbaajat haluavat myös, että tämä luokitellaan “ympäristöystävälliseksi”, hän selitti Multipolarin kysyessä. Berliiniläinen ammattiyhdistyssihteeri Ralf Krämer, joka tekee yhteistyötä “Trade Unions against Armament and War” -aloitteen kanssa, korosti Multipolarille, että “investoinneilla varusteluyrityksiin ei ole mitään tekemistä ‘kestävän kehityksen’ kanssa”. Sodat, asevarustelu ja sotilaallinen toiminta ovat päinvastoin yhä enenevässä määrin vastuussa luonnon tuhoutumisesta: “Ihmisiä ja luontoa voidaan pelastaa vain, jos asevarustelun lisääminen lopetetaan ja sen sijaan ryhdytään aseistariisuntaan maailmanlaajuisesti.”
Juliane Hauschulz kansainvälisestä ICAN-kampanjasta (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) pitää “skandaalina” sitä, että jopa ydinaseet luokitellaan nyt “kestäviksi”. Vastauksena Multipolarin kyselyyn hän selitti, että tavanomaisten aseiden luokittelu “kestäviksi” tekee kestävyyden käsitteestä “naurettavan”. ICANin hallituksen jäsen huomauttaa, että ydinaseiden tuotantoon investoivien rahoituslaitosten määrä on vähentynyt “valtavasti” sen jälkeen, kun sopimus ydinaseiden kieltämisestä tuli voimaan vuoden 2021 alussa. Helmikuussa 2025 julkaistu Reportti “Don’t Bank on the Bomb” osoittaa kuitenkin, että ydinaseiden tuotantoon osallistuvien yritysten joukkovelkakirjoissa ja osakkeissa on jo lähes 514 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Näiden sijoitusten luokittelu “kestäviksi” voi johtaa niiden kasvuun.
Comments are closed.