Maailman terveysjärjestön (WHO) jäsenmaat hyväksyivät maailmanlaajuisen pandemiasopimuksen tiistaina 20. toukokuuta 2025. Sopimuksen puolesta äänesti 124 maata, vastaan ei yksikään, 11 maata pidättäytyi äänestämästä ja 46 maata ei ollut läsnä. Annettujen äänten kokonaismäärä ei ole tarkka, mutta nämä ovat WHO:n julkaisemia lukuja.
Äänestämästä pidättäytyneet maat – mukaan lukien, häpeäksemme, Iso-Britannia – olivat huolissaan muun muassa kansallisen suvereniteetin menettämisestä, oikeudellisen selkeyden puutteesta ja siitä, että valitsemattomat instituutiot asettavat niille politiikkaa, kirjoittaa Rhoda Wilson .
Huomaa: pandemiasopimukselle on annettu vuosien varrella eri nimiä. Sitä kutsutaan myös pandemiasopimukseksi , pandemiasopimukseksi ja WHO :n yleissopimussopimukseksi + (”WHO CA+”).
Jotta pandemiasopimus hyväksyttäisiin mahdollisimman helposti, WHO oli päättänyt, ettei äänestystä tarvittaisi, vaan sopimus hyväksyttäisiin “konsensuksella”.
Yllättyneenä siitä, ettei “demokraattinen instituutio” halunnut äänestystä, Slovakia pyysi äänestystä pandemiasopimusluonnoksesta, jonka terroristi Tedros yritti estää vain tunteja ennen suunniteltua äänestystä.
PHONE CALL WITH THE LEADERSHIP OF THE WORLD HEALTH ORGANIZATION
— Robert Fico 🇸🇰 (@RobertFicoSVK) May 19, 2025
A few minutes ago, I received a phone call from the Director-General of the WHO, Tedros Adhanom Ghebreyesus, who asked me for the Government of the Slovak Republic to change its position and not request a vote on… pic.twitter.com/9cUO8C8mWC
Äänestys suoritettiin “kättä nostamalla”, jossa “edustajat” nostivat nimilappunsa ylös, ja sitten laskettiin nimilappujen lukumäärä. Maat äänestivät eri maiden äänestystuloksia, eikä niitä kirjattu muistiin. Kaikki kuulostaa hieman epäilyttävältä ja virhealttiilta, eikä ole mitään keinoa tarkistaa, onko virheitä tehty vahingossa vai tahallaan. ”Kädennosto” voi olla hyvä tapa päättää, kuinka monta pussia karkkia ostetaan kouluretkelle, mutta se ei todellakaan ole oikea tapa äänestää globaalista sopimuksesta.
Voit katsoa äänestyksen videon siirtymällä WHO:n 78. maailman terveyskokouksen verkkosivulle TÄÄLLÄ ja valitsemalla videon alapuolelta ‘Komissio A’ -välilehden. Valitse sitten ‘Valiokunta A’ -videoluettelosta ‘WHA78 – Valiokunta A, Valiokunta A:n toinen kokous, 19.5.2025 – 18:50-21:40’. Äänestys kädennostoäänestyksellä alkaa klo 02.47.20. Tulokset olivat (katso aikakoodi 03:08:08):
- Äänioikeutettujen jäsenten lukumäärä: 181
- Poissaolevien jäsenten lukumäärä: 46
- Äänestämättä jääneiden lukumäärä: 11
- Läsnä olevien ja äänioikeutettujen jäsenten lukumäärä: 124
- Äänten määrä puolesta: 124
- Äänten määrä vastaan: 0
- Läsnä olevien ja äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöön vaadittavien äänten määrä: 83
Kyllä, puheenjohtaja luki ääneen, että läsnä olevien ja äänestävien jäsenten lukumäärä oli yhtä suuri kuin puolesta annettujen äänten lukumäärä: 124. Toisin sanoen puheenjohtaja väitti, että kaikki kokouksessa edustettuna olleet maat olivat äänestäneet pandemiasopimuksen puolesta. Kun sopimusta vastaan äänestämiseen varatun ajan aikana ei nostettu esiin nimilappuja, niin kutsutut maaedustajat osoittivat seisten osoittamansa suosionosoitukset.
