Vuodesta 2027 alkaen Euroopan unioni laajentaa päästökauppajärjestelmäänsä (ETS) uusille alueille ETS2:n myötä. Vaikka alkuperäinen päästökauppajärjestelmä oli suunnattu pääasiassa raskaalle teollisuudelle ja voimalaitoksille, ETS2:lla on suora vaikutus tavallisiin kansalaisiin – heidän koteihinsa, autoihinsa ja jokapäiväiseen elämäänsä. “Ilmaston pelastamisen” varjolla EU aikoo nostaa tasaisesti bensiinin, dieselin ja lämmityskaasun hintaa. Mutta ollaanpa rehellisiä: ETS2:lla on hyvin vähän tekemistä ympäristönsuojelun kanssa. Kyse on talouden kontrollista, varallisuuden uudelleenjaosta ja vallan vahvistamisesta pankeissa, suuryrityksissä, hallituksissa ja Euroopan komissiossa.
Muodollisesti kaikki pysyy “vapaaehtoisena”. Voit jatkaa bensiiniautosi ajamista. Voit jatkaa kotisi lämmittämistä maakaasulla. Mutta mikä tahansa valinta, joka poikkeaa valtion “kestävyystavoitteista”, muuttuu taloudellisesti kestämättömäksi. Kyseessä ei ole omaisuuden suora pakkolunastus, vaan taloudellinen alistaminen hintapaineen, sääntelyn ja tuottojen uudelleenjaon kautta. Rob Roos kirjoittaa, että kansalaiset ja yritykset joutuvat taloudellisesti toimimaan hallituksen hyväksymällä tavalla, sen sijaan että heillä olisi vapaita valintoja .
Kuka tästä hyötyy?
Pankit, sijoitusrahastot, monikansalliset yritykset, hallitukset ja Euroopan komissio. Finanssijätit, kuten Goldman Sachs ja Deutsche Bank, tienaavat jo miljardeja hiilidioksidisertifikaattien kaupalla. Hallitukset saavat valtavia tuloja päästöoikeuksien huutokaupasta. Samaan aikaan suuryritykset, jotka saavat ilmaisia päästöoikeuksia tai joilla on sertifikaatteja jäljellä, voivat myydä ne voitolla – ja samalla parantaa imagoaan.
Ja kuka vastaa kustannuksista?
Tavalliset kansalaiset, pienyritykset, kuljetusala ja itsenäiset yrittäjät. Heille koituu satojen eurojen lisäkustannuksia vuosittain pelkästään kotien lämmittämisestä ja työmatkoista. Haavoittuvimmille luvataan korvauksia “sosiaalisen ilmastorahaston” kautta – valtiontuen kautta, joka tekee heistä entistä riippuvaisempia valtionavusta.
Tämä tuo meidät syvempään kysymykseen: mihin suuntaan olemme menossa? Onko tämä kommunismia, jossa valtio omistaa tuotantovälineet? Vai onko kyse fasismista, jossa valtio kontrolloi tuotantoa ja yhdistyy suuryritysten kanssa hallitakseen yhteiskuntaa? Todellisuudessa ETS2 enteilee uutta hybridijärjestelmää. Yksityisomistus pysyy nimellisesti, mutta todellista valtaa harjoitetaan sääntelyn, hintamanipulaation ja ehdollisten tukien kautta. Markkinoita ei lakkauteta, vaan niille annetaan uusi tehtävä ideologisten tavoitteiden yhteydessä. Taloudellinen vapaus on vain niille, jotka osaavat pelata sääntöjen mukaan.
Brysselin teknokraattista painetta myydään “välttämättömänä siirtymänä”, mutta todellisuudessa se purkaa taloutemme perusteita, tuhoaa keskiluokan ja heikentää vaurautta. Sen sijaan, että ETS2 kannustaisi todelliseen innovaatioon, se rankaisee niitä, joilla ei ole resursseja sääntöjen noudattamiseen.
Pankkien ja yritysten spekuloidessa ja hyötyessä ahkerasti työskentelevät EU-kansalaiset kohtaavat pian karun valinnan: palellako talvella vai velkaantua lämpöpumpusta, jota he eivät pyytäneet eivätkä tarvitse.
EU väittää hintojen nousevan ”asteittain” ja että on olemassa suojatoimia sosiaalisten levottomuuksien estämiseksi. Mutta historia opettaa meille, että uudet verot ja maksut, kun ne on kerran otettu käyttöön, harvoin katoavat. Väliaikaisista poikkeuksista tulee väistämättä pysyviä sääntöjä.
ETS2 ei jää viimeiseksi
Talojen ja autojen jälkeen tulevat ilmailu, maatalous ja kulutustavarat. Kaikki “kestämättömäksi” pidetyt sektorit kohtaavat samanlaisia hintamanipulaatioita. Henkilökohtaista vapautta rajoitetaan entisestään, ei avoimella poliittisella pakottamisella, vaan taloudellisella pakottamisella, joka naamioidaan ympäristönsuojeluksi.
Ja niille, jotka yhä uskovat säilyttävänsä valinnanvapautensa: valinta, josta tulee taloudellisesti mahdoton, ei ole enää todellinen valinta. Se on pakotettua tottelevaisuutta. Se on taloudellista alistamista.
Muistathan Margaret Thatcherin sanat : ”Ilmaston lämpeneminen tarjoaa loistavan tekosyyn globaalille sosialismille.” Ilmastonmuutosta ei saa koskaan käyttää tekosyynä taloudelliselle orjuudelle. Sano ei vihreälle tyrannialle. Sano kyllä vapaudelle, vauraudelle ja valinnanvapaudelle.