Puheenjohtajan mukaan läsnä olevien ja äänioikeutettujen maiden kokonaismäärä on kuitenkin virheellinen. Läsnä oli maita, jotka pidättäytyivät äänestämästä, kuten Slovakia, mikä tarkoittaa, että presidentti teki “virheen” väittäessään, että 124 jäsentä oli läsnä ja äänesti, tai teki “virheen” sanoessaan, että 124 jäsentä äänesti pandemiasopimuksen puolesta. Joko 135 jäsentä oli läsnä ja äänesti (jolloin kahden kolmasosan enemmistö oli 90, ei 83, kuten väitettiin), tai kaikki 124 läsnä ollutta maata eivät äänestäneet sopimuksen puolesta (11 pidättäytyi äänestämästä). Koska ääniä ei tallennettu ja ainoa olemassa oleva todiste on video, joka näyttää osittaisen näkymän huoneesta, ei voida varmistaa, mitä puheenjohtaja sanoi ja mitä ääntenlaskijat väittivät. Kuinka kätevää kenelle tahansa, joka haluaa manipuloida äänestyksen tulosta.
Kyseenalaisten äänestysmenettelyjen lisäksi Yhdysvaltojen poissaolo, joka on aloittanut WHO:sta eroamisen, herättää Reutersin mukaan epäilyksiä pandemiasopimuksen tehokkuudesta . Kannattajat kuitenkin ylistivät sitä “hyvänä lähtökohtana” ja “perustana, jonka päälle rakentaa”.
Kuten perjantaina julkaistussa artikkelissamme uutisoimme , pandemiasopimus ei tule voimaan ennen kuin taudinaiheuttajia koskevan tiedon jakamista koskevasta liitteestä on sovittu.
Tohtori Meryl Nassilta kysyttiin, mitä sopimuksen hyväksyminen tarkoittaa. Hän viittasi neljään aiemmin julkaisemaansa artikkeliin, jotka voit lukea TÄÄLTÄ .
Eilen julkaistussa Twitter-ketjussa (nyt X) riippumaton toimittaja Lewis Brackpool tiivisti tapahtuneen ja tulevaisuudennäkymät. Olemme lisänneet Brackpoolin keskusteluketjun alle.
WHO:n pandemiasopimus on nyt hyväksytty
Lewis Brackpoolin Twitter-ketju
WHO:n pandemiasopimus on nyt hyväksytty. Parlamenttiäänestystä, julkista keskustelua eikä kansanäänestystä ei järjestetty.
Tässä keskusteluketjussa selitetään, mistä sovittiin, miten se tapahtui ja miksi huolenaiheet suvereniteetista, vastuusta ja globaalista hallinnasta kasvavat.
WHO:n jäsenvaltiot hyväksyivät 20. toukokuuta 2025 Genevessä pidetyssä 78. Maailman terveyskokouksessa järjestön ensimmäisen kansainvälisen pandemiasopimuksen.
Sopimus hyväksyttiin yksimielisesti ilman virallista äänestystä, mikä tarkoittaa, että hallitukset, mukaan lukien Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, antoivat hyväksyntänsä ilman kotimaista valvontaa.
Sopimuksen tarkoituksena on korjata puutteita, jotka ovat tulleet esiin maiden tavassa käsitellä COVID-19:ää.
Se sisältää lakisääteisiä velvoitteita:
- Patogeeninäytteiden ja geneettisen tiedon jakaminen.
- Rokotteiden ja lääkkeiden “oikeudenmukainen” jakelu.
- Kansainvälisen valvonnan vahvistaminen.
- WHO:n julistamien hätätilanteiden noudattaminen.
- Globaalien digitaalisten terveydenhuollon sertifiointijärjestelmien kehittäminen.
Tämä sopimus ei rajoitu pandemian torjuntaan. Se perustuu WHO:n ”One Health” -kehykseen, jossa ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys nähdään toisiinsa kytkeytyneinä.
Kriitikot väittävät (oikeutetusti), että tämä laajentaa WHO:n valtuuksia ja antaa sille mahdollisuuden vaikuttaa ruokajärjestelmiin, ilmastopolitiikkaan, maatalouteen ja maankäyttöön “pandemian ehkäisyn” varjolla.
Vaikka WHO ei voi kumota kansallista lainsäädäntöä, sopimus luo sitovia kansainvälisiä velvoitteita. Hallitukset voivat käyttää sitä perustellakseen hätälakeja tai laajoja kansanterveysvaltuuksia ja samalla piilottaa päätöksensä termien, kuten “kansainvälinen noudattaminen” tai “maailmanlaajuinen koordinointi”, taakse.
WHO ei ole demokraattinen instituutio. Pääjohtaja Tedros Ghebreyesus ei ole kansalaisten valitsema, vaan hänet nimitetään prosessin kautta, jota hallitsevat jäsenvaltioiden väliset diplomaattiset neuvottelut.
Hänen aiemmat kiistansa, mukaan lukien hänen toimintansa alkuperäisen COVID-epidemian aikana ja hänen yhteytensä Kiinaan, ovat herättäneet huolta hänen puolueettomuudestaan.
WHO:n pääasialliset rahoittajat eivät ole ensisijaisesti hallituksia. Vuonna 2023 suurimmat lahjoittajat olivat:
- Bill & Melinda Gatesin säätiö
- GAVI-allianssi
- UNICEF
- Euroopan komissio
- Saksa ja Yhdysvallat
Yksityiset säätiöt asettavat nyt maailmanlaajuisia kansanterveyden prioriteetteja ilman vaaleilla annettua valtuutusta.
Yksi sopimuksen kiistanalaisimmista määräyksistä on ehdotukset patogeenien saatavuutta ja hyötyjen jakamista koskevan PABS-järjestelmän (Pathogen Access and Benefit-Sharing) perustamisesta. Tämä antaisi WHO:lle mahdollisuuden päästä käsiksi taudinaiheuttajanäytteisiin kussakin maassa ja jakaa lääkkeitä uudelleen “tasapuolisten” puitteiden mukaisesti, mikä voisi sivuuttaa kotimaiset rokotteiden toimitusketjut.
Sopimus kannustaa myös valtioita ottamaan käyttöön digitaalisia terveysdokumentointijärjestelmiä, jotka voisivat kehittyä pysyviksi digitaalisiksi henkilöllisyystodistuksiksi, jotka on linkitetty rokotuksiin tai terveydentilaan. Vaikka näitä järjestelmiä esitetään kansanterveyden työkaluina, kansalaisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet niitä ankarasti tunkeileviksi, pakottaviksi ja väärinkäytöksille alttiiksi.
Useat maat pidättäytyivät äänestämästä tai vastustivat luonnosteluvaiheessa. Tämä sisältää muun muassa:
- Puola
- Venäjä
- Italia
- Iran
- Slovakia
Heidän huolenaiheitaan ovat kansallisen suvereniteetin menetys, oikeudellisen selkeyden puute ja riski, että valitsemattomat instituutiot asettavat määräyksiä.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei ole käyty käytännössä lainkaan parlamentaarista keskustelua sopimuksesta. Pääministeri ja terveysministeri eivät ole antaneet virallista lausuntoa asiasta. Sopimuksen pitkäaikaisista vaikutuksista huolimatta Iso-Britannia on osallistunut neuvotteluihin hiljaa ilman julkista valvontaa.
Tämän sopimuksen hyväksyminen heijastaa laajempaa trendiä: siirtymistä kansallisesta hallinnosta kansainväliseen johtamiseen. Tässä mallissa miljoonia ihmisiä koskevista päätöksistä päättävät yhä enemmän teknokraatit, kansalaisjärjestöt, säätiöt ja YK:n järjestöt, joista mikään ei ole suoraan vastuussa äänestäjille. James Burnham selittää tämän kirjassaan ” The Management Revolution ”, jonka voit lukea TÄÄLTÄ .
Tämä ei ole salaliittoteoria. Se on rakenteellinen muutos globaalin politiikan tekemisessä – erityisesti kriisiaikoina.
COVIDin myötä alkanut on virallistettu WHO:n sopimuksella: hätätilanteiden hallinta, keskitetty valta ja globaalin terveydenhuollon käyttö porttina laajempaan hallintaan.
Jos demokraattiset hallitukset voivat tehdä sitovia kansainvälisiä sopimuksia pandemiapolitiikasta kuulematta kansalaisiaan, kuka hallitsee kriisitilanteessa? Yhä useammin vastaus on: ne, joita ei voida erottaa virastaan.
WHO:n pandemiasopimus on merkittävä virstanpylväs. Ei vain kansanterveyden alalla, vaan myös globaalin hallinnan alalla. Se keskittää valtaa, heikentää kansallista itsemääräämisoikeutta ja vahvistaa valitsemattomien vaikutusvaltaa kriisitoimien ytimessä.
Yleisöä ei koskaan kuultu.